Hyvinvointi

Yhä useampi syö yksin, mutta se ei ole säälittävää tai kamalaa, sanoo tutkija – Tämä yksin syömisen terveysvaikutuksista tiedetään

”Yhdessä syömisen ihanne on hallinnut kulttuuriamme pitkään. Toivoisin monimuotoisempaa ajatustapaa”, sanoo tutkija.

Yksin ravintolaan syömään – ja vielä ihan vapaaehtoisesti? Mahdotonta!


Kun väitöstutkija Sami Koponen esitteli yksin syömisen eli solodiningin ideaa kansain­välisessä tutkija­konferenssissa, tunnelma sähköistyi.

”Eteläeurooppalaiset kollegat olivat sitä mieltä, että illallisen nauttimista yksin ravintolassa pidettäisiin heidän perhekeskeisessä kulttuurissaan pähkähulluna. Vain pohjoismaalaiset voivat heidän mielestään keksiä jotakin tällaista”, Koponen kertoo.

Hän tekee väitöskirjaa ruokakulttuurin muutoksista ja uskoo, että olisi korkea aika luopua yksin syömiseen liittyvistä kielteisistä mielikuvista.

”Yhdessä syömisen ihanne on hallinnut kulttuuriamme pitkään. Toivoisin monimuotoisempaa ajatustapaa. Että aina ei ajateltaisi, että yksin syöminen on kamalaa ja säälittävää”, Koponen sanoo.

Tosiasiassa yhä useampi meistä syö lounaansa tai illallisensa yksin. Sinkkutalouksia on Helsingin kaikista kotitalouksista jo lähes puolet, ja koko maassa 43 prosenttia.

Yksi sinkkutaloudessa elävistä on Helsingin Arabianrannassa asuva 25-vuotias Sonja Sipponen.

”Tykkään syödä yksin, koska silloin saan syödä mitä haluan eikä kukaan muu ole riippu­vainen valinnois­tani. Joskus syön mikro­aterian, joskus salaatin. Toisinaan skippaan aterian ja napostelen vain jotakin. Kun huvittaa, valmistan itselleni herkkuaterian.”

Hän on historian opintojensa loppuvaiheessa ja käy myös töissä, mutta pienessä toimistossa on harvoin mahdollisuutta mennä porukalla syömään. Siksi työlounaatkin tulee usein syötyä yksin.

”Aina kun syön yksin, selaan kännykkää tai luen lehteä. Saatan myös kuunnella podcastia tai katsoa telkkaria”, Sipponen kertoo.

Mutta perheetkään eivät enää välttämättä kokoonnu syömään päivällistä saman pöydän ääreen.

 

Jos ihmiset lakkaavat syömästä yhdessä, pelätään, että jotakin isompaa saattaa olla hajoamassa.

Kun perheiden ruokailutapoja verrattiin 42 maassa, kävi ilmi, että suomalaiset perheet syövät kaikkein harvimmin illallista yhdessä. Eniten perheillallisia syötiin Italiassa, Portugalissa ja Ranskassa. Maailman terveysjärjestön WHO:n selvitys tehtiin vuonna 2016.

Tästä ovat jotkut huolissaan.

Sami Koposen mukaan länsimaihin on juurtunut ajatus, että yhteinen ateriointi kuuluu ihmisyyden perusasioihin.

”Ajatus, että kun jaamme ruuan, nousemme ikään kuin omien biologisten tarpeidemme yläpuolelle.”

Jos ihmiset lakkaavat syömästä yhdessä, pelätään, että jotakin isompaa saattaa olla hajoamassa. Ikään kuin ihmisyys olisi uhattuna”, Koponen sanoo.

Monella ruokaseuran korvaa some. Etelä-Koreasta on levinnyt myös mukbang-videoiden villitys, jossa postaaja – yleensä nuori kaunis nainen – syö kameran edessä yksin järjettömät määrät ruokaa samalla kun hän lörpöttelee, miten hyvältä se maistuu.



Yksin syömisen hyvänä puolena pidetäänkin sitä, että voi syödä vapaasti mitä haluaa.

The Guardian-lehti kertoi toimittaja Rachel Symesta, joka tunnusti Twitterissä syövänsä yksin kotona Babybel-minijuuston sisään tungettuja säilykepunajuuren siivuja. Twiitti synnytti tunnustusten sarjan, jossa kommentoijat kertoivat salaisista mieliteoistaan alkaen sipseihin sekoitetusta tonnikalasalaatista aina talouspaperista imeskeltyyn pekoninrasvaan.

 

Psykologi teki sarjan tutkimuksia, jotka osoittivat, että mitä suurempi on ruokaseurue, sitä enemmän ihminen syö.

Onko yksin syöminen epäterveellisempää kuin yhdessä syöminen?

Tutkimukset eivät anna yksiselitteistä vastausta.

The Guardian kertoo Britannian laajasta hyvinvointikatsauksesta, jonka mukaan yksin syömisellä on kaikkein kielteisin vaikutus niiden ihmisten hyvinvointiin, joilla on ollut mielenterveysongelmia.

Katsauksen mukaan yksin syöminen on yleistä 16–24-vuotiaiden brittien joukossa, mutta kaikkein yleisintä se on yli 65-vuotiaiden keskuudessa.

Yhdysvaltalainen psykologi John de Castro on sitä mieltä, että yhdessä syöminen saa ihmiset syömään enemmän.

Hän teki sarjan tutkimuksia, jotka osoittivat, että mitä suurempi on ruokaseurue, sitä enemmän ihminen syö. Kahden hengen illallisella ihminen syö Castron mukaan 35 prosenttia enemmän, kuin jos hän söisi yksin. Jos seurueessa on neljä, ihminen syö jopa 75 prosenttia enemmän ruokaa ja jos pöydässä on seitsemän ihmistä, hän syö kaksi kertaa enemmän, kertoo The Guardian.

Yhdysvaltain sydänyhdistyksen tutkimus on samoilla linjoilla: Sen mukaan laihduttaja lipeää dieetistään 60 prosentin todennäköisyydellä, jos hän syö seurassa.

Eteläkorealaiset tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että yhdessä syöminen ehkäisee lihomista. He totesivat vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessaan, että miehet, jotka söivät säännöllisesti yksin, oli 45 prosenttia suurempi riski lihoa kuin niillä, jotka söivät seurassa.

 

Vaikka yksin syöminen saattaa lisätä napostelua, yksin voi syödä myös terveellisesti.

Koposen mukaan on aikuisväestöä koskevat tutkimuksen ovat ristiriitaisia. Jotain näyttöä on kuitenkin hänen mukaansa siitä, että perheen yhteinen ateriointi on yhteydessä koululaisten parempaan hyvinvointiin.

Vaikka yksin syöminen saattaa lisätä napostelua, yksin voi syödä myös terveellisesti.

Yksi uusi trendi on meal prepping eli sarjakokkaus tai satsikokkaus. Ideana on keittää vaikkapa sunnuntaina iso annos riisiä, kvinoaa tai vihanneksia annostella se jääkaappiin viikon aterioiden pohjaksi. Menetelmä säästää aikaa ja vähentää ruokahävikkiä.

Valmiiden annosruokien syöminenkään ei ole terveyden kannalta huono asia, totesi Kuluttajaliitto.

Eineksiin keskittyneen elintarvikeyhtiö Saarioisen teettämän tutkimuksen mukaan valmisruokamarkkina kasvaa.


”Noin kaksi miljoonaa suomalaista syö valmis­ruokaa vähin­tään viikoit­tain”, kertoo Saarioisen kuluttaja­kokemuksesta vastaava johtaja Tia Yrjölä. Tiedot perustuvat Saarioisten Kantar TNS:llä teettämään tutkimukseen, johon vastasi loka-marraskuussa 1 522 ihmistä.

Tutkimuksen mukaan yksin asuvat laittavat ruokaa selvästi harvemmin kuin perheet. Yrjölä uskoo, että valmisruokien suosio ei kuitenkaan kerro vain yksin syömisen yleistymisestä, vaan myös siitä, että ihmiset etsivät nopeita ja helppoja ratkaisuja ja haluavat välttää ruokahävikkiä.

Myös ruokavaliot ovat entistä yksilöllisempiä: Yksi on vegaani, toinen kasvissyöjä, kolmas karppaa ja neljäs haluaa perinteistä kotiruokaa.

”Esimerkiksi eläkkeellä olevat pariskunnat saattavat ostaa kummallekin oman annoksen ja syödä ne yhdessä”, Yrjölä sanoo.

Yrjölän mukaan ruuanlaitto ei kuitenkaan ole häviämässä: ”Vaikka arkisin ei ehditä valmistaa ruokaa, viikonloppuisin siihen panostetaan.”

 

Ruuan ympärille on kehitetty uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Niin tekevät myös milleniaalit. Samaan aikaan ruuan ympärille on kehitetty uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Sonja Sipponen oli tammikuussa mukana perustamassa Uudenmaan marttapiirin uutta paikallisyhdistystä, Kallion Uusia Marttoja. Yhdistys järjestää Helsingin Kalliossa kursseja muun muassa ruuanlaittoon.

”Meiltä on toivottu kursseja, joissa opetettaisiin tekemään eksoottisempia ruokalajeja. Myös perinneruokien tekeminen kiinnostaa, kuten karjalanpaistin, karjalanpiirakoiden tai hapanleivän valmistus juuresta.”

Martat myös ruokailevat yhdessä.

”Maaliskuussa kokoonnuimme ensimmäisen kerran yhteiselle nyyttäri-illalliselle. Paikalla oli tusinan verran ihmisiä, joiden keski-ikä oli siinä 30–35 vuotta”, Sipponen kertoo.

Yhä tavallisempaa on, että ruokapöydän ääreen kokoonnutaan isommalla porukalla. Esimerkiksi yhteisölliseen kerrostaloon Maltaan Helsingin Jätkäsaaren on rakennettu varta vasten iso yhteinen keittiö ja ruokailutilat, joissa asukkaat aterioivat yhdessä säännöllisesti. Seurakunnat järjestävät ruokaan liittyviä tapahtumia, kuten Mikael Agricolan kirkon soppasunnuntait.

Yhteisöruokailun karnevaaliksi on muodostunut ravintolapäivä, joka järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran toukokuussa 2011. Ideana on, että kuka tahansa saa perustaa tuona päivänä pop-up-ravintolan. Tapahtuma paisui siinä määrin, että konseptia päätettiin muuttaa. Nykyisin virallisia ravintolapäiviä pidetään vain kerran vuodessa, toukokuun kolmantena lauantaina.

 

”Ravintolarauhoittuminen voi tarjota palkitsevan ja nautinnollisen hetken, jos siihen keskittyy ilman häiriötekijöitä”

Jotkut meistä, kuten Sami Koponen, haluavat ainakin silloin tällöin nauttia ravintola-ateriasta vain omassa seurassaan.

Se ei ole kovin tavallista. Yleensä ajatellaan, että ravintolassa on noloa olla yksin. Kun Nyt-liitteen kolumnisti Sonia El Kamel lounasti yksin hongkongilaisessa ravintolassa, tarjoilija toi hänen seurakseen teddykarhun.

Mutta kun Koponen menee ravintolaan, hän ei halua seurakseen lehtiä, kännykkää eikä ainakaan teddykarhua.

”Maailma on sosiaalisesti vaativa. Ravintolarauhoittuminen voi tarjota palkitsevan ja nautinnollisen hetken, jos siihen keskittyy ilman häiriötekijöitä”, hän sanoo.

 

Koponen uskoo, että tulevaisuudessa yksin syömistä pidetään yhtä luontevana kuin sosiaalista ateriointia.

Koponen haluaa myös haastaa käsitystä, että saman pöydän ääressä syöminen kavereiden tai sukulaisten kanssa edustaisi automaattisesti suurinta yhteisöllisyyttä tai itsekkyyden voittamista. Ateriayhteisöllisyyden voi hänen mukaansa ymmärtää myös laajemmin. Hän viittaa filosofi Julian Bagginin pohdintoihin, joiden mukaan yksin syövä voi olla monin tavoin yhteydessä niihin, jotka ovat ”äänettä läsnä aterialla”, esimerkiksi ravintona oleviin eläimiin ja ruuan tuotantoketjussa työskennelleisiin ihmisiin.

Koponen uskoo, että tulevaisuudessa yksin syömistä pidetään yhtä luontevana kuin sosiaalista ateriointia. Toisaalta yhdessä syöminen saa uusia muotoja.

”Sellaista tulevaisuutta en näe, jossa kaikki söisimme aina yksin. Yhdessä syömisen ihanne on meissä syvällä”, hän toteaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui, kun lääke­tiede käänsi kelkkansa ja lääkärit ovat viemässä toisiaan ladon taakse?

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen nuorilla on taskussaan EU-vaalien jymy-yllätys, jonka avulla voitto Ruotsista on viimein mahdollinen

    3. 3

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    4. 4

      Vegasin tähti Mark Stone kohtaa Leijonat MM-finaalissa jo toisen kerran: ”Suomi on upea joukkue”

    5. 5

      Rankkasateet aiheuttivat jättivahingot uskonnolliselle teemapuistolle, Raamatun mittojen mukaan tehty Nooan arkki kesti

    6. 6

      Armeliainta olisi potkaista Britannia ulos EU:sta ja lakata odottamasta ihmettä

    7. 7

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    8. 8

      Rikottiinko lukiot? Nuoret valitsevat nyt pitkän matematiikan pakon edessä, ja se uhkaa koulujen arkea ja huippujen menestystä

      Tilaajille
    9. 9

      Leijonat on sulattanut monta uutta sydäntä ja pelaajista puhutaan jo etunimillä

    10. 10

      Pitäisikö arabialaisten numeroiden käyttö kouluissa kieltää, kysyttiin mielipide­kyselyssä, mutta mitä silloin oikeastaan kysytään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    2. 2

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    3. 3

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    4. 4

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    5. 5

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, Marko Anttila ja Kevin Lankinen Suomen sankareina: ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    6. 6

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    7. 7

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    8. 8

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    9. 9

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    10. 10

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää