Tutkimus toi hurjaa tietoa suomalaisten lihomisesta: Lähes puolet parikymppisistä miehistä on ylipainoisia tai lihavia

Lähes puolet parikymmenvuotiaista miehistä ja kolmannes saman ikäisistä naisista on ylipainoisia tai lihavia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore FinTerveys-tutkimus.

Viidennes 18–29-vuotiasta suomalaisista on suoranaisesti lihavia: heidän painoindeksinsä ylittää raja-arvon 30.

Lihavuuden ennaltaehkäisyyn olisikin syytä kiinnittää huomiota, sanoo tutkija Tuija Jääskeläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuija+jaaskelainen.

Lihavien nuorten aikuisten suuri osuus on hänen mielestään huolestuttavaa. ”Vaikka 18–29-vuotiaat ovat monella tavalla terveempiä kuin heitä vanhemmat, monien sairauksien riskitekijät ovat yleisiä myös heillä”, hän toteaa.

Nuori aikuisikä onkin tulevan terveyden kannalta ratkaisevaa aikaa. ”Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että nuori aikuisikä on riskiaikaa lihavuuden kehittymiselle ja sen aiheuttamille terveysongelmille.”

Viidenneksellä tutkittavista oli monia sairauksia aiheuttavaa vyötärölihavuutta, jossa rasvaa kerääntyy vatsaonteloon ja maksaan sekä suolten ja sisäelinten väliin.

Joka kolmannella nuorella miehellä ja joka viidennellä nuorella naisella niin sanotun pahan ldl-kolesterolin pitoisuus oli kohonnut. Verenpaine oli kohonnut 14 prosentilla nuorista miehistä.

Nuorten aikuisten lihomisen taustalla ovat Jääskeläisen mukaan pitkälti samat syyt kuin muidenkin: Työ ei kuormita fyysisesti, ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja napostelukulttuuri valtaa alaa.

Tuoreiden kasvisten syönti olikin tutkimuksen mukaan surullisen harvinaista. Vain 7 prosenttia nuorista miehistä ja 18 prosenttia nuorista naisista ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia useita kertoja päivässä.

Hyvä uutinen oli sen sijaan se, että tupakointi on vähentynyt aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Enää vain joka kymmenes nuori aikuinen tupakoi päivittäin.

Ilo on kuitenkin ennenaikaista. ”Nuuskan ja sähkösavukkeiden käytön yleistyminen kumoaa osan tupakoinnin vähentymisestä koituvista terveyshyödyistä”, Jääskeläinen toteaa.

Huonot elintavat näyttävät tutkimuksen mukaan kasaantuvan samoille henkilöille: He lihovat, nukkuvat huonosti, tupakoivat, juovat alkoholia humaltuakseen eivätkä harrasta liikuntaa.

Keskeiset elämäntavat olivat kunnossa tai lähes kunnossa vain puolella nuorista aikuisista. Kohtuullisesti kuormittavaa tai rasittavaa liikuntaa harrasti viikoittain kolme neljästä.

Hyvin tärkeää olisikin pyrkiä vaikuttamaan juuri siihen ryhmään, jolle ongelmat kasautuvat.

”Nuori aikuisikä ainutlaatuista aikaa, johon liittyy monia elämänmuutoksia. Monet lapsena ja nuorena omaksutut elintavat vakiintuvat tyypillisesti viimeistään nuorena aikuisena. Jos ihminen ei esimerkiksi ole aloittanut tupakointia vielä nuorena aikuisena, hän ei todennäköisesti aloita sitä koskaan”, Jääskeläinen sanoo.

Tutkijoiden seuraava askel onkin Jääskeläisen mukaan syventää tietämystä siitä, keitä ovat ne nuoret aikuiset, joille terveyden edistämistoimia tulisi kohdentaa. ”Ei riitä, että keskitymme vain esimerkiksi ruokavalioon tai liikuntaan. Elintapoja tulisi ajatella kokonaisuutena”, hän tähdentää.

FinTerveys-tutkimus toteutettiin vuonna 2017 yhteensä 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. 18–29-vuotiaiden ikäryhmästä siihen osallistui 625 henkilöä. Tietoja kerättiin kattavassa terveystarkastuksessa, kyselylomakkeilla ja puhelinhaastatteluissa.