On olemassa selvä aikaraja, jonka jälkeen treeni alkaa parantaa vastustuskykyä, sanoo lääkäri – ”94-vuotias isoäitinikin on pysynyt hyvässä kunnossa”

Tämä juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jari Parkkarihttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+parkkari UKK-instituutista:

”Niillä, jotka eivät juuri liiku, on suurempi riski sairastua flunssaan kuin liikunnan harrastajilla. Kohtuullisella ja säännöllisellä liikunnalla voi myös lyhentää flunssan kestoa ja hidastaa immuunijärjestelmän ikääntymistä.

Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavilla on vuoden aikana noin puolet vähemmän sairauslomia kuin keskivertoväestöllä. Se on aika paljon.

Paljonko liikuntaa sitten tarvitaan, että siitä on apua vastustuskyvylle? Puoli tuntia päivässä riittää, ja reipas kävelykin käy. Tuon puolen tunnin voi myös jakaa kahteen viidentoista minuutin pätkään.

Monella on kynnys liikkumiseen, mutta sen enempää ei tosiaan tarvita, kuin että kävelee vartin verran aamulla ja illalla. Kannattaa jäädä vaikka edellisellä pysäkillä pois bussista, niin liikkuminen hoituu miltei huomaamatta. Silti suuri osa suomalaista ei liiku edes tätä määrää päivässä.

94-vuotias isoäitini on noudattanut tätä puolen tunnin sääntöä jo 25 vuotta, ja hän on pysynyt ikäisekseen hyvässä kunnossa.

 

Puoli tuntia päivässä riittää, ja reipas kävelykin käy.

Erityisesti ulkona liikkuminen on suositeltavaa. Ulkona limakalvojen verenkierto kiihtyy, immuunisolujen määrä lisääntyy ja värekarvojen toiminta tehostuu.

Parina päivänä viikossa voi tehdä kävelyn sijasta lihaskuntoliikkeitä. Lihaskuntoon voi panostaa vaikka niinä päivinä, kun ulkona on huonoin sää. Silloin voi mennä kuntosalille, mutta kotonakin voi jumpata esimerkiksi toistamalla pilates-, kuminauha- tai jumppapalloliikkeitä videolta tai nousemalla tuolista ylös ilman käsien apua 10–30 kertaa neljä kertaa päivässä.

Lihaskuntoharjoitteet aktivoivat hormonitoimintaa ja immuunipuolustusta.

Jollekin työnantajalle saattaa nyt juolahtaa mieleen, että työpaikan sairauslomat voisivat vähentyä, jos työntekijät saisivat käyttää työaikaa liikuntaan.

Se on valitettavasti aika mahdotonta toteuttaa käytännössä, sillä esimerkiksi yksi kerta liikuntaa viikossa työaikana, ei vielä auta infektioiden torjunnassa. Liikunnan pitäisi olla säännöllisempää, vähintään tuo puoli tuntia päivässä.

Sen sijaan työntekijöiden selkävaivat voivat vähentyä, jos heille tarjotaan kerran viikossa selkäjumppaa. Siihen kerta viikossa riittää. Tämä käy ilmi UKK-instituutin tuoreesta tutkimuksesta.

Kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus kaikessa. Raskas liikunta puolestaan lisää riskiä sairastua flunssaan. Esimerkiksi huippu-urheilijat saavat helposti hengityselinten tulehduksia.

Tämä johtuu siitä, että heidän elimistönsä on niin äärimmilleen viritetty. Silloin elimistön puolustusjärjestelmä jakautuu moneen suuntaan eikä aina pysty torjumaan flunssaa.

Olin vuonna 2018 Pyeongchangin talviolympialaisissa Suomen olympiajoukkueen lääkärinä. Rekisteröimme, että 45 prosenttia urheilijoista sai siellä infektio-oireita. He saattoivat altistua infektioille jo lentokoneen ilmastoinnista ja tiiviissä väkijoukossa olemisesta.

Sanoisin, että huippu-urheilijalla ja sohvaperunalla eli molemmilla ääripäillä on suurempi riski sairastua hengityselintulehduksiin kuin kohtuullisesti liikkuvalla.

Fyysisen aktiivisuuden lisäksi flunssaa voi torjua tutuilla konsteilla, joista hyvä käsihygienia on tärkein. Kannattaa myös syödä terveellisesti, nukkua ja levätä riittävästi sekä välttää liiallista stressiä.

Perintötekijätkin vaikuttavat vahvasti infektioalttiuteen, toiset sairastuvat helpommin kuin toiset.”