Hyvinvointi

Kännykän runsas käyttö ei yleensä ole riippuvuutta vaan kyvyttömyyttä hallita impulsseja – Aivot voi opettaa irti kännykän orjuudesta pienillä teoilla

Aina kun luemme kännykästä viestin tai piipahdamme sosiaalisessa mediassa, aivoissamme erittyy tilkka koukuttavaa mielihyvähormonia, sanoo päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki.

Se on monella kädessä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla, bussipysäkillä ja teatterin väliajalla – eikä edes vessareissusta selviä nykyään ilman sitä.

Kännykkähän se.

Eri tutkimusten mukaan keskiverto älypuhelimen käyttäjä vilkuilee puhelintaan jopa 150–221 kertaa päivässä. Onko suurin osa Suomesta koukussa kapulaan? Kärsiikö koko kansakunta kännykkäriippuvaisuudesta?

”Jatkuvassa puhelimen käyttämisessä on kieltämättä samoja piirteitä kuin peli- ja huumeriippuvuudessa”, Helsingin yliopistossa työskentelevä dosentti Petri Hyytiä sanoo.

Mutta ennen kuin saamme tarkemman analyysin kansakuntamme tilasta, selvitetään ensin, miksi osa meistä tarttuu puhelimeen jopa yli kymmenen kertaa tunnissa.


 

Olennaisinta on nautinnon odotus.

Joka kerta, kun ihminen lukee viestin, pelaa tai tekee somepäivityksen, aivoissa erittyy pieniä määriä mielihyvähormoni dopamiinia.

Tämä koukuttava välittäjäaine vaikuttaa meissä aina, kun teemme jotakin nautinnollista tai mieltä kiihottavaa. Yksinkertaisesti sanottuna dopamiini auttaa esimerkiksi keskittymään, kiinnostumaan uusista asioista ja tavoittelemaan unelmia. Se pitää meidät käynnissä.

Facebookin perustajiin kuuluva Sean Parker on tunnustanut, että Facebookista rakennettiin addiktiojärjestelmä, joka perustuu käyttäjille annosteltaviin ”dopamiinihitteihin”. HS kirjoitti addiktion algoritmeistä tammikuussa.

Esimerkiksi jokainen somepäivitykseen saatu tykkäys ja kommentti purskauttavat pienen annoksen dopamiinia, ja aivot jäävät odottamaan jo seuraavaa palkitsevaa hetkeä.

Olennaisinta on nautinnon odotus. Se tunne, kun avaamme Facebookin ja odotamme näkevämme jotain uutta ja jännittävää, ja saamme pienen nautinnon hetken. Jos sitä ei ala kuulua, päivitämme sivua uudelleen ja uudelleen. Tulemme riippuvaiseksi juuri tästä odotuksesta.

”Peliriippuvuudessakin jo pelkät visuaaliset vihjeet, jotka ennustavat palkinnon saamisen mahdollisuutta, aktivoivat aivoissa mielihyvään liittyviä aluetta”, Hyytiä sanoo.

 

Harva alkaa bussipysäkillä lukea kännykästä Dostojevskiä vaan silmäilee mieluummin lööpeistä, kuka petti ja ketä Temptation island -ohjelmassa.

Yksi älypuhelimen – ja internetin ylipäätään – suosiota selittävä tekijä on se, että ihminen on perusluonteeltaan laiska, sanoo päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki.


”Jos mielihyvän voi saavuttaa nopeasti ja helposti, pyrimme siihen. Meidän pitää tietoisesti opetella tekemään asioita kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti.”

Harva alkaa esimerkiksi bussipysäkillä lukea kännykästä Dostojevskiä vaan silmäilee mieluummin lööpeistä, kuka petti ja ketä Temptation island -ohjelmassa. Jotain nopeaa, helppoa ja jollain tasolla palkitsevaa.

Aivomme muistavat tämän pienen nautinnon hetken ja yhdistävät kännykän silmäilyn hetkelliseen mielihyvään.

”Aivoihin jää muistijälki. Mitä enemmän toimintaa toistaa, sitä syvemmäksi kavioura aivoissa menee”, Hyytiä sanoo.

Yksi aivojen tehtävistä on ennustaa, mitä on tapahtumassa. Ennustamisen ansiosta pystymme esimerkiksi tekemään äkkinäisiä motorisia toimintoja sen sijaan, että aivot joutuvat laskemaan tilanteet aina uudestaan.

Ilman aivojen ennustavaa taitoa – jota Hyytiä kuvailee kuudenneksi aistiksi – olisimme auttamattoman hitaita. Savannin pedot olisivat jo syöneet meidät sukupuuttoon.

”Aivot ennakoivat myös mielihyvää, jonka takia voimme jäädä koukkuun esimerkiksi peleihin, tupakkaan tai huumeisiin.”

 

Ihminen saattaa surffailla tuntikaupalla netissä ja nukkumaan mennessä harmitella, että pitikö moiseen turhanpäiväiseen puuhasteluun kuluttaa taas aikaa.

Dopamiinin motivoiva vaikutus voi siis suuntautua väärään kohteeseen tai aiheuttaa riippuvuutta. Kun ihminen oppii jonkin toiminnan miellyttäväksi, hän toistaa sitä jatkossakin, tuotti se enää mielihyvää tai ei.

Tämän takia ihminen saattaa surffailla tuntikaupalla illalla netissä ja nukkumaan mennessä harmitella, että pitikö moiseen turhanpäiväiseen puuhasteluun kuluttaa taas aikaa. Olisi voinut vaikka lukea.

Ja seuraava iltana kädet haluavat läppärin jälleen syliinsä.


 

”Sanotaan, että lapset tarvitsevat tylsiä hetkiä, mutta niin tarvitsevat aikuisetkin.”

Aivomme ovat kehittyneet aikojen saatossa maailmassa, jossa on ollut paljon tyhjäkäyntiä. Pääkoppa tarvitsee edelleen näitä tyhjäkäynnin hetkiä, jotka kehittävät muistia ja älykkyyttä.

Tyhjistä hetkistä on kuitenkin tullut monelle peikko, jonka voi häätää napin painalluksella.

”Monet kammoavat tyhjyyden tunnetta. Sanotaan, että lapset tarvitsevat tylsiä hetkiä, mutta niin tarvitsevat aikuisetkin. Aikuisillakin pitäisi olla aikaa kuunnella ajatuksiaan ja katsella ympärilleen rauhassa ilman puhelinta”, Hyytiä toteaa.

Kännykän lisäksi aivojen seurana on usein tietokone, jossa on auki monta ikkunaa. Kesken työpäivänkin saattaa tehdä mieli vilkaista Facebookia ja Instagramia, lukea WhatsApp-viestit ja vastata kaverin sähköpostiin.

Aivojen tarkkaavaisuustoiminnat mukautuvat hyppimiseen, mutta samalla aivot rasittuvat ja ylikuormittuvat. Aivot eivät voi tietoisesti tehdä monta asiaa samaan aikaan.

”Huomaan itsekin aina, että kun on kiire ja teen päivän aikana montaa asiaa päällekkäin, niin illalla on tosi vaikea rauhoittua. Liikunta auttaa onneksi katkaisemaan moodin”, Simojoki sanoo.

Palatkaamme alkuperäiseen kysymykseen. Ovatko aivojemme kaviourat jo auttamattoman syvät? Kärsiikö koko kansakunta kännykkäriippuvaisuudesta?

Ei, sanoo Hyytiä. Kännykän runsas käyttö ei ole hänestä vielä riippuvuutta, vaan kyseessä on kyvyttömyys kontrolloida impulssejaan. Todellinen addiktio tarkoittaa hallitsematonta pakkoa, johon ihmisellä ei ole omaa valtaa.

”En usko, että useimmilla kännykän käyttäjillä riippuvuus kehittyy samalle asteelle kuin peliriippuvuudessa, jossa ihminen saa koko elämänsä pahasti sekaisin”, Hyytiä sanoo.

”Kännykästä voi tulla vieroitusoireita, mutta uskoisin, että niistä oppii yleensä pois viimeistään parissa viikossa.”


 

”Kännykkä on lähi-Alepa, josta saa kaljaa ja tietokone on Alko.”

Someriippuvuutta ei ole hyväksytty virallisesti täydeksi riippuvuudeksi, koska tutkimukset ja kliinisen tiedon kerääminen ovat vielä kesken, Simojoki sanoo. Hänestä koko termi kännykkäriippuvuus on harhaanjohtava, koska laite itsessään ei koukuta vaan sen sisältö.

”Kännykkä on se nopeimmin saatavilla oleva laite. Alkoholismiin verrattuna kännykkä on lähi-Alepa, josta saa kaljaa ja tietokone on Alko, jonne pitää raahautua.”

Vaikka Simojoen mielestä kännykän käyttö on monilla vain pinttynyt tapa, ei koukuttavuuteen kannata suhtautua kevyesti. Jos ihmisellä on jo entuudestaan puutteita tunteiden ja vaikeiden asioiden käsittelyssä, voi digitaalisista välineistä tulla iso ongelma.

”Itseltä voi kysyä, kuinka usein on huomannut pyrkivänsä välttämään tai siirtämään ikävien tunteiden ja asioiden käsittelyä käyttämällä sosiaalista mediaa.”

Erityisen huolissaan Simojoki on lapsista, joiden aivot ovat elastiset.

”Emme tiedä, miten kaksivuotiaaseen vaikuttaa se, että hänelle lyödään tabletti kouraan sen sijaan, että oltaisiin läsnä. Minkälaisia vaikutuksia tällä on tunne-elämän hallinnalle?”

Simojoki ja Hyytiä eivät ole vihamielisiä teknologiaa kohtaan. Molemmat pitävät sitä erinomaisena asiana, josta on haittapuolien lisäksi paljon hyötyä – kunhan käytöstä ei tule rasite.

Jatkuva kännykän silmäily voi nakertaa aidon läsnäolon ja yhteyden muihin ihmisiin. Stressiä voi lisätä myös tunne, että viesteihin tulisi vasta heti.

Alituiseen kännykän käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota ainakin siksi, että jatkuva tietotulva kuormittaa aivoja ja lisää stressiä. Kun puhelimen malttaa panna syrjään, mieli rauhoittuu yleensä parissa tunnissa. Hyytiän mukaan pinttyneistä tavoista ja riippuvuuksista pääsee eroon, jos on tarpeeksi motivaatiota. Ihmisen pitää tiedostaa tilanteet, jolloin on retkahtamassa.

”Aivoja houkuttelevien vihjeiden ei saa antaa viedä, vaan pitää olla varuillaan. Voi tarttua vaikka lehteen kännykän sijasta. Aivot kyllä oppivat uusille urille.”

Jos oma kännykän käyttö tuntuu liian ahdistavalta, yksi keino on laittaa puhelimen mobiilidata pois päältä työpäivän jälkeen. Tämä vaatii aivoilta totuttelua, eli alkuun on oltava itsekuria.

”Iltalenkille lähtiessä kännykän voi hyvin jättää kotiin. Pirskahduksen dopamiinia saa liikunnastakin”, Hyytiä sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    2. 2

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    3. 3

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    4. 4

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    8. 8

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    9. 9

      Keski-Eurooppaa koettelevan kuuman ilman kieleke ”lipaisee” Suomeakin

    10. 10

      Tankojuoppous on yksi Suomen omituisimmista rikoksista, ja poliisi­tarkastajakin myöntää pykälän olevan ”hölmösti rakennettu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Sodanaikainen pommi räjähti Saksassa ja jätti jälkeensä ison kraatterin pellolle

    7. 7

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    8. 8

      Tämän talon ei pitänyt koskaan valmistua – Veturinkuljettaja Rave veisti viimeisen linnansa kiviä myöten itse

    9. 9

      Pietari oli 1990-luvulla rikollisten valtakunta: Tuhansia salamurhattiin ja suomalaisetkin marssivat alamaailman pillin mukaan

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen porvaripoika uskoi parempaan maailmaan, lähti Venäjän vallankumoukseen ja haudattiin Kremlin muuriin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    5. 5

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    6. 6

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    7. 7

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    8. 8

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    9. 9

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    11. Näytä lisää