Hyvinvointi

Työteho kasvaisi ja sairauspoissaolot vähenisivät – Näin Sanna Marinin ”utopia” vaikuttaisi hyvinvointiin

Työhyvinvointiin erikoistunut professori pitää Marinin keskustelunavausta hyvänä.

Pitäisikö työaikaa lyhentää?

Liikenne ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) heitti viime viikonloppuna Sdp:n 120-vuotisjuhlassa ilmoille kysymyksen, miksi Suomessa ei voitaisi tähdätä kuuden tunnin työaikaan ja neljän päivän työviikkoon.

Aihe herätti heti runsaasti keskustelua. Liike-elämän vaikuttajat nostivat esiin huolen siitä, heikentäisikö työajan lyhentäminen Suomen kilpailukykyä.

Marin puolestaan katsoi, että lyhyempi työaika antaisi työntekijöille enemmän aikaa läheistensä, harrastusten ja sivistyksen parissa.

Kyse ei ollut ehdotuksesta tämän hallituksen työlistalle, vaan tulevaisuuden visiosta, jonka Marin itsekin totesi olevan ”tänään ehkä utopiaa”.

Mutta millainen vaikutus työajan lyhentämisellä olisi hyvinvoinnin näkökulmasta?

Positiivinen.

Pienellä työajan lyhentämisellä on mahdollista saada aikaan positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin, kertoo työaikaan erikoistunut tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

Näyttöä on hänen mukaansa esimerkiksi siitä, että sairauspoissaolojen määrä laskee, kun työaika lyhenee. Se on etu paitsi hyvinvoinnille, myös taloudelle.

Riittävästi näyttöä ei kuitenkaan ole hänen mukaansa siitä, kompensoivatko poissaolojen vähyydestä syntyvät säästöt työajan lyhentämisestä aiheutuvat kustannukset.

Ruotsissa työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin tutkittiin göteborgilaisessa vanhainkodissa. Yhteiskunta tuki työnantajaa lisääntyvissä palkkakustannuksissa, sillä työntekijöitä piti työajan lyhenemisen takia palkata lisää.

Tutkijat totesivat, että työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät oireet ja kuormittumisoireet vähenivät. Ihmiset kokivat lyhyemmän työajan miellyttävämmäksi ja se helpotti työn ja muun elämän yhteensovittamista. Kokeilun ei kuitenkaan voitu osoittaa olevan taloudellisesti kannattava, koska työn tuottavuus ei noussut riittävästi.

 

Suomessa pidetään vähemmän taukoja kuin muualla.

Suomessa Työterveyslaitos on tutkinut asiaa kunta-alalla. Näiden tutkimusten perusteella työajan lyhentämisestä hyötyvät eniten osatyökykyiset ja ikääntyvät työntekijät, Härmä kertoo.

”Juuri tällaisille ryhmille työajan lyhentäminen on järkevää.”

Suomessa työpäivät ovat eurooppalaisittain verrattain tiiviitä ja työtahti kova, kertoo työhyvinvointiin erikoistunut tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

Suomessa pidetään esimerkiksi vähemmän taukoja työssä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vaikka emme tee keskimäärin erityisen pitkää päivää, teemme työtä tehokkaasti.

35 maata kattaneessa eurooppalaisessa työolotutkimuksesta huomattiin, että maissa, joissa on korkea tuottavuus, koettiin työn imua enemmän kuin muualla.

”Yksi tuottavuuden indikaattori on se, miten pitkää työaikaa tehdään, että saadaan sama tuottavuus. Matalan työimun maissa tehtiin myös pidempää työaikaa. On mielenkiintoista, että monissa, vaikkei ehkä kaikissa, lyhyemmällä työajalla on mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin”, Hakanen sanoo.

Hakanen kertoo myös tapausesimerkin japanilaisesta it-yrityksestä, jossa työntekijät tekivät todella pitkää päivää. Kun johto puuttui asiaan ja laittoi työntekijät lyhentämään päiväänsä edes alle kymmenentuntisiksi, yrityksen tehokkuus parani ja se alkoi menestyä.

”Tuottavuus nousi kaikilla indikaattoreilla. Yksi seuraus oli, että työntekijät olivat selvästi sitoutuneempia työpaikkaansa.”

Myös tutkimusprofessori Härmän mukaan työajan lyhennys voisi nostaa tehokkuutta. Hän kertoo, että näin on käynyt joissakin pienissä yrityksissä, joissa työaikaa on lyhennetty.

”Jos se asetetaan vaihtoehdoksi, niin ihmiset ovat monesti valmiita luopumaan esimerkiksi tauoista. Se voi lisätä työn intensiteettiä kappaletavaratuotannossa.”

Härmä huomauttaa kuitenkin, että esimerkiksi terveydenhuoltosektorilla kiire on jo nyt suuri ja ihmissuhdetyössä toisen kohtaaminen vaatii pysähtymistä, siis aikaa.

 

Jos työaika pitenee 12 tuntiin, työteho laskee.

Jos työaika lyhenisi, voisi työteho kasvaa myös siksi, että työntekijät olisivat virkeämpiä ja heillä olisi mahdollisuus palautua paremmin, Härmä sanoo. Myös työn imu ja vetovoima voisivat parantua.

”Näyttöä on siitä, että jos työaikaa lähdetään pidentämään 12 tuntiin, tapahtuu päinvastoin: työteho laskee.”

Hakasen mukaan erilaisten työaikakokeilujen vaikutukset hyvinvoinnille ovat yleensä olleet hyviä.

”Ihmiset kokivat vähemmän stressiä, he olivat terveempiä, heillä oli vähemmän sairauspoissaoloja ja he olivat sitoutuneempia.”

 

Nuoret sukupolvet arvostavat paitsi työtä, myös vapaa- ja perheaikaa.

Esimerkiksi Göteborgin kokeilussa työntekijät olivat Hakasen mukaan selvästi aloitteellisempia kuin aiemmin.

”Kun työaika oli lyhyempi, työntekijät kehittivät selkeästi enemmän erilaisia, ylimääräisiä aktiviteetteja potilaille. Työntekijät olivat ehkä virkeämpiä ja keskittyivät enemmän työhön.”

Toisaalta työajan tehostaminen voisi Hakasen mukaan viedä ajan esimerkiksi työpaikkojen yhteisöllisyydeltä: Kun on liian kiire saada työ tehdyksi, ei ole aikaa vaihtaa kuulumisia työkavereiden kanssa. Tehokkuus voisi lisätä myös stressiä.

Hän näkee, että keskustelu työajasta kytkeytyy myös arvomuutokseen. Nuoret sukupolvet arvostavat paitsi työtä, myös vapaa- ja perheaikaa.

”Ihmiset haluavat elää merkityksellistä ja tasapainoista elämää myös työajan ulkopuolella. Lyhyempi työaika tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen”, Hakanen pohtii.

Lyhyempi aika voisi lisäksi auttaa keskittymään työssä siihen, mihin oikeasti kannattaa laittaa paukkuja. Hakanen uskoo kuitenkin, että vain harvassa työpaikassa pystytään lyhentämään työpäiviä tuosta noin vain. Tekeminen ei ole kestävällä pohjalla, jos kymmenen tunnin työt pitää tehdä kuudessa tunnissa. Työn organisoimiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

”Mitkä ovat tärkeimpiä asioita, entä mitkä vievät liikaa työaikaa? Voitaisiinko esimerkiksi kahden tunnin kokoukset hoitaa tunnissa?”

 

Joka kolmas akateemista työtä tekevä tekee palkatonta ylityötä.

Arviolta kolmasosa akateemista työtä tekevistä tekee tällä hetkellä palkatonta ylityötä, Härmä kertoo. Siksi keskustelu työajan lyhentämisestä ei ole kovin merkityksellistä niille, joilla työajat ovat hämärtyneet ja työ pitää saada tehdyksi, menipä siihen miten paljon aikaa tahansa.

Sen sijaan esimerkiksi niillä terveydenhuollossa tai teollisuudessa työskentelevillä, joilla on säännölliset työajat, voisi työajan lyhentäminen vaikuttaa hyvinvointiin.

Lyhennetty työaika saattaisi edistää sitä, että työtä riittäisi tulevaisuudessa useammalle, ja että jotkut pätevät, yhteiskunnan tukia saavat henkilöt voisivat saada tulonsa tukien sijaan työstä. He siirtyisivät silloin tulonsiirtojen saajista veronmaksajiksi.

Se voisi Hakasen mukaan lisätä hyvinvointia, sillä työ tuo paitsi toimeentulon, myös merkitystä monien elämään.

Vaikka työajan lyhentämisen vaikutuksia taloudelle ja ihmisten ansiotasolle on tärkeää pohtia vielä erikseen, on keskustelunavaus Hakasen mielestä hyvä.

”Tämä on rakentava tapa varautua myös mahdollisiin työpaikkojen vähenemisiin tulevaisuudessa. Ei niin, että meillä olisi täysin kahtia jakautunut työvoima, jossa osa tekee entiseen malliin hullun lailla töitä ja osalla ei sitten ole oikein mitään muuta kuin satunnaisia töitä ja pieniä tuntimääriä lukuisista eri puroista. Että emme polarisoisi työvoimaamme Suomessa”.

 

Aamuvirkut voisivat tehdä töitä aamulla, iltavirkut myöhemmin.

Paras mahdollinen työaika hyvinvoinnin näkökulmasta olisi joustava, sanoo Härmä. Sellainen, jossa ihmiset voisivat työskennellä optimaalisella tavalla: Aamuvirkut voisivat aloittaa työpäivän aikaisin aamulla, iltavirkut vasta myöhemmin aamupäivästä ja osatyökykyiset työskennellä voimiensa mukaan.

”Jokainen voisi tehdä töitä omien resurssiensa mukaan eikä meitä pakotettaisikaan johonkin kuuden tai kahdeksan tunnin sapluunaan.”

Myös nykyisen kahdeksan tunnin työajan eduista on Härmän mukaan vahvaa näyttöä. Se antaa ainakin teoriassa mahdollisuuden kahdeksan tunnin unille, kahdeksan tunnin vapaalle ja kahdeksan tunnin työlle.

Aikaakin tärkeämpää on Hakasen mukaan se, mikä on työn sisältö ja miten työ on organisoitu. Työhyvinvointiin vaikuttavat työajan lisäksi myös monet muut osa-alueet, kuten millaista johtamista työpaikalla on, miten kirkkaat työn tavoitteet ovat ja saako työntekijä palautetta. Työssä voi uupua lyhyilläkin työajoilla, jos työolot ovat pielessä, Hakanen muistuttaa.

Yleisellä tasolla lyhyemmillä työpäivillä ja lyhyemmillä viikoilla voisi Hakasen mukaan olla hyviä vaikutuksia ihmisten palautumiseen ja sitä kautta hyvinvointiin.

”Moni, joka tekee nykyisin nelipäiväistä työviikkoa, kokee, että ehtii ihan eri tavalla palautua työviikosta kuin aimmin.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      Vastustajan kannattajien ele liikutti vaimonsa menettäneen valmentajan kyyneliin: 92 000 katsojan stadion loisti vaaleanpunaisena

    9. 9

      Vuonna 1995 salaperäinen Sacklerin suku toi markkinoille kipulääkkeen, jota kaupattiin aggressiivisesti vaaroista huolimatta – Nyt perhettä syytetään satojentuhansien amerikkalaisten kuolemasta

    10. 10

      Hallitus aikoo selvittää pakkoavioliittojen erillisen kriminalisoimisen – Oikeusministeri Henriksson: ”Kyse traagisista ihmiskohtaloista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää