Hyvinvointi

”Homous on kauhea sairaus”, sanoi opettaja Susannalle, joka päätyi teini-ikäisenä esittämään heteroa – HS:n kyselyyn vastanneista syrjityistä suurin osa oli alkanut halveksua itseään

Susanna kokee, että salailun takia häneltä jäi teini-ikä kokematta. Kouluissa pitäisi korostaa enemmän sukupuoli-identiteetin ja parisuhteen moninaisuutta, sanovat asiantuntijat. Viikonloppuna Susanna kosi kumppaniaan.

Susannalla oli 12–13-vuotiaana ihastuksia tyttöihin, mutta hän ajatteli että tilanne muuttuu, jos siitä ei kerro kenellekään.

”Joskus 14–15-vuotiaana tajusin, ettei se mene ohi. Silloin ajattelin, että onpa hirveää ja sairasta”, hän kertoo nyt 32-vuotiaana.

”Suunnittelin tekeytyväni heteroksi”, Susanna sanoo.

HS kysyi muutama viikko sitten lukijoilta kokemuksia oman seksuaalisen identiteetin peittelystä lapsena. Vastauksia tuli runsaat 500. Susanna oli yksi vastaajista. Hän haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään. Hänen kaltaisiaan tarinoita oli kyselyssä monta.

”Huomasin jo joskus 5–6-luokalla, etteivät pojat oikeasti kiinnosta, mutta halusin esittää kiinnostusta kuuluakseni tyttöjen porukkaan, jossa silloin ihasteltiin mm. Backstreet Boysin jäseniä ja yläasteella olevia poikia. Kukaan ei huomannut mitään, koska olin tyttömäinen tyttö ja oletus heteroudesta oli pienessä itäsuomalaisessa kylässä niin vahva.” (Nainen, 34)

”Ala-asteen aikana aloin käsittää olevani jotenkin erilainen. Se tapahtui vähitellen. Vaatekuvastoista minä katselin aina miehiä, kun muut pojat olivat eri sivuilla. Ajattelin, että on huono juttu, jos on erilainen kuin muut, joutuu silmätikuksi. Salasin tunteeni.

Vaikka olen aina ollut sosiaalinen ihminen, koulussa olin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Pakenin kirjoihin ja omiin mielikuvitusmaailmoihin. Koulun ulkopuolella puhuin paljon ja verhosin sen alle kaikki asiat, joista en halunnut puhua. Olin varmaan avoimen tuntuinen keskustelija. Kuitenkin koko ajan pidin täyden kontrollin ja kehityin siinä todella hyväksi. Rakensin valtavan muurin itseni ja muiden väliin.” (Mies, 31)

Susannan mukaan itseä oli vaikea peittää. Hän itse päätti peruskoulun viimeisillä luokilla vielä tiukasti hankkia poikaystävän, kuten kaikki muutkin tytöt. Pari poikaystävää hänellä ehti ollakin.

”Ne pojat olivat ihania, mutta ahdistuin kamalasti”, Susanna kertoo.

Tunne erilaisuudesta oli musertava. Susanna kertoo myös pukeutuneensa vähän poikamaisesti, ja häntä alettiin kiusata koulussa erilaisuuden takia. Yksi lisäsyy kiusaamiselle oli myös se, että hän menestyi hyvin koulussa.

”En oikein tiedä, mikä minussa ärsytti. Muut lapset huomasivat minussa jotain erilaista ennen kuin itse tajusin sitä.”

Tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä 2017 seksuaalivähemmistöön kuuluvat nuoret kertovat kokevansa kiusaamista, syrjintää ja jopa väkivaltaa paljon enemmän kuin enemmistöön kuuluvat nuoret.

”Kyselytutkimuksista tiedetään, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on suurempi riski mielenterveysongelmille”, kertoo nuorten koordinaattori Lotte Telakivi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Setasta.

Seta ja Nuorisotutkimusseura julkaisivat 2014 kyselytutkimuksen Hyvinvoiva sateenkaarinuori. Sen mukaan sateenkaarinuoret, eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuoret, voivat keskimääräisesti huonommin ja ovat kokeneet väkivaltaa, ahdistelua ja syrjintää enemmän kuin muilla nuorilla.


Nuor­ten iden­ti­teet­ti, sek­suaa­li­nen suun­tau­tumi­nen ja kiu­saami­nen nou­sivat vii­mek­si esil­le tam­mi­kuun alkupuolella, kun Yle MOT-ohjelma teki alakouluihin kiusaamista koskevan kyselyn. Siinä joka kolmas oppilas kertoi tulleensa jatkuvasti kiusatuksi ja erilaisuus nousi yhdeksi kiusaamisen syyksi. Myös HS kirjoitti aiheesta lukuisia juttuja.

Lukijoiden tarinoissa korostuu nuorten kokema itsesyrjintä: siis se, että syrjinnän kohde itsekin alkaa syrjiä ja väheksyä itseään. Telakiven mielestä itsesyrjintä on kouluiässä hyvin yleistä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla.

Telakiven mukaa heteronormi tekee homo- ja binuorista näkymättömiä, sukupuolinormi taas trans- ja muunsukupuolisista nuorista. Heteronormilla tarkoitetaan vallalla olevaa käsitystä siitä, että suurin osa ihmisistä olisi heteroita. Sukupuolinormi tarkoittaa vastaavasti ihmisten lokerointia joko tytöiksi tai pojiksi.

Telakivi muistuttaa, että kouluilla on velvoite edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja puuttua sateenkaarinuorten syrjintään. Yksi keino on tarkastella ja purkaa sukupuoli- ja heteronormia.

Tärkeintä Telakiven mielestä kouluissa olisi yhdenvertaisuuden toteutuminen opetuksessa, koulujen käytänteissä ja ilmapiirissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti riippumatta perheestä, suhteista tai sukupuolesta.

”Homous on ollut laitonta vuoteen 1971 asti ja sairaus 1981 saakka ja kehotuskielto esti siitä puhumisen lähes 2000-luvun alkuun asti. Historia näkyy asenteissa edelleen, kuten monista tarinoista käy ilmi. Oman seksuaalisen suuntautumisen tulisi olla iloinen asia ja voimavara”, Telakivi sanoo.

Seksuaalivähemmistöjä kuormittaa niin sanottu vähemmistöstressi. Vähemmistöstressi on seurasta syrjinnän, ulos sulkemisen ja näkymättömyyden kokemuksista. Käytännössä se voi tarkoittaa, että nuoruuteen kuuluvat asiat jäävät kokematta tai ne pitää ainakin peittää. Ensirakkaus ja ihastuminen pitää piilottaa jopa itseltään.

”Pahin asia heteronormatiivisessa ja ei-hyväksyvässä ympäristössä kasvamisessa on se, että menettää kaikki ne nuoruuteen liittyvät, ihanan kiusalliset asiat, ensi-ihastuksesta treffailuun, ”ekasta kerrasta” ihastuksesta puhumiseen ja naiiviin rakkauden julistamiseen – tottakai kaikki nämä asiat tapahtuvat, mutta ne tehdään salassa, tai ne jätetään vuosien päähän parikymppisille.” (Mies, 33)

Susanna muistaa, kuinka hänen ala-asteen opettajansa oli todella homofobinen. Se vaikutti paljon koulun asenneilmapiiriin.

”Hän muun muassa sanoi, että homous on kamala sairaus”, Susanna muistelee.

Kun häntä sitten kiusattiin koulussa, opettaja ei mitenkään puuttunut tilanteeseen, vaan Susanna kertoo pikemminkin joutuneensa opettajankin silmätikuksi. Ala-asteella Susannaan kohdistunut kiusaaminen oli henkistä nolaamista, mutta yläluokilla häntä puristeltiin takapuolesta ja haukuttiin päin näköä esimerkiksi huoraksi.

”Olin 15–16-vuotiaana syvästi masentunut ja lukkiuduin huoneeseeni”, Susanna kertoo.

Hän kertoo vihanneensa itseään ja ajatelleensa joskus haluavansa kuolla.

”Tunnen menettäneeni teinivuoteni kokonaan”, Susanna kuvaa.

Myöhemmin hän tunsi vielä joitakin vuosia vihaa menetetyn nuoruuden takia. Susanna ajatteli, että yksi elämänvaihe oli jäänyt kokonaan elämättä.

Hänestä tuntuu, että vielä 2000-luvun taitteessa koulumaailma oli rakennettu vain heteroille. Hän toivoo, että tilanne olisi muuttunut.

Miten kouluissa asiaa sitten pitäisi käsitellä?

Hivpoint esimerkiksi julkaisi tammikuussa ohjeita seksuaalisuuskasvatuksen tueksi. Seksuaalineuvoja Maria Oinosen mukaan tarkoitus on käytännön neuvojen lisäksi haastaa nuorten opettajat tarkastelemaan omia asenteitaan. Hivpoint on Hiv-säätiön ylläpitämä seksuaaliterveyden testaus-, neuvonta- ja tukipalveluja tarjoava keskus. Terveystiedon oppikirjoissa ei esimerkiksi oteta huomioon, että sukupuoli-identiteettejä on useita. Tai sateenkaariperheet käsitellään vain omana muusta kulttuurista erillisenä asiana.

”Jos oppimateriaaleissa käsitellään ja esitetään vain yhdenlaisia ihmissuhteita, tulee nuorelle helposti käsitys siitä, että on vain yksi oikea tapa olla ja elää”, Oinonen sanoo.


Hä­nen mu­kaan­sa sek­su­aali­kas­va­tuk­sen kou­luis­sa ei yli­pää­tään pi­täi­si ol­la vain sek­si­tau­deista ja ras­kau­desta puhumista. Myös vuorovaikutustaitoja ja turvataitoja tulisi harjoitella. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tulisi olla kaikissa keskusteluissa mukana. Opettajille suunnatussa seksuaaliterveyden työkalupakissa on harjoituksia, joiden kuvakorteissa on monenlaisia pareja kuvaamassa seksuaalista suuntautumista.

Setan mielestä seksuaalivähemmistöjä käsitellään edelleen liian usein kouluissa pelkästään seksuaaliterveyden tai -kasvatuksen yhteydessä, mikä jatkaa homo- ja biseksuaalien yliseksualisoimista. Kyse on Telakiven mukaan kuitenkin paljon laajemmasta asiasta, kuten sosiaalisesta identiteetistä, ihmisoikeuksista ja perhe- ja rakkaussuhteista.

”Tietysti myös seksuaalikasvatuksessa tulee huomioida seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Olisi hienoa, jos opettajatkin voisivat olla avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuolestaan”, Lotte Telakivi sanoo.

Myönteiset samaistumiskohteet vaikuttavat nuoren ihmisen minäkuvaan. Seksuaalivähemmistönuorille on tarjolla paljon vertaistukea eri puolilla maata sekä verkossa.

HS:n kyselyssä kysyttiin myös, minkälaisia neuvoja syrjintää nuorena kokeneet antaisivat nyt samassa tilanteessa oleville nuorille. Suurin osa kehotti rohkeuteen ja kannusti iän tuovan helpotusta.

”Vaikka muut sanoisivat mitä, ei tunteissasi ole mitään väärää. Vaikka on ihmisiä jotka loukkaavat, on myös ihmisiä jotka ymmärtävät. Tiedän ettei siltä ehkä nyt tunnu, mutta et ole yksin. Meitä, jotka ovat kokeneet saman, on paljon. Jos tuntuu että tarvitset apua, etsi netistä Sinuiksi-sivut. Niiden kautta pääset juttelemaan kaikesta tai voit vaikka kysyä asioita nimettömänä. Voin luvata, että asiat muuttuvat paremmiksi. Tärkeintä on, että olet rehellinen itsellesi.” (Mies 31)

”Ole rohkeasti oma itsesi. Sinulla on täysi oikeus olla juuri sellainen kuin olet. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi hyväksyen. Puhu pahasta olosta! Netti on nykyään onneksi täynnä vertaisryhmiä, pyydä sieltä apua. Ja kyllä, kaikki muuttuu paremmaksi! Usko siihen ja usko itseesi!” (Nainen 43)

Susanna löysi 17-vuotiaana lukiolaisena ensimmäisen tyttöystävän, joka oli sinut itsensä kanssa.

”Hänen kauttaan tutustuin maailmaan, jota en tiennyt olevankaan. Tajusin, etten ole ainut tämmöinen ja olen ihan normaali”, Susanna sanoo.

Lukion jälkeen Susanna opiskeli yliopistossa ja työskentelee nyt henkilöstöalalla, jossa viihtyy. Vuosi sitten hän tapasi partnerin, joka on ’se oikea’. Tämä lähti viime viikolla työmatkalle Pietariin, jonne Susanna matkusti perässä pidennettyä viikonloppua viettämään.

”Viikonloppuna kosin häntä”, Susanna paljastaa.

Häitä vietetään vielä tämän vuoden puolella.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Ulkoministeri Soiniin kohdistuneesta hyökkäysyrityksestä epäillään vuonna 1967 syntynyttä miestä, poliisilla ei näyttöä teon suunnitelmallisuudesta

    3. 3

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    4. 4

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    5. 5

      Kaahari ajoi reilusti yli kahtasataa satasen alueella – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    6. 6

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    7. 7

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    8. 8

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    9. 9

      Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

    10. 10

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    5. 5

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää