Miksi osa ei suostu noudattamaan ensiarvoisen tärkeitä ohjeita? Terveyspsykologi kertoo, mistä asenne kumpuaa - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Varautuminen

Miksi osa ei suostu noudattamaan ensiarvoisen tärkeitä ohjeita? Terveyspsykologi kertoo, mistä asenne kumpuaa

”Jos jokin tilanne kuormittaa liikaa, voi olla luonnollinen reaktio suhtautua siihen ainakin aluksi välinpitämättömästi”, sanoo terveyspsykologian apulaisprofessori Taina Hintsa.

Erilainen suhtautuminen hallituksen asettamiin rajoituksiin ja terveysviranomaisten ohjeisiin aiheuttaa kiistoja perheissä. Kuva: Mika Ranta / HS, Markku Ulander / Lehtikuva

Julkaistu: 17.3. 15:48

Perheiden ja kaveriporukoiden sisälle on viimeisen viikon aikana syntynyt näkymättömiä jakolinjoja.

Toisella puolella ovat ne, jotka pesevät ahkerasti käsiä, peruvat menoja ja välttelevät ihmisten ilmoilla liikkumista. Toisella puolella taas ne, joiden mielestä hallituksen linjaukset koronavirusepidemian rajaamiseksi ovat ylireagointia tai ainakin liiallista hössötystä.

 Aikuiset lapset läksyttävät iäkkäitä vanhempia, jotka lähtevät ravintolaan ”elvyttämään kansantaloutta”.

Erilainen suhtautuminen hallituksen asettamiin rajoituksiin ja terveysviranomaisten ohjeisiin aiheuttaa jopa riitoja: Vanhemmat kinastelevat keskenään siitä, uskaltaako lapsen päästää kaverin kanssa leikkimään vai ei. Aikuiset lapset läksyttävät iäkkäitä vanhempia, jotka lähtevät ravintolaan ”elvyttämään kansantaloutta”.

Mistä erilainen suhtautuminen tilanteeseen johtuu? Miksi jotkut ahdistuvat herkästi, kun taas toisia koronavirusepidemia ei tunnu hetkauttavan lainkaan?

Siinä, miten reagoimme uusiin ja uhkaaviin tilanteisiin on valtavasti eroja, ja näihin eroihin vaikuttavat muun muassa ihmisen fysiologia, tausta ja persoona, sanoo Itä-Suomen yliopiston terveyspsykologian apulaisprofessori Taina Hintsa.

Hintsan mukaan yksi merkittävä koronavirusepidemiaan suhtautumiseen vaikuttava tekijä on stressiherkkyys.

”Stressi on ristiriita yksilön tilanteen ja ympäristön vaatimusten välillä. Stressiherkkä havaitsee helposti uhkia ja saattaa kokea ahdistusta, alakuloa ja jopa jäähmettyä stressaavan tilanteen edessä. Toiset taas eivät koe stressiä yhtä voimakkaasti”, Hintsa sanoo.

 Naiset ovat yleensä miehiä tunnollisempia terveytensä hoitamisessa.

Myös ihmisen lähtökohdat, kuten ikä, sukupuoli, koulutus, elinolot ja terveyden tila voivat vaikuttaa siihen, kuinka hän arvioi terveyteen liittyvää tietoa.

”Jos kuuluu riskiryhmään tai on menettänyt omaisia, se voi vaikuttaa siihen, että suhtautuu terveyteen liittyviin asioihin vakavasti. Jos taas on perusterve ja kokee elävänsä terveellisesti, ajattelee ehkä helpommin, ettei riski koske minua”, Hintsa sanoo.

Tutkijat ovat havainneet, että myös sukupuoli on yhteydessä siihen, miten ihminen suhtautuu terveystietoon. Naiset ovat yleensä miehiä tunnollisempia terveytensä hoitamisessa ja hakevat helpommin apua.

Koulutuskin saattaa vaikuttaa: se tuo mukanaan taitoa hakea luotettavaa tietoa ja eväitä kriittiseen ajatteluun.

”Koronavirusepidemian vähättely voi joissain tapauksissa johtua sitä, että ei ole seurannut aihetta. Terveystiedossa on aina se ongelma, että sitä tulee paljon ja tavallisesta ihmisestä voi alkaa tuntua, ettei tiedä enää, mitä neuvoja kannattaa noudattaa”, Hintsa sanoo.

 Auktoriteettivastainen ihminen voi ärsyyntyä muiden neuvoista.

Ihmisen taustan lisäksi myös persoonallisuuden piirteet voivat vaikuttaa siihen, miten hän suhtautuu terveystietoon.

Hintsan mukaan tunnolliset ihmiset noudattavat herkemmin lääkärin antamia ohjeita ja muita virallisia kehotuksia. Auktoriteettivastainen ihminen taas voi ärsyyntyä muiden neuvoista.

”Joitakin ärsyttää se, että asiantuntija sanelee, miten kannattaisi toimia. Heillä saattaa syntyä vastareaktio, että mikä tuo on sanomaan ja halu päättää itse, miten toimia.”

 ”Jos jokin tilanne kuormittaa liikaa, voi olla luonnollinen reaktio suhtautua siihen ainakin aluksi välinpitämättömästi.”

Myös uskomus omasta pystyvyydestä vaikuttaa Hintsan mukaan siihen, kuinka ihminen reagoi yllättävien ja uhkaavien tilanteiden edessä. Siihen taas heijastuvat muun muassa aiemmat elämänkokemuksemme ja stressiherkkyys.

”Toisilla on kokemus, että he pystyvät hallitsemaan uhkaavia asioita ja toiset taas saattavat herkemmin kokea uhan tunnetta. Omat vaikutusmahdollisuudet voivat stressaantuneena tuntua vähäisiltä. Jos jokin tilanne kuormittaa liikaa, voi olla luonnollinen reaktio suhtautua siihen ainakin aluksi välinpitämättömästi”, Hintsa sanoo.

Miten epidemiasta sitten kannattaisi puhua, jotta ihmiset suhtautuisivat siihen vakavasti, mutta eivät myöskään ahdistuisi kohtuuttoman paljon?

Hintsan mielestä jokaisen on nyt viisasta seurata terveysviranomaisten ohjeita ja noudattaa niitä.

Ahdistukseen taipuvaisia Hintsa muistuttaa siitä, että koko maailman tilannetta ei kannata kantaa harteillaan vaan tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa.

Sillä on parhaimmillaan elämää suojeleva vaikutus.

Hallitus|Tässä ovat kaikki hallituksen poikkeukselliset toimet koronaviruksen hillitsemiseksi, vaikuttavat lähes jokaisen kansalaisen arkeen – tiedotustilaisuus katsottavissa kokonaisuudessaan

Haastattelu|Presidentti Niinistö HS:lle: ”Lopullisuus on kova sana, mutta nyt maailma muuttuu”

Seuraa uutisia tästä aiheesta