Elintavat vaikuttavat aivoinfarktin riskiin enemmän kuin geenit, selvisi laajassa brittitutkimuksessa – Tarkkaile näitä kahta arvoa

Terveelliset elämäntavat ehkäisevät aivoverenvuotoja ja aivoverisuonten tukoksia, vaikka kantaisikin niihin altistavaa riskigeeniä.

Elintapojen vaikutus sairastumiseen on selvästi suurempi kuin geenien:

Tulos tuli esiin syyskuussa British Medical Journal -tiedejulkaisussahttps://www.bmj.com/content/363/bmj.k4168 julkaistussa laajassa väestötason tutkimuksessa. Tiedot kerättiin brittiläisestä biopankista, joka on yksi maailman suurimmista yksittäisten ihmisten terveystietoja sisältävästä aineistoista.

Aineistoihin on kerätty muun muassa geenitietoa, lääkärin vastaanotolla mitattuja terveystuloksia ja elintapoja koskevaa tietoa. Vuosien 2006–2010 välillä sinne kerättiin yli puolen miljoonan brittiläisen veri-, virtsa ja sylkinäytteitä. Kyseisessä tutkimuksessa käytiin läpi yli 300 000:n 40–73-vuotiaan miehen ja naisen tiedot.

Aivoverenkiertohäiriöt johtuvat joko vuodosta tai tukoksesta aivojen verisuonissa. Suomessa ne ovat merkittävä kuolinsyy sydänsairauksien rinnalla. Vuosittain noin 14 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä 75 prosenttia on aivoverisuonten tukoksia eli infarkteja. Joka neljäs potilas sairastuu työikäisenä.

Aivoinfarktiin sairastuminen voi vaikuttaa merkittävästi liikkumiseen, puhumiseen ja tunne-elämään. Lisäksi sillä voi olla yhteys myös muistisairauksiin.

Onko tutkimustulos yleistettävissä myös suomalaisiin?

”Todennäköisesti tulos on sovellettavissa myös suomalaisiin”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Jousilahti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riöi­den pe­rin­nöl­li­syys on ha­vait­tu jo vuo­sia sit­ten ky­sy­­mäl­lä po­ti­lai­den van­hem­pien sairaushistoriaa ja vertaamalla sitä aivoverenkiertohäiriöihin sairastumattomien henkilöiden vanhempien sairaushistoriaan. Geenitestit ovat sen jälkeen tulleet vain tukemaan tätä tietoa. Riskien tiedostaminen on kehittynyt ja kehittyy koko ajan.

”Jos aivoinfarkti on ollut jommallakummalla vanhemmista jo alle 60-vuotiaana, kyse voi olla perinnöllisestä riskistä ja omiin elintapoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Geenitestejä ei meillä edelleenkään tehdä julkisessa terveydenhuollossa.”

Yksityisesti riskitestin saa tehtyä, mutta testistä saatava hyöty on Jousilahden mukaan kyseenalainen. Elintavat vaikuttavat tautiriskiin yhdessä perimän kanssa.

Mitä hyötyä geeniriskin tietämisestä on, jos siihen kuitenkin pystyy elintavoillaan vaikuttamaan?

Jousilahden mukaan kokonaisriskillä on tosiaan enemmän merkitystä kuin yksittäisen sairauden perinnöllisellä riskillä. Se, että perinnöllinen riski on matala, ei suojaa aivoinfarktilta.

”Jos suvussa on taipumusta aivoinfarktiin, voi olla hyödyllistä aloittaa esimerkiksi kolesteroli- tai verenpainelääkitys herkemmin kuin sellaisella, jolla tätä perinnöllistä taipumusta ei ole”, Jousilahti sanoo.

Geenitestejä Jousilahti ei seulontamielessä suosittele. Hän muistuttaa, että tupakoinnin lopettaminen, kohtuullinen alkoholinkäyttö, liikunta ja kolesterolin ja verenpaineen pitäminen riittävän alhaisina vähentävät monien muidenkin sairauksien riskiä. Niillä on merkitystä ainakin syövän, sydänsairauksien, keuhkoahtaumataudin ja diabeteksen ehkäisyssä.

Erityisesti aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riskejä lisäävät korkea verenpaine, joka lisää vuotoriskiä, sekä korkea kolesteroli, joka voi aiheuttaa verisuonitukoksen.

Jousilahti pitää brittiläistutkimuksen laajaa tutkimuspohjaa silti merkittävänä, koska se vahvistaa elintapojen merkitystä sairauksien ehkäisyssä. Aivo- ja sydäninfarktit Suomessa ovat vähentyneet erittäin merkittävästi neljässäkymmenessä vuodessa, koska tupakointi on vähentynyt sekä verenpaine ja veren rasva-arvot on saatu laskuun.

”Aivoinfarktipotilaat ovat nykyään yhä useammin yli 80-vuotiaita siinä missä he joskus olivat 55-vuotiaita.”