Hiilihydraattien pelko on vain jäävuoren huippu – Tutkimus tekee selväksi, mikä suomalaisten ravitsemuksessa on pielessä - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Kolumni

Hiilihydraattien pelko on vain jäävuoren huippu – Tutkimus tekee selväksi, mikä suomalaisten ravitsemuksessa on pielessä

Väestötason tutkimuksesta on vaikeaa päätellä, kuinka paljon hiilihydraatteja vältellään. On kuitenkin selvää, että muissa ravitsemuksen osa-alueissa suomalaisilla olisi parantamisen varaa.

Julkaistu: 19.2. 11:42, Päivitetty 11.3. 17:27

Moni otti epäuskoisesti vastaan HS:n helmikuisen jutun, jossa kerrottiin, että suomalaisista 70 prosenttia syö liian vähän hiilihydraatteja. Luku perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa kartoitettiin suomalaisten ravinnon laatua ja ravintoaineiden saantia 50 paikkakunnalla vuonna 2017.

Mitä ihmettä on tapahtunut? Onko hiilarikammo tarttunut keto- ja karppauspiireistä lähes koko väestöön?

Vastaus ei ainakaan löydy tutkimusraportista. Siinä ei mainita kertaakaan sanoja karppaus, keto tai paleo. Sen sijaan useat ravitsemusterapeutit, kuten HS:n haastattelemat Petra Rautakallio ja Petteri Lindblad ovat kertoneet tapaavansa jatkuvasti vastaanotollaan ihmisiä, jotka välttelevät hiilihydraatteja muun muassa lihomisen pelossa.

Myös viime kesänä haastattelemani Leena Putkonen kertoi, että trendidieetit, joissa hiilihydraatteja vältellään ilman terveydellistä syytä, ovat suurempi kansanterveydellinen ongelma kuin tajuammekaan. Saatamme aiheuttaa itse itsellemme vatsavaivoja, sillä suoliston mikrobisto kärsii hiilihydraattien rajoittamisesta.

Mutta kertovatko FinRavinto-tutkimuksen tulokset laajasta hiilihydraattien karttamisesta?

Kun lukuja tarkastelee tarkemmin, ei näin suoraviivaista johtopäätöstä voi tehdä. Suosituksen mukaan 45–60 prosenttia päivän energiantarpeesta tulisi saada hiilihydraateista. Sen alle jää 69 prosenttia naisista ja 73 prosenttia miehistä. Kovin kauas suosituksesta ei kuitenkaan jäädä, sillä naiset saavat keskimäärin 42,5 prosenttia ja miehet 41,3 prosenttia päivän energiantarpeesta hiilihydraateista.

Edellisen kerran FinRavinto-tutkimus on tehty vuonna 2012. Silloin keskimääräiset luvut olivat naisilla on 44 prosenttia ja miehillä 42 prosenttia. Myös silloin hiilihydraattien saanti oli pudonnut hieman edellisestä tutkimuksesta, ja laskua oli tapahtunut erityisesti runsaskuituisten tuotteiden, kuten ruisleivän kulutuksessa.

 Monet asiantuntijat uskovat, että keto-, karppaus- ja fitness-buumit ovat vaikuttaneet mielikuviin siitä, mikä on terveellistä.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion yleisyyttä tutkittiin myös vuonna 2012 Finriski-tutkimuksessa, jonka mukaan 5 prosenttia vastaajista piti vähähiilihydraattista ruokavaliota tärkeänä, ja heidän ravitsemustottumuksensa olivat sen mukaiset.

Vähähiilihydraattisten dieettien suora vaikutus väestötason dataan on luultavasti maltillinen. Tällaisia ruokavalioita noudattavien määrä koko väestöstä on hyvin pieni. Monet ravitsemusalan asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että keto-, karppaus- ja fitness-buumit ovat vaikuttaneet paljon laajemman väestönosan mielikuviin siitä, mikä on terveellistä.

Mielikuvat terveellisyydestä eivät toki ole ainoa hiilihydraattien kulutukseen vaikuttava asia. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan naisten toiseksi suurin hiilihydraattien lähde ovat sokeri ja makeiset.

 Kovaa rasvaa saa liikaa 94 prosenttia naisista ja 97 prosenttia miehistä.

Vähähiilihydraattisten dieettien vaikutus FinRavinto-tutkimuksen tuloksiin on siis epäselvä, mutta mitä tuloksista voidaan luotettavasti päätellä?

Muutamat asiat eivät ole muuttuneet viidessä vuodessa. Suomalaiset syövät nimittäin edelleen aivan liian vähän kasviksia ja hedelmiä. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö päivittäin kasviksia, marjoja ja hedelmiä suosituksen mukaisen ”puoli kiloa päivässä”.

Myös rasvan osuus päivittäisestä energiasta on edelleen liian suuri noin kolmasosalla koko väestöstä. Kovaa rasvaa saa liikaa 94 prosenttia naisista ja 97 prosenttia miehistä. Niin ikään punaisen lihan sekä suolan kulutus paukkuu rytinällä yli saantisuositusten.

Ravitsemuksen suhteen Suomi ei ole tasa-arvon mallimaa. Väestötason tutkimuksissa toistuu tulos, jonka mukaan heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ravitsemustottumukset ovat epäterveellisempiä. Paremmin toimeentulevilla ja vakaata elämää elävillä on varaa maksaa kasviksista, mutta usein myös paremmin tietoa, taitoa ja jaksamista laittaa ruokaa.

Kun toimeentulo ja terveys ovat jatkuvana huolenaiheena, kasvisten ja hedelmien tarpeeksi suuresta annoksesta huolehtiminen jää ymmärrettävästi prioriteettilistan loppupäähän. Samalla parhaimmin toimeentulevilla on varaa kikkailla syömisellään ja seurata hyvinvointibisneksen luomia uusia trendejä.

 Jos ravitsemussuositusten noudattaminen on heikolla tasolla, ei ole ihme, jos karsittu trendidieetti tuottaa paremman olon.

Jotkut hyvinvointigurut argumentoivat, että kansalliset ravintosuositukset tekevät ihmiset sairaiksi. Todellisuudessa ravitsemussuositusten noudattaminen on edelleen hyvin heikolla tasolla. Tällöin ei ole ihmekään, jos karsittu trendidieetti tuottaa monelle paremman olon.

Usein unohtuu myös se, että viralliset ravitsemussuositukset sisältävät hyvin paljon joustamisen varaa. Rasvan osuus voi olla päivittäisestä energiansaannista jopa 40 prosenttia, kunhan valtaosa siitä on peräisin kasvirasvoista, kalasta tai pähkinöistä.

Oikaisu 11.3.2020. klo 16.40. Korjattu jutussa ollut virheellinen maininta FinTerveys 2012 -tutkimuksesta. Oikea vuosi on 2017.

Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

Seuraa uutisia tästä aiheesta