Tarvitseeko ihminen maitoa ja lihaa? Ei, tulkitsi Kanada ja siirsi ne ravitsemus­suosituksissaan sivuosaan – ”Tähän suuntaan pitäisi mennä kaikkialla maailmassa”, sanoo suomalaistutkija

Kanada on vastikään julkaissut uudet ravitsemussuositukset, joissa yksi asia on herättänythttps://www.narcity.com/news/canadas-new-2019-food-guide-cuts-out-milk-and-cheese-almost-entirely paljonhttps://globalnews.ca/news/4874611/canada-food-guide-milk-dairy-products/ huomiotahttps://www.bbc.com/news/world-us-canada-46964549?ns_source=facebook&ns_campaign=bbcnews&ns_mchannel=social&ocid=socialflow_facebook&fbclid=IwAR1KXQWB9WF5P1EWnPLf2zeTCQVpP0bN1BU09A7mvB15BgKiP-M-onvPSt8: maito on varsin pienessä osassa.

Muutos on suuri, sillä aina vuodesta 1942 lähtien maitotuotteilla on ollut suosituksissa keskeinen rooli.

Terveysviranomaisten uusia suosituksia on havainnollistettu kuvalla lautasesta, joka on jaettu kolmeen osaan. Puolet lautasesta on täytetty hedelmillä ja kasviksilla, neljäsosa proteiinin lähteillä ja neljäsosa tärkkelyspitoisilla tuotteilla ja viljalla.

Maitotuotteet loistavat poissaolollaan. Ruokajuomaksi Kanadan uusissa ravitsemussuosituksissa suositellaan vettä.

Maitoa ei ole kuitenkaan tarkoitettu syrjäytettäväksi kokonaan, vaan raportin tarkempi tarkastelu osoittaahttps://food-guide.canada.ca/static/assets/pdf/CDG-EN-2018.pdf, että vähärasvaiset maitotuotteet on niputettu proteiinien kanssa samaan kategoriaan.

Myös liha oli aiemmin oma kategoriansa. Nyt se on maidon tapaan yksi proteiinisarakkeen osa. Joka tapauksessa maitotuotteiden ja lihan osa on selvästi pienempi kuin aikaisemmin.

Miksi?

Vastaus ei ole täysin yksiselitteinen. Tutkijat ovat korostaneet, että maitoa ei ole täysin poistettu suosituksista, vaikka moni vaikuttaakin näin kuvan pohjalta tulkinneen.

Toronton yliopiston ravitsemustieteen professori David Jenkinshttps://www.hs.fi/haku/?query=david+jenkins sanoo BBC:n haastattelussa, että lehmänmaidolla on aiemmin ollut virallisissa ravitsemussuosituksissa perusteettoman suuri rooli.

”Se oli aiemmin virheellisesti nostettu terveysvaikutustensa kannalta äidinmaidon kaltaiseen asemaan”, hän sanoo BBC:lle. Hän on itse noudattanut pitkään kasvisruokavaliota.

Kanadalaisten maidonkulutus on vähentynyt vuodesta 2009 lähtien, ja samalla kasvipohjaisten maitojuomien suosio on kasvanut. Esimerkiksi BBChttps://www.bbc.com/news/world-us-canada-46964549?ns_source=facebook&ns_campaign=bbcnews&ns_mchannel=social&ocid=socialflow_facebook&fbclid=IwAR1KXQWB9WF5P1EWnPLf2zeTCQVpP0bN1BU09A7mvB15BgKiP-M-onvPSt8 kirjoittaa, että uudet suositukset vain vastaavat kulutustottumuksia, jotka kanadalaisilla jo on.

Yksi syy on myös huoli kanadalaislasten ylipainostahttps://cyclingmagazine.ca/sections/news/canadas-food-guide-more-plant-based-proteins-less-sugar-less-dairy-and-social-eating-habits/. Vanhemmat ovat tyypillisesti antaneet lapsilleen runsaasti makeutettuja maitotuotteita, jotta nämä saisivat suositusten mukaisen määrän maitoa.

Suomessa ravitsemusterapian professori Ursula Schwab https://www.hs.fi/haku/?query=ursula+schwab toteaa, että on täysin mahdollista syödä terveellisesti ilman maitotuotteita.

”Jos ravitsemuksellisesti mietitään, ei maito ole olennaista, jos kalsiumin ja jodin saa muualta”, hän sanoo.

”On kuitenkin erikoista, että suositellaan sellaista kokonaisuutta, jota lähtökohtaisesti pitää täydentää ravintolisällä. Se hämmästyttää.”

Hän ihmettelee myös Kanadan uusia ravitsemussuosituksia havainnollistavaa kuvaa.

”Tästähän puuttuvat myös pehmeän rasvan lähteet muutamaa pähkinää lukuun ottamatta”, hän kummastelee. Yksinkertaistetussa lautasmallissa ne tosiaan eivät erotu, vaikka seikkaperäisemmässä ohjeistuksessa https://food-guide.canada.ca/en/healthy-eating-recommendations/make-it-a-habit-to-eat-vegetables-fruit-whole-grains-and-protein-foods/choosing-foods-with-healthy-fats/ne mainitaankin.

THL:n erikoistutkijan Heli Kuusipalonhttps://www.hs.fi/haku/?query=heli+kuusipalon mielestä kanadalaissuositus yhdistää uudenlaisella tavalla terveellisen ja kestävän kehityksen mukaisen ruokavalion. Häntä ilahduttaa erityisesti eläinproteiinien osuuden vähentäminen.

”Tähän suuntaan pitäisi mennä kaikkialla maailmassa”, hän sanoo.

Ohjeistuksessa on kiinnitetty huomiota paitsi siihen, mitä ihmiset syövät, myös siihen, miten he syövät: pitäisi pyrkiä syömään muiden seurassa ja laittaa ruokaa itse, syödä tiedostaen ja käyttää siihen rauhassa aikaa.

Kanadassa uusia ravitsemussuosituksia ovat kehuneet erityisesti kasvipohjaisten ruokavalioiden sanansaattajat, muun muassa kasvissyöjät ja vegaanit.

Siinä missä maitotuotteet ja liha on asetettu suosituksissa sivuosaan, korostetaan nyt kasvisproteiineja ja täysjyväviljoja sekä ruokajuomana vettä. Kasvisproteiinien toivotaan lisäävän ruokavaliossa kuidun määrää ja vähentävän samalla prosessoidun lihan ja tyydyttyneiden rasvojen saantia.

Maito- ja lihateollisuus eivät odotetusti ole järin innoissaan. Maitotilalliset ihmetteleväthttps://www.dairyfarmers.ca/news-centre/news/policy/milk-products-are-a-key-part-of-a-healthy-balanced-diet, millä perusteella suositukset perustuvat viimeisimpään tutkittuun tietoon. Karjatilalliset ovat huolissaanhttps://www.cbc.ca/news/canada/new-brunswick/canadian-food-guide-dairy-farmers-changes-1.4971792 omasta toimeentulostaan.

Moni on ilahtunut siitä, että korostetaan prosessoimattoman, ”puhtaan” ruuan merkitystä.

Kuusipalo kuitenkin huomauttaa, että maitotuotteiden poistaminen suosituksista siirtää ruokavaliota herkästi teollisempaan suuntaan.

”Ihmiset, jotka kritisoivat lehmänmaidon juomista, yleensä toivovat, ettei ruoka olisi niin teollista. Jostain maitotuotteiden vitamiinien on kuitenkin tultava – luultavasti sitten esimerkiksi manteli- ja kauramaidoista, joihin on teollisesti lisätty vitamiineja.”

Suomen ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, joista sitten tehdään suomenkielinen tiivistelmä. Edellinen pohjoismainen suositus on vuodelta 2013.

Nykyisissä suosituksissa todetaan, että 5–6 desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 juustoviipaletta päivittäin kattaa elimistön kalsiumin tarpeen.

Seuraavaa version julkaisuun menee vielä monta vuotta. Ainakaan toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että esimerkiksi maitotuotteiden asemaa suosituksissa radikaalisti muutettaisiin.

”Suurin osa suomalaisten B-ryhmän vitamiineista tulee maitotuotteista. Meillä se on myös ehdottoman tärkeä D-vitamiinin lähde”, Kuusipalo sanoo.

Schwabin mukaan Suomen elintarvikevalikoima tuo joustavuutta.

”Ruokavalion saa kyllä tasapainoiseksi, vaikka ei haluaisi käyttää lehmänmaitoa”, Schwab sanoo.