Kättelylle on vaihtoehto, jossa taudit leviävät selvästi vähemmän – amerikkalaistutkijat vertasivat kolmen eri tervehdyksen aiheuttamaa tartuntavaaraa - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi

Kättelylle on vaihtoehto, jossa taudit leviävät selvästi vähemmän – amerikkalaistutkijat vertasivat kolmen eri tervehdyksen aiheuttamaa tartuntavaaraa

Kättelyssä bakteereita tarttuu kaksi kertaa enemmän kuin ylävitosessa. Kaikkein turvallisin on kuitenkin nyrkkitervehdys.

Eteläkorealaiset poliitikot tervehtivät toisiaan nyrkkitervehdyksellä Soulissa helmikuun lopulla.

Eteläkorealaiset poliitikot tervehtivät toisiaan nyrkkitervehdyksellä Soulissa helmikuun lopulla. Kuva: Yonhap

Julkaistu: 2.3. 15:22

Pitäisikö kätteleminen lopettaa koronaviruksen takia?

”En nyt menisi sitä kokonaan kieltämään”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane.

Hän muistuttaa kuitenkin, että keinot vähentää tartuntariskiä riippuvat tilanteesta. Kättelyn välttäminen voi olla osa pakettia.

Sane vertaa tilannetta tavalliseen flunssakauteen. ”Jos joku sairastaa flunssaa, ei hänen varmastikaan ole hyvä kätellä muita ihmisiä”, Sane huomauttaa. Kättelemättä jättäminen on silloin oikea tapa toimia.

Yhdysvaltalaiset epidemologit suosittelevat vaihtamaan kättelyn ylävitosiin tai nyrkkitervehdyksiin. Kättelyssä bakteereita tarttuu kaksi kertaa enemmän kuin ylävitosessa. Kaikkein turvallisin on kuitenkin nyrkkitervehdys.

Molemmat ovat niin sanottuja dap-tervehdyksiä, jotka yleistyivät 1970-luvulla mustien amerikkalaisten keskuudessa. Koko maailma oppi tuntemaan ne urheilun kautta. Amerikkalaiset pesäpalloilijat suosivat erityisesti ylävitosia ja nyrkkeilyhanskoja käyttävät nyrkkeilijät tervehtivät toisiaan kumauttamalla nyrkkinsä kevyesti yhteen. Nyrkkitervehdyksiä suosi myös Yhdysvaltain preseidentti Barack Obama.

Yhdysvaltalainen tartuntatautien ehkäisyyn keskittyvä yhdistys tutki vuonna 2014, miten paljon kättely tartuttaa bakteereja verrattuna ylävitoseen ja nyrkkitervehdykseen. Tutkimus on julkaistu American Journal of Infection Control-lehdessä.

Koehenkilöt tervehtivät toisiaan eri tavoin käyttäen steriilejä hanskoja. Ennen kättelyä tartuttaja oli tahrinut kätensä Escherichia coli -bakteerilla, jonka merkkiaineena käytettiin maalia. Tutkijat havaitsivat, että henkilöstä toiseen siirtyneiden bakteerien määrä oli yhteydessä tervehdykseen liittyvän kosketuksen pinta-alaan. Kättelyssä siirtyneiden bakteerien määrä oli kuitenkin suhteettoman suuri, sillä kosketus kestää paljon pidempään kuin ylävitosessa tai nyrkkitervehdyksessä.

Influenssan tarttuminen edellyttäkin usein kättelyä pidempää lähikontaktia ihmisten välillä. ”Jos oleskelee tartunnan saaneen kanssa pitkään samassa huoneessa tai vaikka ahtaassa lomamökissä, riski on korkeampi kuin jos häneen törmää satunnaisesti bussissa”, Jussi Sane kertoo.

Parhaiten tartunta vältetään huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta. Kädet pitäisi pestä aina kun tulee ulkoa sisään, ennen kuin laittaa ruokaa ja ruokailee, vessakäynnin ja vaipan vaihdon jälkeen sekä niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen.

Silmien, nenän ja suun koskettelua pitäisi välttää.

Yskiessä ja aivastaessa suu ja nenä tulisi suojata puhtaalla paperiliinalla, joka heitetään sen jälkeen roskiin. Jos paperia ei ole, kannattaa suojata nenä ja suu vaikka hihalla.

Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

Koronavirus|Mitä haluaisit tietää koronaviruksesta? HS kerää lukijoiden kysymyksiä ja etsii vastaukset

Seuraa uutisia tästä aiheesta