Koronavirus muuttaa kaikkien arkea. Tilanne huolettaa ja jopa ahdistaa monia. Mieli Suomen Mielenterveys ry:n ympärivuorokautisesti auki olevaan suomenkieliseen kriisipuhelimeen on tullut noin 50 puhelua, jotka liittyvät huoleen koronaviruksesta.
Aiemmin soitot olivat yksittäisiä, nyt niitä on tullut 15 päivässä.
”Se on todella paljon verrattuna mihinkään muuhun yhteiskunnassa olevaan ajankohtaiseen aiheeseen”, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Ahdistus koronaviruksesta muistuttaa ilmasto- tai ympäristöahdistusta, joka on myös tämän päivän ilmiö. Monia ahdistaa se, mihin maailma on menossa. Mihin koronavirusepidemia voi johtaa?
”Nämä tunteet on hyvä tunnistaa itsessään”, sanoo kehitysjohtaja ja psykiatri Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveys ry:stä.
Ahdistuksen tunteista voi Wahlbeckin mukaan tulla voimavara, jos ne osaa kääntää toiminnaksi. Koronavirustilanteessa voi suojautua ja suojata muita.
”Ilman pientä pelkoa emme selviäisi. Pelko ohjaa välttämään riskejä”, Wahlbeck muistuttaa.
Winterin mukaan nyt on opeteltava sietämään tilanteeseen liittyvää epätietoisuutta.
”Nyt ollaan yhdessä ja odotellaan. Kun matkustelu ja muu liikkuminen vähenee, on oletettavaa, että se hillitsee koronaviruksen leviämistä”, Winter sanoo.
Myös nuorille suunnattuun Sekasin-chattiin on tullut kysymyksiä koronavirukseen liittyen. Mielenterveys ry:n verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen kertoo, että osa nuoristakin seuraa koronavirusuutisointia tiiviisti ja on huolissaan esimerkiksi opintojensa edistymisestä, työtilanteestaan tai läheisistään.
Winter, Wahlbeck ja Sutelainen vastaavat yleisiin pelkoa ja ahdistusta aiheuttaviin kysymyksiin, joita koronavirustilanne Suomessa aiheuttaa.
Koronavirustilanne Suomessa laajenee ja uutta tietoa tulee jatkuvasti. Miten jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen pitää suhtautua?
Omaa altistustaan on tärkeää säädellä. Koko päivää ei pidä käyttää koronavirusuutisoinnin tai aihetta käsittelevän sosiaalisen median keskustelun seuraamiseen.
Kannattaa päättää, että käy esimerkiksi kolme kertaa päivässä katsomassa, mitä uutta aiheesta tiedetään. Luotettavia tietolähteitä ovat muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Maailman terveysjärjestö WHO.
Osa työkavereista on etätöissä ja joku karanteenissakin. Arki on erilaista, vaikken ole sairas. Uskaltaako julkisiin paikkoihin mennä ollenkaan?
Vaikka arki on muuttunut, kannattaa silti pitää kiinni rutiineista: nukkua riittävästi, nousta sängystä aamulla, syödä lounas, pitää yhteyttä muihin ihmisiin ja ulkoilla. Myös liikunta ja valo ovat tärkeitä. Arjen rutiinit lievittävät ahdistusta.
Kriisipuhelin on auki myös läpi yön, jos ahdistus valvottaa, mutta yöllä kannattaa pääsääntöisesti pyrkiä nukkumaan.
Pelottaa, mihin tämä maailma on menossa. Selviämmekö tästä?
Jos on terve, ainakaan akuuttia hätää ei ole. Voi olla varma, että juuri nyt Suomessa kaikki hoitoa tarvitsevat saavat sitä. Yhteiskunnassa ja koko maailmassa tehdään kaikki mahdollinen, että tilanteesta selvitään. Taistelemme yhdessä virusta vastaan.
Olen eristyksissä tai kaukana kotoa. Se, ettei voi tehdä mitään, lamauttaa ja pelottaa. Mitä voi tehdä?
Luottamusta voi ylläpitää puhumalla asioista läheisten kanssa. Yhteydenpito viestein, puhelimella ja kuvayhteyden avulla on nykyisin yhä helpompaa.
Kiinalaiset järjestivät jopa yhteisiä juhlia nettiyhteyksien avulla. Siitä voi ottaa mallia, jos joutuu olemaan eristyksissä läheisistään. Pitää myös pyrkiä tekemään asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Joillekin se on lemmikin kanssa ulkoilu, toiselle liikunta tai meneminen metsään. Voi myös katsoa mieleisiä elokuvia tai kuunnella musiikkia.
Esimerkiksi nuorille on tarjolla erilaisia verkkoyhteisöalustoja, joista voi löytää samanhenkistä juttuseuraa. Tämä voi olla tärkeää varsinkin, jos kouluja aletaan sulkea.
Ahdistuksen lievittämiseen ei kannatta käyttää alkoholia tai muita päihteitä.
Isovanhemmat tai muut läheiset ovat muutenkin yksinäisiä. Tarvitseeko pelätä tartuttavansa heidät, jos käy kylässä? Uskaltaako olla yhteydessä?
Perussairaat ja vanhukset ovat koronaviruksen riskiryhmää, joten heille kannattaa nyt soittaa vierailukäyntien sijaan. Monilla on älykännykkä, joten kuvayhteyskin on mahdollinen. Helpottaa, jos näkee läheisensä olevan kunnossa.
Mitä jos ahdistus alkaa olla pakonomaista niin, ettei käsien pesusta tule loppua, uni ei tule eikä saa töitä tai opintoja tehdyksi?
Pakonomaisuuteen voivat auttaa rentoutus- ja hengitysharjoitukset. Erilaisia rentouttavia harjoituksia on listattu Mieli ry:n nettisivuilla.
Asiat, jotka vievät ajatukset pois ahdistuksesta ja vaativat keskittymistä helpottavat oloa. Sellaisia voivat olla myös musiikin kuuntelu tai vaikkapa kivi kengässä, joka saa ajattelemaan pientä kipua jalkapohjassa mielessä olevan pelon sijasta. Se voi kuulostaa hassulta vinkiltä, mutta ahdistavalla hetkellä siitä voi olla apua.
Mitä kertoa lapsille tilanteesta, kun itseäkin ahdistaa?
Lapsia ei saa pitää pimennossa, vaan heille on kerrottava tilanteesta. Heille riittävät faktat ja se, että he voivat kysyä, jos jokin mietityttää. Omaa ahdistusta ei kuitenkaan pidä siirtää lapsiin.