Kivessyövän yleistyminen herätti monet pohtimaan kännyköiden vaikutusta – Tutkija aikoo pitää kännykkää housuntaskussa jatkossakin - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi

Kivessyövän yleistyminen herätti monet pohtimaan kännyköiden vaikutusta – Tutkija aikoo pitää kännykkää housuntaskussa jatkossakin

Kivessyövän esiastesolut syntyvät jo sikiöaikana tai viimeistään imeväiskaudella, kertoo lääketieteen tohtori Jaakko Koskenniemi.

Läpäisyelektronimikroskoopin kuvassa näkyy syöpäsoluja kiveksissä. Kuva: Steve Gschmeissner / Science Photo Library

Julkaistu: 18.2. 16:29

Voisiko kännykkä aiheuttaa kivessyöpää, ihmetteli moni maanantaina, kun HS julkaisi jutun, jossa kerrottiin kivessyövän yleistyneen nopeasti viimeisen 40 vuoden aikana. Tarkkaa syytä kivessyövän yleistymiseen ei nimittäin tiedetä.

Jaakko Koskenniemi Kuva: Kasper Dalkarl – Vaasan keskussairaala

”Tämä asia tulee melkein aina puheeksi, eikä ihme: Jos mies säilyttää kännykkää housun­taskussaan, sehän melkeinpä nojaa kivekseen”, sanoo lääketieteen tohtori Jaakko Koskenniemi.

Hän tutkii Turun yliopistossa ympäristömyrkkyjen yhteyttä kiveksen kehityshäiriöön, joka lisää riskiä sairastua kivessyöpään. Häiriö lisää jonkin verran myös riskiä siihen, että siemennesteen laatu on heikentynyt. Koskenniemi kirjoitti aiheesta myös artikkelin aikakauskirja Duodecimiin.

Sen sijaan tutkijat eivät Koskenniemen mukaan ole löytäneet näyttöä siitä, että kännykän käyttö aiheuttaisi kivessyöpää.

”Esimerkiksi vuonna 2007 julkaistussa ruotsalaisessa väestötutkimuksessa ei havaittu johdonmukaista ja merkittävää yhteyttä matkapuhelinten käytön ja kivessyövän riskin välillä”, hän toteaa.

Kivessyövän esiastesolut syntyvät tutkimusten mukaan jo sikiöaikana tai viimeistään imeväiskaudella.

”Vaikuttaa siltä, että kohonnut riski sairastua kivessyöpään johtuu sikiön sukupuolikehityksen pienistä häiriöistä, joita edesauttaa äidin ja sikiön altistuminen ympäristömyrkyille”, Koskenniemi sanoo.

Ympäristömyrkyille eli hormonaalisille haitta-aineille altistumisen jälkeen kestää kuitenkin useimmiten vähintään 20 vuotta, ennen kuin kivessyöpä ilmenee. ”Siksi joudumme odottamaan vielä tuloksia tutkimuksista, joissa näitä haitta-aineita on mitattu”, Koskenniemi sanoo.

Tietylle aineelle altistuminen on Koskenniemen mukaan niin vähäistä, että yhtä kemikaalia ei kannata ryhtyä pelkäämään. ”Ongelmana on pikemminkin se, että vaikka määrät ovat pieniä, altistumme samanaikaisesti monille haitta-aineille.”

Haitalliset yhdisteet voivat vaikuttaa niin, että äitinsä kohdussa olevan sikiön tai vauvan kiveskudokseen syntyy häiriö. Osalla vauvoista häiriö ilmenee synnynnäisenä piilokiveksenä, osalla virtsaputken alahalkiona. Osalla häiriö ilmenee vasta vuosien kuluttua kivessyöpänä tai siemennesteen heikentyneenä laatuna.

Kivessyöpä syntyy Koskenniemen mukaan sikiön kiveksessä olevista itusoluista. Normaalisti niistä kehittyy kiveksen kantasoluja, jotka tuottavat siittiösoluja siemennestettä varten.

”Jostain syystä tietyt kemikaalit voivat häiritä näiden itusolujen kehittymistä. Ne jäävät ikään kuin pysähdyksen tilaan odottamaan”, Koskenniemi kertoo.

Kun poika sitten saavuttaa murrosiän, hänen elimistössään alkavat hyrrätä erilaiset hormonit. Ne panevat vauhtia myös häiriintyneihin itusoluihin, joista vähitellen syntyy syöpä.

Miksi näin käy – sitä tutkijat eivät tarkkaan tiedä.

Ympäristömyrkkyjen eli hormonaalisten haitta-aineiden tutkiminen on Koskenniemen mukaan haastavaa monesta syystä.

Ensinnäkin siksi, että ihmiset altistuvat suurelle määrälle haitta-aineita. ”Yhdessä maassa merkittävästi vaikuttava haitta-aine saattaa olla merkitykseltään olematon toisessa maassa”, Koskenniemi toteaa.

Toiseksi siksi, että arvellun haitta-ainealtistuksen ja kivessyövän ilmenemisen välissä on yleensä 20–60 vuotta.

Koskenniemi huomauttaa myös, että altistuskokeiden tekeminen ihmisillä, varsinkin raskaana olevilla äideillä, olisi ”täydellisen epäeettistä”.

Siksi tutkijat käyttävät koe-eläimiä. ”Biologiset erot esimerkiksi jyrsijöiden ja ihmisten välillä saattavat kuitenkin johtaa siihen, että haitta-aine, joka on suurina pitoisuuksina haitallinen koe-eläimille, ei välttämättä olekaan haitallinen ihmisille tai päinvastoin. Sitäpaitsi jyrsijöillä – edes koe-eläimillä – ei esiinny ihmisten kivessyövän tapaista tautia”, Koskenniemi sanoo.

Vuonna 2018 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan Koskenniemi tutki dioksiinen, PCB:iden ja palonestoaineina käytettyjen polybrominoidujen difenyylieettereiden vaikutusta raskaana olevien äitien vauvoihin. Nykyisin nämä aineet on jo kielletty.

Hän osoitti, että raskaana olevien äitien altistuminen näille myrkyille oli yhteydessä poikavauvan synnynnäiseen piilokiveksisyyteen.

”Murrosiän seurannan perusteella näytti siltä, että piilokiveksisten poikien siittiötuotanto saattaa olla heikentynyt. Lisäksi näillä pojilla ennustetaan olevan kohonnut riski sairastua aikuisena kivessyöpään”, Koskenniemi sanoo.

Tuloksia kivessyöpäriskin ja siemennesteen laadun suhteen joudutaan kuitenkin vielä odottamaan: ”Tutkittavat ovat vasta tulossa aikuisikään”, Koskenniemi sanoo.

Mitä taas kännykkään tulee, Koskenniemi sanoo aikovansa jatkossakin säilyttää kännykkää housuntaskussaan.

Nuorten miesten kivessyöpä yleistyy nopeasti, eikä syytä tiedetä – Lääkäri kertoo, millaisten oireiden vuoksi kannattaa mennä heti lääkäriin

Seuraa uutisia tästä aiheesta