Minne uskaltaa nyt matkustaa, kuka maksaa peruuntuneen matkan ja leviävätkö taudit lentokoneessa? 14 kysymystä ja vastausta matkailusta - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Matkailu

Minne uskaltaa nyt matkustaa, kuka maksaa peruuntuneen matkan ja leviävätkö taudit lentokoneessa? 14 kysymystä ja vastausta matkailusta

Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti ja THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg vastaavat 14:ään koronakysymykseen.

Lentokentillä liikkuu paljon väkeä, joten riski koronavirustartunnalle kasvaa, kertovat asiantuntijat. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 4.3. 13:04, Päivitetty 10.3. 16:17

Koronaviruksen leviäminen aiheuttaa päänvaivaa niille, jotka suunnittelevat ulkomaanmatkoja lähiviikkoina tai -kuukausina. Kannattaako reissuun lähteä? Kuka korvaa, jos matka peruuntuu?

Heli Mäki-Fränti Kuva: SMAL

”Matkatoimistot noudattavat ulkoministeriön matkustustiedotteita. Jos ministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustamista kohteeseen, matkapaketin ostaneella asiakkaalla on oikeus peruuttaa matka kuluitta”, kertoo Suomen matkailualan liiton (SMAL) toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti. Hankaluutena ministeriön suosituksissa on Mäki-Fräntin mukaan kuitenkin se, että niiden kestoa on vaikea arvioida.

Tuula Hannila-Handelberg Kuva: THL

Mäki-Fränti ja ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vastasivat neljääntoista Helsingin Sanomien lukijoiden kysymykseen, jotka liittyvät koronavirukseen ja matkailuun:

1. Saako lomamatkapaketista rahat takaisin, jos sen joutuu peruuttamaan koronaepidemian vuoksi?

Heli Mäki-Fränti: ”Matkapaketeissa lainsäädäntö suojaa asiakasta monessa mielessä, jos hän ei koronaviruksen tai jonkin muun syyn takia pääsekään varaamaansa matkakohteeseen. Matkanjärjestäjät noudattavat ulkoministeriön matkustustiedotteita. Jos ministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustusta kohteeseen, se antaa asiakkaalle oikeuden peruuttaa matka ilman kuluja.

Matkan voi siis huoletta varata. Jos sitten käy niin, että matkustusta kohteeseen kehotetaan välttämään, asiakas saa rahansa takaisin 14 päivän sisällä ja hän voi katsoa, haluaako lähteä johonkin muuhun kohteeseen.

Jos varaa yksittäisiä palveluja, esimerkiksi lentolipun, majoituksen tai tapahtumalipun, rahojen saaminen takaisin voi olla hankalampaa. Joissakin tapauksissa, kun matkakohteen olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset, lentoyhtiöt ovat maksaneet rahat takaisin tai antaneet asiakkailleen mahdollisuuden siirtää matkan ajankohtaa. Kuitenkaan esimerkiksi etukäteen maksetusta majoituksesta ei välttämättä saa rahojaan takaisin.

Jos matkan alkuun on kuitenkin vielä monta kuukautta, matkaa ei ole oikeutta peruuttaa, paitsi normaalien ehtojen mukaan.”

2. Kuka maksaa kustannukset, jos viranomainen määrää matkustajan jäämään matkakohteeseen karanteeniin ja tämä joutuu ostamaan myöhemmin oman paluulennon?

Heli Mäki-Fränti: ”Matkatoimistoala on Euroopan tasolla tulkinnut voimassa olevaa matkapaketti- ja muuta matkailulainsäädäntöä siten, että matkalipun korvaaminen ei tässä tapauksessa kuulu matkanjärjestäjälle. Näitä joudutaan varmasti selvittelemään jälkikäteen, kuuluvatko kustannukset esimerkiksi valtiolle. Ennakkotapauksia ei juuri ole.”

3. Mitä tehdä kesälomareissujen suhteen – voiko tauti pilata ne, vai laantuuko epidemia ennen sitä?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Tässä vaiheessa epidemia ei ole näyttänyt laantumisen merkkejä. Jos matkustetaan alueelle, jossa on vain yksittäisiä tautitapauksia, tartunnan saamisen riski on pieni. Mikä tahansa sairastuminen voi vaikuttaa loman kulkua haittaavasti. Lomalla kannattaa muistaa aina huolehtia hyvästä käsihygieniasta. ”

Heli Mäki-Fränti: ”Kannattaa seurata tilannetta ja käyttää maalaisjärkeä. Ei myöskään kannata ampua yli – eräs pohjoismainen teknologiayritys kielsi henkilökuntaansa matkustamasta Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tämähän ei ole kovin loogista, koska koronavirustapauksia on esimerkiksi Suomessa, mutta esimerkiksi Puolassa niitä ei ole todettu lainkaan.”

4. Olen varannut matkan muutaman viikon päähän. Maassa on nyt joitakin koronatapauksia. Mistä tiedän, voinko lähteä? Milloin päätös kannattaa tehdä ja mistä saa apua päätökseen?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Kannattaa seurata ulkoministeriön matkustustiedotteita. Jos matka on jo varattu, suositellaan olemaan yhteydessä matkanjärjestäjään ja omaan vakuutusyhtiöön.”

5. Onko riskialtista matkustaa Euroopan maahan, jossa tautitapauksia on toistaiseksi vain vähän?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Matkustamiseen voi aina liittyä riskejä, mutta jos maassa on vain yksittäisiä tautitapauksia, koronavirustartunnan riski on pieni. Kannattaa kuitenkin välttää hengitystieinfektio-oireita potevien henkilöiden tiivistä seuraa ja huolehtia hyvästä käsihygieniasta.”

Heli Mäki-Fränti: ”Luottaisin viranomaisen ohjeisiin. Ulkoministeriöllä on edustustoja ympäri maailmaa, ja tilannetta arvioidaan myös paikan päällä.”

6. Onko laivamatkailu riski? Entä lentokentät? Pitääkö näissä paikossa olla erityisen tarkkana?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Laivalla matkustamiseen ja lentomatkailuun liittyy suuria matkustajamääriä, ja siten riski hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten leviämiselle on suurentunut. Lentokentällä ja laivalla kannattaa yrittää välttää lähikontaktia hengitystieinfektio-oireita potevien kanssa ja huolehtia hyvästä käsihygieniasta.”

Heli Mäki-Fränti: ”Tietenkin riskit kasvavat, kun suuret ihmisjoukot liikkuvat. Laivoissa, lentokentillä ja lentokoneissa kiinnitetäänkin erityisen paljon huomiota desinfiointiin ja siivoamiseen. Varustamot panostavat erityisesti laivojen hygieniaan, sillä mitkä tahansa epidemiat ovat hankalia risteilyillä. Vastikään säikähdettiin esimerkiksi sitä, kun matkustajia kuoli koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen helmikuussa Jokohamassa Carnival Diamond Princess -risteilyaluksella.”

Lentokoneen ilmastointilaitteissa on suodattimet. Kuva: Marko Happo

7. Levittääkö lentokoneen ilmastointi tautia? Voiko taudin leviämistä lentokoneessa hillitä jotenkin omilla toimilla? Pitääkö lentokoneessa käyttää maskia?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lentokoneessa riski tartuntatautien leviämiselle on pieni. Suurimmassa osassa matkustajakoneista on suodattimet, jotka suodattavat koneen ilmaa poistaen taudinaiheuttajia. Maskien käyttöön ei ole oireettomilla ihmisillä tarvetta.”

8. Mihin maihin matka kannattaa peruuttaa, vaikka lippu olisi jo hankittu?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Ulkoministeriön matkustustiedotteista saa ajankohtaista maakohtaista tietoa. Maakohtainen lista, joissa tautitapauksia on raportoitu, on pitkä ja elää koko ajan. Viranomaiset päivittävät ohjeita yhteistyössä.”

Heli Mäki-Fränti: ”Peruuttaa kannattaa sellaiset lähiaikoina toteutettaviksi aiotut matkat, joiden kohteisiin ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista. Usein jo matkanjärjestäjä tai lentoyhtiö peruuttaa matkan ja asiakas saa rahansa takaisin.

Muissa tapauksissa kannustaisin malttiin ja odottamaan, miten tilanne kehittyy. Panikointi ei auta. Suhteellisuudentajua voi selventää se tosiasia, että Suomessakin on koronavirusta, ja näin ollen mekin olemme joidenkin maiden karanteenilistalla. Jos suomalainen matkustaa vaikkapa Salomonsaarille, hän joutuu kahden viikon karanteeniin ennen kuin pääsee maahan.”

9. Kannattaako riskiryhmäläisten välttää matkustamista kokonaan?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Riskiryhmiin kuuluvan kannattaa välttää matkustamista ylipäätään, jos hoidettava sairaus ei ole hoitotasapainossa. Suurin osa vakavampia oireita saaneista on ollut iäkkäitä, ja monella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Ulkoministeriön matkustustiedotteista saa ajankohtaista maakohtaista tietoa siitä, mihin maihin matkustamista kannattaa välttää.”

Heli Mäki-Fränti: ”Yksittäistapauksissa kannattaa aina kysyä oman lääkärin mielipidettä.”

10. Pitääkö matkakohteessa välttää ruuhkaisia metroja, massatapahtumia tai turistinähtävyyksiä? Missä maissa?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Epidemia-alueiksi määritellyissä maissa isoja massatapahtumia ja ruuhkaisia tiloja on syytä välttää. Vaikka matkakohde ei kuuluisi epidemia-alueeseen, on joka tapauksessa tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja välttää tiivistä tapaamisia hengitystieoireisten henkilöiden kanssa.”

Heli Mäki-Fränti: ”Paikalliset viranomaiset tekevät tästä linjauksia. Esimerkiksi Louvren taidemuseo Pariisissa oli joinakin päivinä suljettu, koska henkilökunta ei tullut töihin. Ruuhkassa on hyvä muistaa, että riski sairastua vaikkapa vatsatautiin on suurempi, jos ympärillä on paljon ihmisiä. Tässäkin kannattaa noudattaa perusohjetta pestä käsiä säännöllisesti ja välttää kasvojen koskettelua.”

11. Voiko eri maiden tietoihin tautitapauksista luottaa?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Tilannetta maissa, joissa sairaustapauksia on ilmoitettu olevan vähän, seurataan. Useissa kehittyvissä maissa terveydenhuoltojärjestelmä on heikompi kuin monissa kehittyneemmissä maissa. Tämän vuoksi kaikilla mailla ei ole riittävää kapasiteettia tunnistaa infektiota, jolloin todelliset tautitapaukset saattavat tulla esiin vasta viiveellä.”

12. Jos palaa Suomeen riskialueelta, miten pitkän aikaa pitää olla karanteenissa?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Jos palaavalla ei ole mitään hengitystieinfektio-oireita eikä kuumetta, ei ole tarvetta erityisiin toimenpiteisiin. Vointia tulee tietysti seurata. Jos oireita ilmaantuu matkan jälkeen 14 vuorokauden sisällä, on otettava puhelimitse yhteyttä omaan terveydenhuoltoon.”

13. Tuttava palasi riskialueelta. Uskallanko tavata häntä?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Riskialueelta palaavaa tuttavaa uskaltaa tavata, jos hän on oireeton. Muista noudattaa hyvää käsihygieniaa ja yskimishygieniaa.”

14. Mitä tarkoittaa karanteeni ja miten silloin toimitaan?

Tuula Hannila-Handelberg: ”Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Karanteenia harkitaan aina tapauskohtaisesti, ja siitä voi päättää kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Karanteenissa olevan henkilön on vältettävä liikkumista muiden ihmisten joukossa. Esimerkiksi ruokatarvikkeiden hankintaan on pyydettävä apua vaikka ystäviltä. Tarvittaessa sitä voi kysyä kunnan sosiaalihuollosta.”

Oikaisu 5.4. klo 12.15: Karanteenin määritelmää täsmennetty koskemaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista, ei jo sairastuneen.