Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

Vaginan mikrobiomin häiriöt voivat olla naiselle iso ongelma. Lääketiede on kuitenkin suhtautunut niihin jossain määrin yliolkaisesti tai vähätellen, sanoo professori Jorma Paavonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jorma+paavonen.

Suuri osa nais­ten lääkäri­käynneistä johtuu hänen mu­kaansa epä­normaalista valko­vuodosta: Valko­vuoto haisee kalamaiselta tai se voi olla poikkeuksellisen runsasta ja väriltään kellertävää.

Ongelmien taustalla on usein bakteerivaginoosi eli bakteeriflooran häiriötila tai vakavampi tulehdustila div.

”Koska niitä on pidetty simppelinä ja banaalina ongelmana, tieteelliseen tutkimukseen ei ole panostettu tarpeeksi”, Paavonen sanoo.

Se on valitettavaa, koska nämä häiriöt vaikuttavat niin monen naisen elämänlaatuun. Vaginan oireet voivat olla suuri murhe.

Jorma Paavosen ja Kolumbian yliopiston professorin Robert Brunhamin https://www.hs.fi/haku/?query=robert+brunhaminaihetta koskeva katsausartikkelihttps://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMra1808418 on vastikään julkaistu arvostetussa New England Journal of Medicine -lehdessä.

Bakteerivaginoosi on todella yleinen ja aiheuttaa äärimmäisen ikäviä oireita. Se haittaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa ongelmia seksielämään ja parisuhteeseen. Se myös uusii helposti, mikä saattaa tehdä naisesta jopa terveyspalveluiden suurkuluttajan.

”Monet potilaat ovat turhautuneita ja masentuneita.”

Miehellä vastaavaa oiretta tai tautia ei ole.

”Se ei suinkaan tarkoita, etteikö seksikontakteilla olisi vaikutusta emättimen mikrobiomin häiriöihin vaikkei näitä tauteja seksitauteina pidetäkään”, Paavonen huomauttaa.

Viime vuosina tutkijat ovat kiinnostuneet elimistön mikrobiomin muutoksista, joilla on havaittu olevan suuri merkitys ihmisen koko terveyteen, suurempi kuin aiemmin on luultu.

”Vagina on dynaaminen ekosysteemi ja sen mikrobiomi toimii vuorovaikutuksessa naisen koko elimistön kanssa. On tärkeää saada lisää tietoa siitä, millainen vaikutus tällä on naisen fysiologiaan, lisääntymisterveyteen, immuunipuolustukseen ja tautitaakkaan ylipäätään”, Paavonen sanoo.

Bakteerivaginoosin oire on maitomainen valkovuoto, jossa on kalaa muistuttava haju. Normaali valkovuoto ei haise juuri lainkaan.

”Haju kertoo siitä, että emättimen pH on epänormaalin korkea, hajubakteerit ovat syrjäyttäneet terveen emättimen laktobasillit eli maitohappobakteerit ja että mikrobien määrä on ainakin tuhatkertainen verrattuna tilanteeseen terveessä emättimessä”, Paavonen toteaa.

Bakteerivaginoosin on kokenut suuri osa naisista. Sitä esiintyy esimerkiksi raskaana olevista jopa 15 prosentilla, opiskelijaterveydenhuollon käyttäjistä jopa 25 prosentilla ja sukupuolitautiklinikoiden potilaista jopa 40 prosentilla.

Bakteerivaginoosi aiheuttaa myös tautitaakkaa. Sillä on yhteys raskaushäiriöihin, se voi aiheuttaa sisäsynnytintulehduksia tai vaikeuttaa hedelmöityshoitojen onnistumista. Se saattaa myös lisätä tulehdusriskiä erityisesti gynekologisten leikkausten ja muiden gynekologisten toimenpiteiden yhteydessä.

Mistä bakteerivaginoosi tulee – sitä ei Paavosen mukaan tarkkaan tiedetä. Oireita aiheuttavaa bakteeria on etsitty jo 1950-luvulta, mutta sellaista ei ole onnistuttu löytämään.

Tutkijat puhuvatkin emättimen ekosysteemin häiriöstä tai dysbioosista, jossa terveet maitohappobakteerit ovat hävinneet ja tilalle on tullut ”hajubakteereita”.

Oireyhtymä on osin perinnöllinen. Sen esiintyvyydellä on myös yhteys seksuaaliseen aktiivisuuteen.

Partnerin hoitaminen ei kuitenkaan tutkimusten mukaan estä vaginoosin uusimista naisella. ”Tämä on yllättävää. Asiaa olisi syytä tutkia enemmän”, Paavonen sanoo.

Bakteerivaginoosia hoidetaan pääasiassa metronidatsolilla ja klindamysiinillä, jotka ovat mikrobilääkkeitä.

”Pääsääntöisesti suositaan paikallishoitoja, jolloin sivuvaikutukset ovat vähäisempiä”, Paavonen sanoo.

Bakteerivaginoosi uusii helposti. Silloin suositaan pidempää, niin sanottua estohoitoa.

Toinen, vaginoosia vakavampi vaginan mikrobihäiriö on div-oireyhtymä (desquamative inflammatory vaginitis), jota on kutsuttu myös krooniseksi vaginatulehdukseksi.

Sen oireena on runsas, suttaava, tuhriva ja kellertävä valkovuoto. Väri kertoo, että vuodossa on todella paljon valkosoluja eli se on märkäistä. Vaginan limakalvolla voi näkyä tulehduksen merkkinä punaisia täpliä.

”Tästä oireyhtymästä tiedetään edelleen aivan liian vähän. Moni uskoo, ettei sellaista ole olemassa”, Paavonen kertoo.

Div-oireyhtymässä vaginassa on ”pahoja bakteereja”, esimerkiksi streptokokkia ja kolibakteeria. Jos div-oireyhtymää esiintyy raskauden aikana, se voi altistaa vastasyntyneen vakavalle tulehdukselle eli sepsikselle.

Tulehdusta hoidetaan paikallisesti klindamysiini-antibiootilla ja sitä ehkäistään parhaiten esimerkiksi kerran viikossa käytettävällä estolääkkeellä.

Tulehdusta hoidetaan paikallisesti klindamysiini-mikrobilääkkeellä ja uusimisia ehkäistään parhaiten kerran viikossa käytettävällä estohoidolla. ”Joskus tulehdus on niin raju että on pakko käyttää paikallista kortisonia lisäksi”, Paavonen sanoo.

Yksi syy siihen, että vaginan mikrobiomin häiriöt tunnetaan huonosti, on Paavosen mukaan se, että niiden diagnosointiin ei ole olemassa hyvää, nopeaa ja yksinkertaista laboratoriotestiä.

Paavosella on kuitenkin pätevä keino emättimen mikrobiomin häiriöiden tunnistamiseen: valomikroskooppi.

Sen avulla lääkäri voi tehdä diagnoosin heti ja ilman bakteerinäytteitä tai geenitestejä. Diagnoosin tekemiseen riittää valkovuotonäyte, tippa keittosuolaa sekä pieni peitinlasi.

”Mikroskooppinäkymä kertoo heti, onko kyseessä bakteerivaginoosi tai div”, Paavonen toteaa.