Hyvinvointi

Seksuaalinen väkivalta voi muuttaa lapsen aivoja, sanoo asiantuntija – Suurin osa lapsista ei kerro hyväksikäytöstä aikuisille

Lasten oikeusturva ei toteudu Suomessa siten kuin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset edellyttävät, kertoo THL.

Suurin osa lapsista ei kerro kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta aikuisille. Yleensä he kertovat asiasta esimerkiksi kaverilleen, joka ei kuitenkaan välttämättä kerro asiasta eteenpäin, kertoo Itä-Suomen yliopiston psykologian opettaja Hanna Lahtinen. Hän tekee aiheesta parhaillaan väitöstutkimusta.

Asia on vakava, sillä lapsena tai teininä koetusta seksuaalisesta väkivallasta voi jäädä jopa pysyviä haittoja. Suurin riski on silloin, jos lapsi tai nuori ei kerro kokemastaan kenellekään. Vauriot voivat nousta pintaan vielä vuosien kuluttua.

Hyväksikäytön tyypillisiä uhreja ovat teini-ikäiset tytöt. Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä neljällä prosentilla yhdeksänluokkalaisista tytöistä oli seksuaaliseksi hyväksikäytöksi luokiteltavia kokemuksia.

Lahtisen väitöskirja-artikkelin mukaan 80 prosenttia kertoi kokemastaan ahdistelusta jollekin, mutta viidesosa ei kertonut siitä kenellekään.

Jos uhri saa tukea ja hoitoa oikeaan aikaan, hänellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet toipumiseen.

”Hoidolla ja tuella on huomattava vaikutus”, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri Maria Peltola Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten oikeuspsykiatrian yksiköstä. Myös vanhemmilla on merkittävä on merkittävä rooli lapsen turvallisuuden tunteen palauttamisessa.

”Toisaalta lapsi helposti aistii vanhemman ahdistuksen”, hän toteaa.

Olisikin hyvin tärkeää, että esimerkiksi häpeä tai syyllisyydentunne eivät estäisi lasta kertomasta kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta aikuisille.

Peltola muistuttaa, että nuorten ja lasten kanssa toimivilla on lakiin perustuva velvoite ilmoittaa alle 18-vuotiaaseen kohdistuneesta seksuaaliväkivallasta.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten oikeusturva ei toteudu Suomessa.

Lahtinen ja Peltola ovat olleet vastikään laatimassa katsausta lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja sen aiheuttaman haitan arvioinnista. Artikkelin tarkoituksena on esittää toimenpiteitä, joilla parannetaan rikoksen kohteeksi joutuneiden lasten mahdollisuuksia saada arvio kärsimästään haitasta ja hoidon tarpeesta sekä asianmukaista apua. Tavoitteena on myös parantaa lapsen mahdollisuuksia saada korvausta kärsimästään haitasta.

Hankkeen taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen havainto, jonka mukaan lasten oikeusturva ei toteudu Suomessa siten kuin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset edellyttävät. Seksuaalisen väkivallan aiheuttamasta haitasta ei myöskään tätä nykyä saa aina lain mukaista vahingonkorvausta, jos lääketieteellisen haitan arviointi on puutteellista.

Suomalaislapset ovat tässä suhteessa epätasa-arvoisessa asemassa.

Yksi syy on Lahtisen mukaan se, että suurella osalla lääkäreistä ei ole haitan arvioimiseen koulutusta eikä ohjeistusta, joka ottaisi huomioon lainsäädännön. Viranomaisilta taas puuttuvat selkeät ohjeet siitä, mistä puolueettomia asiantuntija-arvioita voi pyytää. Valtiovallan tarkoituksena on panna asia kuntoon viiden vuoden kuluessa.

 

Seksuaaliväkivallan seurauksena aivoissa voi tapahtua rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.

Seksuaalisen väkivallan seurauksista esimerkiksi lapsen aivoihin on viime aikoina saatu paljon lisää tutkimustietoa.

”Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaaliväkivallan seurauksena aivoissa voi tapahtua rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka ovat yhteydessä myöhemmin puhkeavaan psykiatriseen sairauteen. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja osaksi riippuvaisia lapsen iästä ja aivojen kehitysasteesta”, Peltola kertoo.

Katsauksessa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiaita.

Seksuaalisen kanssakäymisen yleinen suojaikäraja laissa on 16 vuotta. Sitä nuorempaan kohdistuva seksuaalinen kanssakäyminen aikuisen taholta on rangaistavaa. Jos seksuaalisen teon tekijä on huoltaja tai muu henkilö, josta teon kohde on erityisen riippuvainen, suojaikäraja on 18 vuotta.

 

Pieni lapsi ei välttämättä ymmärrä tulevansa hyväksikäytetyksi.

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa kaikkea sellaista toimintaa, joka loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta.

Se kattaa sekä raiskauksen että seksuaalisen hyväksikäytön. Hyväksikäytöllä tarkoitetaan yhdyntää ja sen yritystä, mutta myös esimerkiksi lapseen kohdistuvaa tirkistelyä tai kuvaamista seksuaalisessa tarkoituksessa. Hyväksikäyttöä on myös se, jos lapsen saattaa paljastamaan sukupuolielimensä, katsomaan pornografista materiaalia tai toisen henkilön sukupuolielimiä.

Hyväksikäyttöä on myös lapsen seksuaalinen koskettelu sekä se, jos lapsen saattaa koskettamaan toisen henkilön sukupuolielimiä tai osallistumaan sukupuoliseen toimintaan.

Seksivideon lähettäminen toisen kännykkään on myös seksuaalista hyväksikäyttöä, jos lähettäjä on aikuinen ja vastaanottaja alle 16-vuotias.

Peltola muistuttaa, että aikuinen kyllä ymmärtää, milloin hän käyttää lasta seksuaaliseen tarkoitukseen. Pieni lapsi ei sen sijaan välttämättä ymmärrä tulevansa hyväksikäytetyksi.

Hyväksikäytön seurauksena voi lapsella esiintyä poikkeavaa seksualisoitunutta käytöstä. Sellaista ilmenee noin kolmanneksella hyväksikäytetyistä pienistä lapsista.

”Huolestuttavaa on, jos lapsen seksuaalinen käytös on pakonomaista, aggressiivista, ahdistunutta tai siihen liittyy satuttamista”, hän toteaa.

Lasten keskinäiset lääkärileikit eivät viittaa siihen, että lapsi olisi kokenut seksuaalista väkivaltaa.

”Seksuaalinen uteliaisuus kuuluu lapsen kehitykseen. Normaali kiinnostus ilmenee tutkiskelevana ja iloisena leikkinä”, hän toteaa.

 

Toksinen stressi voi aiheuttaa muutoksia lapsen aivoihin.

Eniten seksuaalista väkivaltaa kokevat tutkimusten mukaan teini-ikäiset tytöt. Osa heistä reagoi kääntymällä itsetuhoisesti sisäänpäin.

Osa purkaa ahdistusta ulospäin tavalla, joka näyttäytyy ongelmallisena käytöksenä, päihdeongelmina, koulunkäynnin vaikeuksina ja oppimistulosten heikentymisenä.

Tyypillinen seuraus teineillä on tutkijoiden mukaan traumaperäinen stressihäiriö. Se ilmenee muun muassa niin, että traumaattinen tapahtuma palaa hallitsemattomasti mieleen uudelleen ja uudelleen elävinä, ahdistavina muistikuvina.

Häiriö voi ilmetä myös niin, että uhri välttää ahdistavia muistikuvia, mutta joutuu käyttämään siihen niin paljon energiaa, että voimat eivät juuri riitä muuhun.

Uhri saattaa myös ryhtyä välttämään tiettyjä paikkoja. Pahimmillaan hän ei pysty lähtemään kotoa lainkaan.

Huolestuttavaa traumaperäisessä stressihäiriössä on se, että hoitamattomana sillä on taipumus kroonistua. Tutkijat puhuvat toksisesta stressistä.

Se voi aiheuttaa muutoksia lapsen aivoihin, jotka puolestaan vaikuttavat esimerkiksi muistiin, oppimiseen, ajatteluun tarkkaavaisuuteen, luovuuteen, havaitsemiseen ja ongelmanratkaisuun.

”Siksi lapsen traumaoireet tulisi aina kartoittaa ja taata heille asianmukainen tuki ja hoito”, Peltola sanoo.

Lahtinen muistuttaa, että samanlaisia oireita voi tulla myös muunlaisista traumaattisista kokemuksista, ei ainoastaan seksuaalisista.

 

Myös uhrin vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea.

Usein lapsuuden traumaattiset kokemukset aktivoituvat vasta myöhemmin. Niin voi käydä esimerkiksi murroisässä, kun lapsi ymmärtää paremmin seksuaalisuutta ja kokemaansa väkivaltaa. Joskus ne tulevat ilmi vasta sitten, kun nuori tai jo aikuinen tulee aivan muista syistä psykiatrisen hoidon piiriin.

Parhaiten seksuaalista väkivaltaa kokeneita lapsia voidaan tutkijoiden mukaan hoitaa traumapsykoterapeuttisilla menetelmillä. Ne myös ehkäisevät tehokkaimmin väkivallan myöhempiä haittoja.

Avun ja hoidon piiriin tulisi saada myös uhrin perhe.

”Myös vanhemmat kokevat ahdistusta lapsen joutumisesta seksuaaliväkivallan uhriksi. Se voi johtaa vanhemman henkilökohtaiseen kriisiin”, Peltola sanoo.

Erityisesti pienten lasten kohdalla vanhempien tukeminen on tärkeää, sillä he saattavat Peltolan mukaan traumatisoitua lapsen kokemasta väkivallasta jopa enemmän kuin lapsi itse.

Lapsi ei myöskään aina tarvitse intensiivistä hoitoa välittömästi.

”Tärkeää on vakauttaa lapsen arki eli turvallisuus ja rutiinit sekä seurata hänen kehitystään ja mahdollisia oireitaan”, Peltola toteaa.

Väkivallan vakavuus on eri asteista. Teini-ikäinen uhrikaan ei aina halua tai tarvitse terapiaa. ”Psykososiaalinen tuki voi joskus riittää”, Peltola sanoo. Hän lisää kuitenkin, että pitemmän terapian tarve voi kuitenkin tulla esiin myöhemmin.

Tärkeätä on Peltolan mukaan aina kertoa nuorelle mahdollisimman pian, millaisia tunteita tai oireita tapahtumaan voi liittyä, ja korostaa sitä, että sellaiset tunteet ovat normaaleja.

”Omien tunteiden ymmärtäminen tuo usein helpotusta, samoin viesti siitä, että väkivalta ei ole uhrin vika.”

Lisäksi tulisi varmistaa, että nuori tietää, mistä ja miten tukea ja apua saa, sitten kun hän sitä tarvitsee.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    2. 2

      Sars-selviytyjä kertoo, miten nyt välttelee koronavirusta – Alex Lamilla on ainakin kymmenen käytännön keinoa

    3. 3

      Myrsky kaatoi puita ja sai jokia tulvimaan pelloille, parituhatta taloutta vielä ilman sähköjä

    4. 4

      Unohdettu idylli rapistuu Sellon varjossa: Puutalojen pihapiiri tyhjeni yllättäen, vaikka tontti on keskellä Leppävaaraa

    5. 5

      Masennuksesta kerrotaan sankaritarinaa, joka kuvaa todellista toipumista huonosti

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    2. 2

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    3. 3

      Jenny Nyman alkoi ostaa, remontoida ja myydä asuntoja pari vuotta sitten – nyt työn alla on kuudes asunto

      Tilaajille
    4. 4

      Poliisi: Kadoksissa ollut Miikka Leinonen löytyi kuolleena Rajasaaren edustalta Helsingissä

    5. 5

      Black Sabbathin esikoisalbumin kuuluisassa kansikuvassa poseeraavan naisen henkilöllisyys paljastui viimein – Mutta piilotteliko hän todella kissaa takkinsa alla?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää