Oikeanlainen sisustus voi edistää hyvinvointia melkein kuin luonnossa oleskelu – Nämä seikat asunnossa saavat mielen voimaan paremmin

Kauniit leikkokukat keittiön pöydällä voivat ilahduttaa uudelleen ja uudelleen. Mutta voiko luonnonmukaisella sisustuksella vaikuttaa mielen hyvinvointiin?

Kun rakennetussa ympäristössä hyödynnetään luonnossa olevia materiaaleja ja muotoja, puhutaan biofilisesta suunnittelusta. Luonnonläheisyys on monienhttps://www.bonava.fi/inspiraatio/sisustaminen-ja-trendit/sisustustrendit-2019 asunnonvälitysfirmojenhttps://www.etuovi.com/koti/blogi/sisustustrendit-2019-persoonallisuutta-vari-ilottelua-ja-kestavia-valintoja/ mukaan yksi https://asunnot.oikotie.fi/vinkit-ja-oppaat/blogit/katse-tulevaisuuteen-vuoden-2019-sisustustrendit/vuoden 2019 sisustustrendeistä.

Luontokuvien katselun on tutkimuksissa todettu elvyttävän ihmisen kykyä olla tarkkaavainen. Lisäksi niiden on todettu lisäävän positiivisia ja vähentävän negatiivisia tunteita, kertoo ympäristöpsykologiaan erikoistunut tutkimusvastaava, psykologian tohtori Annu Haapakangas https://www.hs.fi/haku/?query=annu+haapakangasTurun ammattikorkeakoulusta.

Toinen mielen hyvinvointiin vaikuttava sisustustekijä on ikkunanäkymä. Ulkonäkymä tuottaa Haapakankaan mukaan ihmiselle myönteisiä tunteita. Myös kauniin ja vehreän ulkonäkymän katselun myötä voi tarkkaavaisuus elpyä, Haapakangas kertoo.

Luonnon vaikutusta ihmisen hyvinvointiin on tutkittu paljon. Luonnossa oleskelun on todettu laskevan stressiä ja vaikuttavan muun muassa eliniänodotteeseen, mielialaan ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, Haapakangas kertoo. Kuvien tai näkymän kohdalla vaikutukset tulevat näköaistin kautta, luonnossa ollessa pelissä ovat muutkin aistit.

”Joillakin sisustuselementeillä voi saada samoja vaikutuksia kuin luontokokemuksella, mutta ei samassa määrin kuin mitä ulkona oleminen toisi”, hän sanoo.

Myös viherkasvit ja leikkokukat voivat Haapakankaan mukaan tuoda kotiin luonnon hyvinvointivaikutuksia. Viherkasvit saattavat vaikuttaa esimerkiksi stressistä palautumiseen, kivun sietoon, keskittymistä ja luovaa ajattelua vaativista tehtävistä suoriutumiseen ja myönteisiin tunteisiin.

Viherkasvien hyvinvointivaikutuksia on tutkittu erilaisissa tiloissa, kuten työpaikoilla, sairaaloissa kodeissa ja opiskeluympäristöissä, Haapakangas kertoo. Vaikutuksia ei ole todettu kaikissa tutkimuksissa, mutta osassa kyllä. Tulokset ovat osin ristiriitaisia esimerkiksi siksi, että tutkimusympäristöt olivat erilaiset.

”Tutkimuksista kyllä tiedetään se, että ihmiset keskimäärin kokevat viihtyisämmäksi sellaisen tilan, jossa on viherkasveja kuin sitä pelkistetymmän tilan.”

Puumateriaalien käytön sisustuksessa on joissain tutkimuksessa todettu alentavan stressiä.

Kanadassa tehdyssä tutkimuksessahttps://open.library.ubc.ca/cIRcle/collections/ubctheses/24/items/1.0071305 koehenkilöille annettiin koivuvanerikalusteilla sisustetussa toimistohuoneessa suullisesti matemaattisia tehtäviä, minkä avulla heille pyrittiin luomaan stressiä. Heidän ihonsa sähkönjohtavuutta mitattiin, sillä stressin takia kädet hikoilevat, ja niiden iho johtaa kosteuden myötä enemmän sähköä. Kun tuloksia verrattiin samaan testiin muilla materiaaleilla kalustetuissa huoneissa, huomattiin, että stressitasot olivat alhaisimmillaan puulla kalustetussa huoneessa.

Toisessa tutkimuksessahttp://humanresearch.at/newwebcontent/wp-content/uploads/2012/11/pfd_Schule_ohne_Stress_Folder_de.pdf puolestaan todettiin, että koululuokassa kehon saama stressipiikki aleni puurakenteisessa luokassa nopeammin kuin verrokkiluokassa. Mittarina oli sydämen sykevaihtelu.

Tulokset eivät Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelänhttps://www.hs.fi/haku/?query=riina+muilu-makelan mukaan ole yleistettävissä ja niissä on puutteita.

”Tämäntyyppistä asiaa on mitattu, ja mittarit antavat myönteistä signaalia. Onko asia näin, se pitää vielä todentaa.”

”Näissä tutkimuksissa on havaittu sama mikä luonnossa: myönteiset tunteet lisääntyvät ja negatiiviset vähenevät”, Muilu-Mäkelä sanoo, mutta painottaa, että ilmiön todellisuuden varmistamiseksi tarvittaisiin lisää tutkimusta.

Entä tarvitsevatko jotkut enemmän kauneutta ympärilleen kuin toiset? Haapakangas ei ole kohdannut tutkimusta, jossa juuri tätä olisi selvitetty. Se kuitenkin tiedetään, että ihmisillä, jotka ovat persoonaltaan avoimia erilaisille kokemuksille, on usein myös esteettistä silmää.

Sisustaminen toimii myös identiteetin vahvistamisen välineenä. Haapakankaan mukaan ympäröimme itsemme sellaisilla asioilla, jotka muistuttavat meitä tärkeistä ihmissuhteista, kiinnostuksen kohteista ja muistoista.

Myös värien vaikutusta ihmisiin on tutkittu paljon, mutta tulokset ovat Haapakankaan mukaan ristiriitaisia. Aihetta on myös vaikea tutkia, koska ympäristömme on täynnä erilaisia värejä, ja esimerkiksi koehenkilölle värejä näytettäessä saadaan tietoa vain hänen välittömästä reaktiostaan, ei pitkästä oleilusta pelkän kyseisen värin parissa, Haapakangas selventää.

”Siksi on vaikea sanoa, mikä väri olisi sisustukseen hyvä”.

Oman lempivärin käyttö voi kuitenkin lisästä tunnetta itselle sopivasta tilasta. Se lisää paikkaan liittyviä positiivisia tunteita.

”Negatiivisista tunteista tiedetään se, että ne kapeuttavat ajatteluamme. Positiiviset taas laajentavat, eli lisäävät luovaa ja joustavaa ajattelua. Tätä kautta kauneuden näkeminen voi vaikuttaa hyvinvointiin. Siihen uppoutuu ja se mahdollistaa irrottautumisen esimerkiksi työasioista tai muusta stressin aiheuttajasta.”

Jutun alussa yksi mainituista asunnonvälitysfirmoista, Oikotie.fi, kuuluu HS:n kanssa samaan Sanoma-konserniin.