Hyvinvointi

Liikunta tehostaa oppimista, joten aivotutkija perusti spinningluennon Helsingin yliopistoon

Aivomme ovat sitä, mitä teemme, sanoo Minna Huotilainen.

Ihmisen aivot eivät ole staattinen kokonaisuus, vaan muokkautuvat läpi elämän. Aivot ovat sitä, mitä ihminen tekee, sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen.

”Kaikki näkyy aivoissa. Kun alkaa tehdä mitä vaan opettelua vaativaa, se muokkaa aivoja.”

Jokaisella on oma tapansa oppia, sanoo Huotilainen. Hänestä on ikävää, että moni aikuinen painiskelee vanhojen huonojen koulukokemusten aiheuttamien käsitysten kanssa.

Huotilainen on ensimmäiseltä koulutukseltaan diplomi-insinööri. Aivotutkijaksi hän ”ajautui”. Lukion jälkeen hän opiskeli teknillisessä korkeakoulussa sähkötekniikkaa ja akustiikkaa, ja kun käsiteltiin korvaa, hän lumoutui.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Korva oli mielestäni todella mielenkiintoinen instrumentti.”

Nuori teekkari hakeutui psykologian laitoksen kuuloaistin tutkimusryhmään tekniseksi apulaiseksi. Siellä hän pääsi katsomaan MEG-laitteella, mitä aivoissa tapahtuu kuuntelemisen aikana. Se oli menoa sitten.

Musiikin vaikutus ihmisen aivoihin saa Huotilaisen vieläkin innostumaan. Hän kertoo, että 1990-luvulla aivotutkijat havaitsivat, kuinka limbinen järjestelmä aktivoituu musiikkia kuunnellessa.

”Oli tajunnanräjäyttävää huomata, miten voimakkaasti musiikki vaikuttaa siihen aivojen alueeseen, joka oli aiemmin yhdistetty kuolemanpelkoon, nälkään, janoon ja seksuaaliseen haluun, eli todella primitiivisiin juttuihin.”

Havainto tarkoittaa, että musiikin käyttäminen on meihin syvälle rakennettu, tiedostamaton prosessi – ja voimakas tunteiden säätelyn työkalu yhteisöissä, kertoo Huotilainen.

”Kuvittele, millaiset hautajaiset olisivat ilman musiikkia. Hautajaisissa haluamme surra yhdessä, mutta ei se ole niin helppoa.”

”Musiikki mahdollistaa tunteiden kokemisen.”

Huotilainen hoivaa aivojaan musiikin avulla. Hän soittaa kosketinsoitinta bändikerhossa ja on laulanut pitkään kuorossa.

Musiikki on ollut lapsesta asti tärkeä osa Huotilaisen elämää, vaikka hän onkin ollut musiikkiopiston ”tutkintopaniikki-ihmisiä.”

”En yleensä jännitä, mutta niissä opiston tutkinnoissa ihan pelkäsin.”

Ison jumppasalin toisessa päässä oli flyygeli, vieraita aikuisia istui pöydän ääressä ja yhdeksänvuotias Minna käveli nuotit kädessä salin poikki, esitteli itsensä ja koekappaleensa vaikean vieraskielisen nimen ja säveltäjän. Sitten määrättiin, mitkä asteikot, kolmisoinnut ja kadenssit piti soittaa.

Ei näin, ajattelee kasvatustieteen professori Huotilainen tilanteesta nyt.

”Sehän oli rakennettu pelon maksimoinniksi. Oikein etsitään virheitä, ja on vain yksi ainoa oikea tapa soittaa. Samalla tavalla voisi soittaa robotti”, hän puuskahtaa.

Hän iloitsee, että pedagogiikka on kehittynyt, ja hänen lapsensa ovat saaneet omaan ilmaisuun rohkaisevaa musiikkikoulutusta.

”Nykypedagogiikassa persoonaa pyritään kehittämään, ei peittämään. Sama pätee myös muihin aineisiin.”

Tutkimustietoa erilaisista oppimisen tavoista pyritään tuomaan käytäntöön esimerkiksi koulutilojen uudistuksilla. Tiedon soveltaminen ei kuitenkaan ole helppoa.

”Isot avotilat palvelevat suurinta osaa oppilaista, mutta ne joilla on ongelmia tarkkaavaisuuden kanssa, ovat ihan pulassa siellä.”

Ei koulunkäynti toisaalta aiemminkaan ole kaikkien tarpeisiin sopinut. Ennen kritisoitiin sitä, että lahjakkaat oppilaat eivät saa koulusta mitään, ja ehkä se olikin vähän niin, sanoo Huotilainen. Hän muistaa, miten sai alakoulussa matematiikan tehtävät valmiiksi ennen muita ja innokkaana kysyi opettajalta, mitä voisi tehdä.

”Hän sanoi, että sinun pitää istua näin ja opetella odottamista, koska olet niin kärsimätön oppilas. Eihän siinäkään mitään järkeä ole, tietenkään.”

Aivotutkijan näkökulmasta olisi ollut mielekkäämpää antaa lapselle jotain tekemistä, vaikka punnerruksia. Liikunnan on nimittäin todettu tehostavan oppimista.

Kasvatustieteen professorina Helsingin yliopistossa vuoden vaihteessa aloittanut Huotilainen onkin jo lisännyt opetustarjontaan spinningluennon. Opiskelijat polkevat kuntopyörää, kun hän opettaa heille aivoista, ehkä itsekin pyörän päällä. Kokeiluhulluksi itseään kuvailevan Huotilaisen mielestä yliopistoissa on tärkeää etsiä uusia, parempia tapoja opiskella.

”Tiedetään, että liikunta auttaa oppimaan. Kokeillaan sitten tällaista!”

Kuka?

Minna Huotilainen


 Helsingin yliopiston ­kasvatustieteen professori.

 Koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kognitiotieteen dosentti. Väitöskirja kuulomuistin kuvantamisesta aivotutkimuksessa vuonna 1997 Teknilliseen korkea­kouluun.

 Asuu Helsingin Toukolassa vanhassa puutalossa. Perheeseen kuuluu ­aviomies, kaksi tytärtä ja kissa.

 Harrastaa kokkaamista, soittamista ja eri aineiden peruskurssien opiskelua.

 Täyttää 50 vuotta 12. syyskuuta. Viettää syntymäpäiväänsä Andalusiassa lomaillen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • 50-vuotias
  • Aivotutkimus
  • Musiikki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    4. 4

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    5. 5

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    6. 6

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    7. 7

      USA:n pörssikurssit uusiin ennätyksiin – Trumpin kauppasodasta huolimatta sijoittajat ”bailaavat railakkaasti”

    8. 8

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    10. 10

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää