Nuorten miesten kivessyöpä yleistyy nopeasti, eikä syytä tiedetä – Lääkäri kertoo, millaisten oireiden vuoksi kannattaa mennä heti lääkäriin - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi

Nuorten miesten kivessyöpä yleistyy nopeasti, eikä syytä tiedetä – Lääkäri kertoo, millaisten oireiden vuoksi kannattaa mennä heti lääkäriin

”Omista potilaistani suurin osa on terveellistä ja liikunnallista elämää viettäneitä miehiä”, sanoo syöpätautien erikoislääkäri Susanna Mannisto.

Ultraäänikuva kiveksestä, jossa on syöpäkasvain. Kasvain näkyy kuvassa violettina. Kuva: DU CANE MEDICAL IMAGING LTD / SCIENCE PHOTO LIBRARY

Julkaistu: 17.2. 9:16, Päivitetty 17.2. 22:16

Karmea uutinen: suomalainen huippupuolustaja sairastui kivessyöpään.

Näin otsikoivat äskettäin monet lehdet 29-vuotiaan suomalaisjääkiekkoilijan Kristian Näkyvän sairastumisesta harvinaiseen nuorten ja keski-ikäisten miesten syöpään. Myös HS uutisoi asiasta.

Kivessyöpä on harvinainen, mutta nopeasti yleistyvä sairaus. Syöpätautien erikoislääkäri Susanna Mannisto Hyksin syöpäkeskuksesta sanoo, että yleisesti ottaen kauhisteluun ei kuitenkaan ole syytä.

”Jos kivessyöpä löydetään varhain, ennuste on hyvä”, Mannisto sanoo. Hän kommentoi kivessyöpiä yleisellä tasolla, ei suomalaiskiekkoilijan tapausta.

Mannisto kertoo, että useimmat hänen potilaansa selviävät sairaudesta hyvin.

”Kun alkujärkytyksestä selviää ja pääsee juttelemaan lääkärin kanssa, selviää, mistä on kyse. Myöhemmin huomaa, että yhdellä kiveksellä pärjää mainiosti. Arvet paranevat ja miehet palaavat normaalielämään”, Mannisto sanoo.

Ruotsin jääkiekon pääsarjaseurassa Örebrossa pelaava Kristian Näkyvä on sairastunut kivessyöpään, seura tiedotti keskiviikkona. Kuva: Martti Kainulainen

Tärkeää on se, että syöpä havaitaan mahdollisimman varhain. Yleensä se tapahtuu niin, että mies huomaa vaikkapa suihkussa, että kiveksessä on patti. Joskus kives turpoaa tai on kipeä. Joskus patti kasvaa jopa niin, että se alkaa haitata kävelyä.

”Sitä ei pidä jäädä odottelemaan, vaan mennä heti lääkäriin”, Mannisto sanoo.

Hän patistaa myös lääkäreitä toimimaan nopeasti.

”Kivessyövän kanssa ei kannata sanoa kertakaan potilaalle, että seurataan tilannetta”, Mannisto tähdentää.

Kivessyöpään sairastuneiden määrä on 40 vuodessa viisinkertaistunut Suomessa. Vuonna 1980 uusia tapauksia havaittiin 33, vuonna 2017 niitä oli 135. Trendi on saman suuntainen kaikissa länsimaissa.

Toinen erikoispiirre on se, että kivessyöpään sairastuvat enimmäkseen nuoret miehet murrosikäisistä aina 50 ikävuoteen. Tarkkaa syytä ei tiedetä.

 ”Potilaistani suurin osa on terveellistä ja liikunnallista elämää viettäneitä miehiä.”

Kivessyöpään ei näytä liittyvän esimerkiksi vuosia jatkunutta tupakointia, alkoholin käyttöä tai punaisen punaisen lihan syömistä, jotka yhdistyvät moniin muihin syöpiin. Kivessyöpään sairastuneet nuoret miehet ovat sen ikäisiä, että he eivät edes olisi ehtineet juoda tai tupakoida riittävän pitkään.

”Omista potilaistani suurin osa on terveellistä ja liikunnallista elämää viettäneitä miehiä”, Mannisto sanoo.

Tutkijat arvelevatkin, että syy syöpään on jossakin uudessa ympäristön kemikaalissa.

Se tiedetään, että alttius syöpään syntyy jo sikiökaudella. Tiedetään myös, että syövällä on jonkinlainen yhteys hedelmättömyyteen sekä siihen, että kivekset eivät laskeudu.

”Kivessyöpä saa alkunsa siittiösolun kantasolusta eli itusolusta. Ajatellaan, että itusolussa on jotain vikaa, jos se ei ohjaa kivestä laskeutumaan oikein”, Mannisto kertoo.

Tutkijat yrittävätkin parhaillaan kuumeisesti selvittää, mikä voisi häiritä siittiön kantasolujen syntyä siinä vaiheessa, kun ne kehittyvät poikasikiölle äidin kohdussa.

Kivessyövän tärkein hoito on leikkaus.

”Kun ultraäänitutkimuksessa on todettu, että kiveksessä on jotakin vikaa, se poistetaan”, Mannisto kertoo.

Kun kives on poistettu, potilaalle tehdään jonkin ajan kuluttua tietokonekerroskuvaus, jolla varmistetaan, että syöpä ei ole ehtinyt kehittää etäpesäkkeitä kehoon.

”Jos etäpesäkkeitä ei löydy, leikkaus todennäköisesti riittää hoidoksi”, Mannisto sanoo.

 ”Suurin osa potilaista paranee.”

Kivekset kehittyvät Manniston mukaan sikiön vatsaontelossa, rintalastan alapään sisäpuolella, josta ne laskeutuvat alas. Jos syöpä leviää, se tekee etäpesäkkeensä usein vatsaontelon takaseinään. Toinen mahdollisuus on, että syöpä leviää verenkierron mukana keuhkoihin.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että etäpesäkkeet reagoivat herkästi sytostaatteihin ja sädehoitoihin. ”Suurin osa potilaista paranee”, Mannisto kertoo.

Rankat hoidot saattavat kuitenkin aiheuttaa potilaalle muita oireita. Jos etäpesäkkeitä ei löydy, hoitoja ei yleensä tehdä Suomessa ”varmuuden vuoksi” vaan mieluummin jäädään seuraamaan potilasta.

Joissakin tilanteissa emokasvaimessa on Manniston mukaan sellaisia ominaisuuksia, että säde- tai sytostaattihoito on perustelua.

Voiko kivessyövän sairastanut saada lapsia?

Kyllä voi: Yksi kives pystyy Manniston mukaan tuottamaan riittävästi sekä miehen sukuhormonia testosteronia että myös siittiöitä.

Joskus kivessyöpä esiintyy myös toisessa kiveksessä. Silloinkin leikkaus voidaan Manniston mukaan tehdä usein säästävästi, jolloin testosteronia ja siittiöitä syntyy edelleen.

Hedelmättömyyteen kivessyöpä yhdistyy Mannisen mukaan vain silloin, jos itusolun häiriö on niin vaikea, että siittiöitä ei kehity lainkaan.

”Se on hyvin harvinaista. Ja jos näin on, tämä ominaisuus on miehellä jo ennen kuin syöpä leikataan”, Mannisto sanoo.

Hän toivoo, että kivessyövän syntymekanismi pystytään tulevaisuudessa selvittämään nykyistä tarkemmin.

”Tuntuu melkein mahdottomalta saada selville, mille syöpään sairastuva poika on altistunut sikiökaudella tai elämänsä ensimmäisen 15–20 vuoden aikana. Yhä enemmän on kuitenkin näyttöä on siitä, että syövän yleistyminen liittyy ympäristöön”, Mannisto sanoo.

Hänen mukaansa se tarkoittaa, että ympäristön suojelua ja kestävää kehitystä pitää miettiä myös terveyteen liittyvinä asioina.