Esikoisilla on vähemmän reikiä hampaissa kuin sisaruksilla – Asiantuntija kertoo, miten asema sisarusparvessa vaikuttaa hyvinvointiin - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi

Esikoisilla on vähemmän reikiä hampaissa kuin sisaruksilla – Asiantuntija kertoo, miten asema sisarusparvessa vaikuttaa hyvinvointiin

”Suuri osa esikoisiin, keskimmäisiin ja kuopuksiin liitetyistä käsityksistä ovat vailla vakuuttavaa tieteellistä pohjaa”, sanoo professori Antti Tanskanen.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa suun terveyttä seurattiin siihen asti, kun lapset täyttivät seitsemän vuotta. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 21.2. 12:22

Mitä useampia vanhempia sisaruksia pienellä lapsella on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänellä on reikiä hampaissaan, kertoo tuore ruotsalainen tutkimus, jossa oli mukana yli 65 000 Tukholmassa asuvaa lasta.

Tutkimuksen mukaan enemmän kuin joka viides lapsi eli 22,5 prosenttia tutkittavista sai reikiä hampaisiinsa seitsemänteen syntymäpäiväänsä mennessä. Kun tutkijat sulkivat pois muut vaikuttavat tekijät, kuten sukupuolen, äidin iän ja sosioekonomiset tekijät, suureksi riskitekijäksi paljastui lapsen asema sisaruskatraassa.

Esikoiseen verrattuna toiseksi syntyneellä oli keskimäärin 17 prosenttia suurempi riski saada karies. Kolmannella lapsella riski oli 47 prosenttia ja neljännellä ja sen jälkeen syntyneillä 69 prosenttia suurempi.

Tutkimus kattoi kaikki vuosina 2000–2003 syntyneet lapset, jotka asuivat kolmivuotiaina Tukholmassa. Lasten hampaat tutkittiin ensimmäisen kerran kolmivuotiaina. Silloin 94 prosentilla lapsista ei ollut hampaissaan kariesta eikä paikkoja. Suun terveyttä seurattiin aina siihen asti, kun lapset täyttivät seitsemän vuotta. Seurannassa oli mukana 65 259 lasta.

Tutkimus osoitti myös, että poikalapsilla oli hiukan suurempi riski saada reikiä hampaisiinsa. Myös äidin iällä oli myös merkitystä: alle 25-vuotiaiden ja yli 35-vuotiaiden äitien lapsilla oli kariesta enemmän kuin muiden äitien lapsilla. Vanhempien koulutustasolla, tuloilla ja alkuperäisellä kotimaalla oli niin ikään vaikutusta.

Sisarusten osuus kuitenkin yllätti tutkijat.

”Emme osanneet ollenkaan odottaa, että asemalla sisarussarjassa olisi näin suuri merkitys karieksen kehittymiseen”, sanoo tutkimusta vetänyt Tukholman julkisen hammashoidon ylilääkäri Annika Julihn Dagens Nyheter-lehdessä.

Hän toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisten kannattaa pitää tutkimuksen tulokset mielessään työssään sekä opastaessaan pienten lasten vanhempia.

 Esikoisilla on keskimäärin alempi syntymäpaino ja suurempi todennäköisyys joutua sairaalahoitoon synnytyksen yhteydessä.

Tutkimuksessa viitataan myös aiempiin tuloksiin, joiden mukaan syntymäjärjestys voi vaikuttaa lasten terveyteen laajemminkin.

Esikoisilla on havaittu olevan esimerkiksi keskimäärin alempi syntymäpaino ja suurempi todennäköisyys joutua sairaalahoitoon synnytyksen yhteydessä kuin hänen jälkeensä syntyvillä lapsilla. Esikoisuuden ”haitat” kuitenkin häviävät sisarusten kasvaessa.

Suurissa perheissä sitä vastoin myöhemmin syntyneillä lapsilla on suurempi riski joutua sairaalahoitoon tapaturmien ja sairauksien vuoksi kuin esikoisella. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että myöhemmin syntyneet sisarukset saavat vanhemmilta vähemmän huomiota kuin esikoinen.

Onko syntymäjärjestyksellä sitten merkitystä laajemminkin – esimerkiksi lapsen persoonallisuuteen tai perhesuhteisiin?

Antti O. Tanskanen Kuva: Turun yliopisto

”Tästä tutkijat ovat keskustelleet ainakin sadan vuoden ajan”, kertoo sosiologian professori Antti O. Tanskanen, joka on tutkinut miten syntymäjärjestys vaikuttaa perhesuhteisiin.

Asia kiinnostaa myös suurta yleisöä.

”Kaikilla tuntuu olevan kokemusta ja näkemystä siitä, millaisia vaikutuksia on omalla asemalla sisarussarjassa”, Tanskanen kertoo.

Suuri osa esikoisiin, keskimmäisiin ja kuopuksiin liitetyistä käsityksistä ovat kuitenkin Tanskasen mukaan vailla vakuuttavaa tieteellistä pohjaa.

Ruotsalaista kariestutkimusta hän pitää kuitenkin varteenotettavana.

Sisarusten luonteenpiirteet nousivat keskustelun aiheeksi yhdysvaltalaisen psykologin Frank Sullowayn julkaistua vuonna 1996 kirjan Born to Rebel. Kirjan mukaan syntymisjärjestys muokkaa ihmisen persoonallisuutta.

Sulloway väitti, että sisarusten persoonallisuus muotoutuu heidän kilpaillessaan keskenään vanhempien rakkaudesta ja huomiosta. Esikoiset saavat vanhempiensa jakamattoman huomion, jonka ansiosta heistä tulee konservatiiveja. Tunnettuja esikoisia ovat muun muassa kirjailija William Shakespeare ja fyysikko Albert Einstein.

Keskimmäisistä kehittyy Sullowayn mukaan kapinallisempia, mutta he ovat silti yhteistyökykyisiä välittäjiä, esimerkkinä ihmisoikeusaktivisti Martin Luther King.

Alistetuimmassa asemassa olevista kuopuksista tulee Sullowayn mukaan todellisia vallankumouksellisia, kuten valistusfilosofi Voltaire.

 Esikoiset menestyvät koulussa keskimäärin paremmin kuin nuoremmat sisarukset..

Sullowayn teoria herätti aikoinaan valtavaa innostusta ja sai muun muussa talouslehti Forbesin listaamaan yritysjohtajia heidän syntymäjärjestyksensä mukaan: Forbesin menestyneimpien yritysjohtajien listasta puolet oli esikoisia, kun esikoisten osuus normaaliväestöstä oli 35 prosenttia.

Viimeaikaiset laajat tutkimukset ovat kuitenkin vastakkaisia Sullowayn väitteille. Niiden mukaan asemalla sisarusparvessa ei vaikuta olevan minkäänlaista merkitystä ihmisen persoonallisuuden kehitykseen.

”Aiemmissa tutkimuksissa löytyneet yhteydet ovatkin saattaneet johtua aineistojen puutteellisuuksista”, Tanskanen sanoo.

Tutkimuksissa on kuitenkin toistuvasti havaittu, että esikoiset menestyvät koulussa keskimäärin paremmin kuin nuoremmat sisarukset.

”Tulos voi johtua myös siitä, että suurperheiden lapset yleensä pärjäävät koulussa heikommin kuin pienten perheiden lapset”, Tanskanen toteaa.

 ”Aikuisena sisaruussuhde on voimavara.”

Toinen usein toistuva väite on se, että esikoiset pitäisivät aikuisina enemmän yhteyttä sisaruksiinsa ja kokisivat suurempaa läheisyyttä perheeseensä kuin nuoremmat sisarukset. Vastaavasti keskimmäisinä syntyneillä olisi vielä aikuisenakin huonommat välit vanhempiensa kanssa.

”Tällainen olettamus voi syntyä helposti, kun ajatellaan, että keskimmäiset lapset eivät yleensä ole eläneet yhdessä vain vanhempiensa kanssa, kuten esikoiset tai kuopukset. Tutkimuksissa väitteelle ei kuitenkaan ole löytynyt tukea”, Tanskanen sanoo.

On kuitenkin yksi asia, jonka tutkimukset vahvistavat: ”Vaikka monilapsisten perheiden sisarusten välillä on lapsuudessa kilpailua ja ristiriitoja, aikuisena sisaruussuhde on voimavara. Sisarukset muodostavat usein tukiverkon”, Tanskanen sanoo.

Suomen syntyvyys pienenee parhaillaan huolestuttavasti jo enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Jos syntyvyys jää pitkäksi aikaa alhaiseksi, sillä tulee Tanskasen mukaan olemaan kauaskantoisia seurauksia myös perhesuhteisiin.

Yksilapsisista perheistä ei ainakaan vielä ole tullut normia.

”Voi käydä niinkin, että yhä useampi ei hanki lapsia lainkaan, mutta ne, jotka hankkivat, saavat edelleen useampia lapsia”, Tanskanen arvioi.