Hyvinvointi

Amerikkalaisprofessorin tietokirja nukkumisesta on hitti maailmalla, mutta nyt nousee kritiikki – suomalainen bloggaaja löysi kirjasta outoja mokia

”Harmillista huomata, että arvostettu tutkija on liioitellut ja yksinkertaistanut sanomaansa monissa kohdissa”, sanoo THL:n unitutkija Timo Partonen.

Väsyttääkö? Siinä tapauksessa olet saattanut selailla kirjakaupassa Kalifornian yliopiston neurotieteen ja psykologian professorin Matthew Walkerin kirjaa Miksi nukumme? (Tammi), tai kenties lukeakin sen.

Walkerin kirja unen ja sen puutteen terveysvaikutuksista on maailmanlaajuisen hyvinvointikirjatrendin supermenestyjä. Kirja on käännetty yli 30 kielelle, ja sitä on myyty 1,5 miljoonaa kappaletta.

Nyt Walkerin kirjaa on kuitenkin alettu kritisoida. Muutamat englanninkieliset tiedebloggaajat ovat väittäneet, että professori on kirjassaan vetänyt tutkimusten mutkia suoraksi.

Saman havainnon teki suomalainen terveysbloggaaja Olli Haataja.

 

”Hän on kärjistänyt asioita tieteen kustannuksella.”

Kun Haataja kävi lukemassa joitakin Miksi nukumme -kirjassa mainittuja tutkimuksia, hänestä alkoi näyttää siltä, että Walker on toisinaan jättänyt mainitsematta sellaisia yksityiskohtia, jotka eivät tue hänen omia väitteitään unenpuutteen vaarallisuudesta.

”Vir­hei­tä sat­tuu kai­kil­le, mut­ta jos tahal­laan vää­ris­tel­lään, se on epä­rehel­listä. Walker osaa varmasti lukea tutkimuksia. Hän on kärjistänyt asioita tieteen kustannuksella”, Haataja sanoo puhelimessa.

Tietojenkäsittelytiedettä opiskeleva Haataja pitää terveystutkimukseen keskittyvää blogia ja Instagram-tiliä. Tutkimusten lukeminen on Haatajan harrastus, mutta terveysalan yliopistokoulutusta hänellä ei ole.

Hän kertoi havainnoistaan Instagram-tilillään.

HS kävi läpi Haatajan havainnot Miksi nukumme -kirjan väitteistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen unitutkijan Timo Partosen kanssa.

Urheiluvammojen ja unen suhde

Miksi nukumme -kirjassa kerrotaan, että unen puute lisää urheiluvammojen riskiä. Todisteeksi tästä Walker esittää vuonna 2014 tehtyyn tutkimukseen pohjautuvan pylväskaavion. Sen perusteella riski urheiluvamman saamiseen laskee, kun nukuttujen tuntien määrä kasvaa.


Yllä oleva kuva on Olli Haatajan Instagramiin ottama kuvakaappaus Miksi nukumme -kirjasta. Siitä näkee, että kuusi tuntia nukkuneilla vamman todennäköisyys on yli 70 prosenttia, yhdeksän tuntia nukkuneilla enää alle 20 prosenttia.

Haataja huomasi, että Walker on jättänyt kaaviosta pois palkin, joka näyttää viiden tunnin unien vaikutuksen loukkaantumisriskiin. Palkista käy ilmi, että viisi tuntia nukkuneilla on lähes sama loukkaantumisriski kuin seitsemän tuntia nukkuneilla.


Haataja pitää tätä datan manipuloimisena, vaikka yhteys unen puutteen ja loukkaantumisriskin välillä onkin olemassa.

”Epäilen, että Walker on jättänyt palkin pois, jotta välttyisi käsittelemästä väitteensä kannalta osittain ristiriitaista havaintoa”, Haataja sanoo.

Unitutkija Timo Partosen kommentti: ”Haatajan havainto pitää paikkansa. Walkerin kirjassa on jätetty pois alkuperäisessä tutkimuksessa näkyvä viiden tunnin palkki.”

 

Walker on kärjistänyt pienen ja epäselvän tutkimuksen tuloksia kirjaansa.

Influenssarokotus ja uni

Walker kertoo kirjassaan vuonna 2002 JAMA-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin unen vaikutusta influenssarokotteen aiheuttamaan immuunivasteeseen.

Tutkimuksessa joukko nuoria terveitä aikuisia jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai nukkua 7–9 tunnin yöunia ennen rokotusta. Toisen ryhmän uni rajoitettiin neljään tuntiin.

Rokotteen saamista seuranneina päivinä normaalit yöunet nukkuneiden vasta-ainereaktio oli voimakas eli kertoi vankasta immuunijärjestelmästä. Vähän nukkuneiden immuunireaktio taas jäi vain puoleen siitä voimasta, jonka hyvin nukkuneet saivat aikaan.

Kirjassaan Walker kirjoittaa, että vaikka ihmiselle annettaisiin kaksi tai jopa kolme viikkoa aikaa elvyttäviin yöuniin univajeen korvaamiseksi, hän ei enää onnistu kehittämään täyttä immuunireaktiota.

Kun Haataja kävi lukemassa alkuperäistä tutkimusta, hän huomasi, ettei tulos ollut näin yksiselitteinen.

”Walker ei kertonut, että 3–4 viikon jälkeen näiden kahden ryhmän vasta-aineiden määrä ei enää eronnut, kun vähän nukkuneet olivat saaneet mahdollisuuden elpyä”, Haataja sanoo.


Unitutkija Timo Partosen kommentti:

”Haataja on oikeilla jäljillä. Kuten Haataja oli huomannut, Walker ei kerro, että 3–4 viikkoa rokotuksen jälkeen vasta-aineita oli molemmilla ryhmillä suunnilleen yhtä paljon. Hajonta oli tosin suurta kummassakin ryhmässä. Tulos on kuitenkin epäselvä, sillä kun kaikki tutkimuksen aikana otetut vasta-ainemittaukset otettiin huomioon, univajeisilla oli vasta-aineita hieman vähemmän kuin vertailuryhmällä”, Partonen sanoo.

Hänen mukaansa tutkimuksesta on vaikea saada selkeää vastausta, koska se on julkaistu JAMA:ssa vain lyhyenä kirjeenä päätoimittajalle.

Partosen mielestä suurin ongelma onkin se, että Walker on kärjistänyt pienen ja epäselvän tutkimuksen tuloksia kirjaansa.

”Kirjan julkaisun aikaan oli olemassa jo muitakin tutkimuksia aiheesta. Esimerkiksi ruotsalaistutkimus, jonka mukaan akuutti univaje välittömästi rokotuksen jälkeen ei ole haitallista.”

Kellojen siirtämisen vaikutus sydänkohtausten määrään

Miksi nukumme -kirjassa käsitellään myös kesäaikaan siirtymisen vaikutuksesta uneen ja sitä kautta terveyteen.

Walkerin mukaan kesäaikaan siirryttäessä moni menettää tunnin nukkumismahdollisuuttaan, ja tämä unen väheneminen taas näkyy seuraavana päivänä ”pelottavan korkeana piikkinä” sydänkohtausten määrässä.

Sitä, mihin tutkimuksiin Walker tietonsa perustaa, ei kirjassa mainita. Lähdettä selvitellessään Haataja löysi tutkimuksen, jonka mukaan sydänkohtauksia oli kyllä enemmän kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina, mutta kohtausten kokonaismäärä ei muuttunut.

”Sydänkohtaukset näyttivät vain aikaistuneen sillä viikolla”, Haataja sanoo.

Unitutkija Timo Partosen kommentti:

Partosen mukaan Walkerin ongelma on sydänkohtauksista puhuttaessa se, ettei hän kerro selkeää lähdettä. Suoranaista virhettä tai väärintulkintaa Partonen ei kuitenkaan tunnista.

Myös tuorein meta-analyysi aiheesta osoittaa, että sydänkohtauksissa on 5 prosentin nousu viikon kuluessa kesäaikaan siirtymisestä. Analyysi on tosin julkaistu vasta tänä vuonna, eli se ei ole voinut olla mukana Walkerin kirjassa. Nousun kutsuminen pelottavan korkeaksi piikiksi on Partosen mielestä kuitenkin liioittelua.

 

Walker kirjoittaa asiasta, jota ei todellisuudessa edes mitattu tutkimuksessa.

Univajeesta palautuminen

Walker kertoo kirjassaan tunnetusta unitutkimuksesta, jossa tutkittiin, miten univaje vaikuttaa muun muassa ihmisen työmuistiin ja reaktioaikaan.

Koehenkilöt saivat viikon ajan mahdollisuuden joko 4, 6 tai 8 tunnin yöuniin. Tutkimukseen kuului myös osuus, jossa koehenkilöt eivät saaneet kolmeen yöhön nukkua lainkaan.

Viikon kuluttua tutkittavat testattiin. Tulos oli, että kuusi tuntia tai vähemmän nukkuneiden kognitiiviset kyvyt heikkenivät merkittävästi.

Walker kirjoittaa kirjassaan, että koehenkilöiden suorituskyky ei palautunut koetilanteen alussa todetulle tasolle edes kolmen elpymisyön jälkeen, joina he saivat nukkua niin pitkään kuin halusivat.

Kun Haataja luki alkuperäistä tutkimusta, hän huomasi, ettei koehenkilöiden suorituskykyä mitattu enää elpymisöiden jälkeen. Haatajan mukaan Walker antaakin lukijoille virheellisen kuvan asiasta.

Unitutkija Timo Partosen kommentti:

”Haatajan havainto on oikea. Tutkimuksessa ei mitattu suorituskykyä kognitiivisilla testeillä kolmen elpymisyön jälkeen. Aivojen sähköistä toimintaa mitattiin kyllä elpymisaikana – tosin ilmeisesti vain elpymispäivien ensimmäisenä yönä”, Partonen sanoo.

Mutta väittäessään, ettei tutkittavien suorituskyky palautunut elpymisöiden jälkeen, kirjailija on Partosen mukaan selvästi väärässä. Tätä asiaa ei tutkittu.

 

Walker on liioitellut tai yksinkertaistanut sanomaansa. Mutta onko siitä haittaa?

Haatajan unikirjasta löytämät ongelmakohdathan eivät ole räikeästi ristiriitaisia alan yleisen tutkimuksen kanssa tai kannusta lukijaa toimimaan terveyden kannalta haitallisesti. Walker on kuitenkin liioitellut tai yksinkertaistanut sanomaansa.

Mutta voiko tällaisesta olla haittaa lukijoille vai onko ongelmien syynääminen vain epäolennaisuuksiin tarttumista?

Timo Partosen mukaan on harmillista huomata, että arvostettu tutkija on liioitellut ja yksinkertaistanut sanomaansa monissa kohdissa, vaikka nyt esiin tulleiden esimerkkien perusteella kirjassa ei esiinnykään suoranaisesti väärää tietoa.

”Paras tilanne olisi se, että kirjailija osaisi esittää asiansa oikeissa mittasuhteissa liioittelematta ja saada silti läpi viestin, että univaje on haitallista. Nyt hän on poiminut kirsikat kakusta. Ei tämä uhkaa elämää, mutta kolhaisee luottamusta kylläkin”, Partonen sanoo.

Entä kuinka kustantamot pyrkivät varmistumaan, että heidän julkaisemansa käännöstietokirjat ovat luotettavia?

Miksi nukumme -kirjan on Suomessa kustantanut Tammi.

Tammen viestintäjohtajan Reetta Miettisen mukaan päävastuu faktantarkistuksesta on alkuperäisellä kustantamolla. Suomessa tehdään vain käännöstyö.

”Periaatteessa täällä vain käännetään, kun oikeudet kirjaan on ostettu luotettavalta agentilta ja kirja on jo olemassa. Toki vastuu suomenkielistä laitoksesta on meillä. Tieteelliseen faktantarkistukseen emme ole lähteneet, mutta jos kustannustoimittaja huomaisi mahdollisen virheen, siitä kysyttäisiin alkuperäiseltä kustantamolta tai agentilta”, Miettinen sanoo.

Miksi nukumme -kirjaan liittyvästä kritiikistä ei Tammessa ollut kuultu aiemmin.

”En ole tutustunut väittämiin, joten en osaa niitä kommentoida”, Miettinen sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    3. 3

      Hitas-rekisteristä paljastuu myös Helsingin päättäjiä: Eveliina Heinäluoma ja Dennis Pasterstein omistavat kaksi asuntoa

      Tilaajille
    4. 4

      Näin Kiina taistelee länsimaistumista vastaan: Väärät kirjat poltetaan, yliopistot opettavat oikeanlaista naiseutta ja miesten korvakorut kiellettiin televisiossa

    5. 5

      Painonnostaja Teemu Roininen ryhtyi vegaaniksi parantaakseen tuloksiaan – Miten siinä kävi?

      Tilaajille
    6. 6

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    7. 7

      Mihin tv-toimittaja tarvitsee korkokenkiä? Kirsi Alm-Siira ja Annika Damström kertovat, millaista palautetta katsojilta tulee

      Tilaajille
    8. 8

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    9. 9

      Suomelle ei käynyt otollisesti, kun maailma jaettiin aikavyöhykkeisiin, ja kellonsiirto vain pahentaa tilannetta – Näin loppupäivän valo sotkee ihmisen sisäistä kelloa

      Tilaajille
    10. 10

      Commodore 64 viitoitti tietä teknisille lahja­toiveille, ja nyt älypuhelimet ja niiden tykötarpeet ovat jo joulupukin kirjeiden peruskauraa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katri Kulmuni pyysi anteeksi Instagram-kyselyään al-Holin leiriläisistä – Ehti herättää laajaa arvostelua: ”Ihan oikeasti, Suomi?” kysyi ihmis­oikeusjärjestö

    2. 2

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    3. 3

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    4. 4

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    5. 5

      Kommentti: Katri Kulmunin Instagram-äänestys paljastaa, miten hallituksessa jonkun on pian pakko tinkiä periaatteistaan

      Tilaajille
    6. 6

      Aivotutkija suunnitteli ohjelman, jonka avulla mikä tahansa elämänmuutos helpottuu – Seitsemän neuvoa, joiden avulla pääset eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    7. 7

      HS:n piparikisassa ei pelätty ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – Äänestä omaa suosikkiasi pipariteoksista

    8. 8

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    9. 9

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    10. 10

      9-vuotiasta tyttöä lyötiin kadulla Soukassa – poliisi etsii epäiltyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää