Hyvinvointi

Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto

Erinäisiä kipuja ja särkyjä voisi yhdysvaltalaislääkärien mukaan vähentää se, jos naisetkin istuvat jalat hieman haarallaan kuten miehet. Suomalaiset asiantuntijat kommentoivat väitettä HS:lle.

Nainen, istutko väärin? Kannattaisi ottaa miehistä mallia, väittää yhdysvaltalainen ortopedi Barbara Bergin. Hänen viestinsä on, että osan kivuista ja säryistä voisi välttää kiinnittämällä huomiota istuma-asentoon.

Berginin, 65, mukaan liian kapea tai epäsymmetrinen istuma-asento aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia erityisesti naisille, joista moni tapaa istua ”hienolle naiselle sopivasti” joko jalat tiukasti yhteen liimattuna tai jalat tai nilkat ristissä niin, että toinen jalka menee toisen yli.

”Tarkkaile miehiä. He istuvat yleensä jalat hiukan erillä toisistaan ja hieman ulospäin painettuina”, Bergin kehottaa.

 

Ajattele, että jalat ovat kello 11:n ja 13:n välisessä kulmassa.

Metroista tuttu ylileveä haara-asento manspreading eli niin sanottu äijähaara olisikin Berginin mielestä parempi istumatyyli myös naisille – tai tarkalleen ottaen hieman äijähaaraa kapeampi, noin lantion levyinen asento.

Hän kehottaa ajattelemaan, että jalat ovat kello 11:n ja 13:n välisessä kulmassa. Silloin asento on nivelille suotuisa.

Aiheesta on kirjoittanut yhdysvaltalaislehti The Washington Post. Lehden artikkelin mukaan Bergin johtaa S.L.A.M.-nimistä liikettä, jossa rohkaistaan naisia istumaan kuten miehet. Bergin sanoo saaneensa apua lonkkakipuihinsa, kun hän tajusi niiden johtuvan liian kapeasta istuma-asennosta.

Aluksi hän ajatteli nivelrikon kaltaisten oireidensa johtuvan ikääntymisestä. Sitten hän kertoo huomanneensa, että ero voi johtua siitä, millaisella ajoneuvolla hän ajaa. Arkisin hän istui autossa, jossa jalat on pidettävä tiiviisti kiinni toisissaan ahtaamman tilan takia. Viikonloppuisin hän ajoi selvästi tilavammalla ajoneuvolla eikä kärsinyt kivusta.

Berginin mukaan naisilla on leveämpi lantio kuin miehillä, ja tämän takia reisiluun päät voivat kiertyä lonkkanivelistä sisäänpäin. Se taas johtaa vinoutuneeseen pihtipolviseen asentoon, jossa sääriluut ovat kääntyneet sisäänpäin, mikä voi aiheuttaa lonkka- tai polvikipuja ja nivelrikkoa.

Mitä mieltä artikkelin väitteistä ovat suomalaiset asiantuntijat?

Fysiatrian dosentti Esa-Pekka Takala sanoo, että Washington Postin juttu vaikuttaa asialliselta. Hän ei kuitenkaan löytänyt tutkimustietoa, joka käsittelisi nimenomaan jalat yhdessä istumista.

”Istumista selvittävä uudempi tieteellinen kirjallisuus on paljon keskittynyt siihen, että istumme liian kauan. Liikkumattomuus taas lisää monien sairauksien riskiä”, Takala kertoo.

Kinesiologian professori Taija Juutinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kävi HS:n pyynnöstä läpi viime vuosien tieteellisiä tutkimuksia.

Niiden mukaan jonkinlaista tieteellistä näyttöä on siitä, että epäsymmetrinen istuminen jalat ristissä vaikuttaa selän asentoon ja lantion nivelten ja lihasten kuormitukseen. Lisäksi jalat ristissä istuminen lisää verenpainetta erityisesti diabeetikoilla.

 

”Kivikaudella istumisasento oli pääasiassa syvä kyykky, josta on helppo nousta nopeasti ylös vaaran uhatessa.”

Takalalla on sivistyneitä arvauksia siitä, miksi Berginin kokemukset voivat pitää paikkaansa.

Hänen mukaansa olemme rakenteeltamme ja kehon toiminnoiltamme kutakuinkin samanlaisia kuin kivikauden ihmiset, jotka liikkuivat valoisan ajan ravinnon perässä monipuolisesti. He muun muassa kävelivät, juoksivat, kiipeilivät, konttasivat, ryömivät, kurkottivat ja heittivät. Yöllä ja ruokailun jälkeen levättiin.

”Istumisasento oli pääasiassa syvä kyykky, josta on helppo nousta nopeasti ylös vaaran uhatessa. Evoluutioon liittyvä luonnonvalinta on tuhansien sukupolvien aikana johtanut kehonrakenteeseen, joka sopii tällaiseen toimintaan”, Takala sanoo.

Hän lisää, että se on asento, jota suuri osa maailman ihmisistä yhä käyttää.

Tuolit ovat olleet kansan käytössä vasta muutaman kymmenen sukupolven ajan, jatkuvasta istumisesta puhumattakaan.

 

”Selkätutkijat ovat todenneet jo parikymmentä vuotta sitten, että selällä on niin sanotusti muisti.”

Kun ihminen ei liiku, nivelten ympärillä olevat pehmytkudokset vähitellen mukautuvat eli lyhenevät kyseiseen asentoon. Osa kudoksista lyhenee jo muutamassa kymmenessä minuutissa.

”Selkätutkijat ovat todenneet jo parikymmentä vuotta sitten, että selällä on niin sanotusti muisti. Jos istutaan samassa asennossa pitkään, vaikkapa 20 minuuttia, selän pienet nivelsiteet ovat ottaneen ikään kuin löysät pois, jotta asento olisi mahdollisimman tukeva”, Takala sanoo.

Ongelmia ilmenee, kun tarvittaisiin laajempia liikelaajuuksia. Hän viittaa uutiseen siitä, että monien lasten selät eivät ole taipuneet selkäuinnissa vaadittavaan asentoon.

Tilanne kuitenkin palautuu nopeasti, kun joko liikumme tietoisesti tai vaihdamme asentoa sitä edes havaitsematta.

”Mikään asento ei välttämättä ole haitallinen, ellei se jatku liian kauan.”

Istuessa kannattaa Takalan mukaan omaksua yleisesti suositeltu, niin sanottu hyvä ja ryhdikäs asento. Se vastaa ylävartalon asentoa silloin, kun kävelemme.

”Tuolloin selkärankaan kohdistuva kuormitus on vähäisintä. Nykyisin tätäkin tärkeämpi ohje on keskeyttää istuminen mahdollisimman usein ja vaihdella istumisen, seisomisen ja kävelyn välillä päivän aikana.”

Jos jalat ovat ristissä, moni taivuttaa hieman selkää pystyasennon säilyttämiseksi.

Jos olo tuntuu kankealta, kannattaa Takalan mukaan venytellä mahdollisimman usein.

 

Tytöille ja pojille on lapsesta asti opetettu erilaiset tavat toimia.

Entä miksi kehno istuma-asento on nimenomaan naisten helmasynti? The Washington Postin artikkelissa selitetään, kyse on historiallisesta jäänteestä: naisilta on yhteiskunnallisesti edellytetty siveellisyyttä, ja siveellinen nainen istuu polvet kiinni toisissaan.

Kulttuurihistorian tutkijatohtori Heidi Kurvinen Turun yliopistosta ja kansatieteen dosentti Arja Turunen Jyväskylän yliopistosta vahvistavat, että kyse on siitä, että tytöille ja pojille on lapsesta asti opetettu erilaiset tavat toimia.

Soveliaan istuma-asennon ihanne on muuttunut aikojen kuluessa.

”Esimerkiksi ylemmillä luokilla 1950- ja 1960-luvulla otetuista luokkakuvista näkee hyvin sen, että erityisesti hieman viistosti asetettuja jalkoja pidettiin tuohon aikaan myös suomalaisille naisille kauniina istuma-asentona”, Kurvinen sanoo.

Käsitys siitä, että ”hieno nainen” ei esimerkiksi istu jalat levällään, on hänen mukaansa laajemmin käytössä eri maissa ja siihen on kirjattu sisään ajatus luokka-asemassa nousemisesta.

 

”Naisten ei ole ollut sopivaa niin sanotusti viedä liikaa tilaa.”

Turunen sanoo, että julkinen tila on Suomessakin ollut lähtökohtaisesti miesten tila ja yksityinen tila naisten.

”Julkisessa tilassa olevat naiset ovat täten olleet ’miesten alueella’. Heidän käytöstään on tarkkailtu, eikä heidän ole ollut sopivaa niin sanotusti viedä liikaa tilaa.”

Kurvinen mainitsee, että feministinen liike on yrittänyt rohkaista naisia oman tilan ottamiseen etenkin 1970-luvulta lähtien. Yksi esimerkki tästä on takavuosien womanspreading-ilmiö, josta myös HS on kirjoittanut.

Washington Postin artikkelin mukaan myös naisten seisoma-asento voi olla ergonomisesti huonompi kuin miehillä. Lääkäri Chisa Hidaka sanoo, että tietyt anatomiset piirteet ovat yleisempiä yleisiä naisilla ja aiheuttavat naisille korkeamman riskin tietyille liikunta- ja tukielinten ongelmille.

Ortopedi Charla Fischer kertoo jutussa, että miehet seisovat tasaisemmin kahdella jalalla.

Hänen mukaansa naisilla taas on usein tapana seisoa paino toisella jalalla ja toinen jalka edessä. Asento voi aiheuttaa liiallista kuormitusta sekä jalalle, jolla isompi paino, että painottomalle jalalle, koska se joutuu tekemään enemmän työtä pitääkseen lantion ylöspäin.

Jutun mukaan korkeat korot ja kapeakärkiset kengät voivat aiheuttaa naisille esimerkiksi kipeitä vaivaisenluita ja vasaravarpaita. Fischerin mukaan olisi parempi, että naiset eivät pitäisi korkokenkiä ollenkaan tai ainakin niin vähän kuin mahdollista.

Dosentti Takala sanoo, että myös tämä väite pitää paikkaansa. Professori Juutisen mukaan tutkimusnäyttöä on myös siitä, että korkeilla koroilla kävely aiheuttaa suurempia iskuja erityisesti päkiän alueelle, heikentää pohkeiden lihasten toimintaa, pienentää nilkan liikelaajuutta ja aiheuttaa lihasväsymystä.

Oikaisu 2.12. kello 17.10: Muutettu monitulkintaisuuden takia tekstistä kohta, jossa puhuttiin kuorma-autosta muotoon ”selvästi tilavampi ajoneuvo”.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    2. 2

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    5. 5

      Poliisi haeskeli vuorokauden verran äitiä ja vauvaa Lahdessa

    6. 6

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    7. 7

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Helsingin ratapihan uuteen pyörätunneliin ei tule kierreluiskaa – Tällaiselta tunnelin suuaukko voi näyttää

    9. 9

      Vakava ja kunnioittava vai vapaapäivä muiden joukossa? HS seurasi itsenäisyyspäivää hautausmaalla ja ostoskeskuksessa

    10. 10

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    9. 9

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää