Kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine – onko Suomi koronan suhteen erityisen riskialtis maa? Näin asiantuntijat vastaavat - Hyvinvointi | HS.fi

Kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine – onko Suomi koronan suhteen erityisen riskialtis maa? Näin asiantuntijat vastaavat

Kaksi miljoonaa suomalaista kärsii kohonneesta verenpaineesta, ja sen tiedetään lisäävän riskiä sairastua vakavasti koronaviruksen vuoksi. Toimiva verenpainelääkitys kuitenkin vähentää kuoleman riskiä, sanoo asiantuntija.

18.3.2020 2:00 | Päivitetty 18.3.2020 6:17

Suomalaiset ovat yhä iäkkäämpiä, ja monella on sydänsairaus, keuhkosairaus tai diabetes. Kaikkien näiden tiedetään nyt kasvattavan riskiä sille, että koronavirustartunta uhkaa henkeä.

Italian terveysministeriö julkaisi perjantaina luvut koronavirukseen liittyvistä kuolemista ikäryhmittäin. Tilastojen valossa erityisesti yli 70-vuotiaat ja useita perussairauksia sairastavat henkilöt näyttävät kuolevan muita useammin koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen.

Tiedoista kävi ilmi, että ylivoimaisesti suurimmalla osalla perussairauksia sairastaneista koronaviruksen kuolonuhreista oli verenpainetauti. Verenpainetaudista kärsi 76 prosenttia virustautiin kuolleista. Lisäksi kuolemaan johtaneissa tartuntatapauksissa 37 prosentilla potilaista esiintyi sydänlihaksen hapenpuutetta ja diabetesta.

Kohonneesta verenpaineesta kärsii kaksi miljoonaa suomalaista. Ovatko siis suomalaiset erityisen suuressa vaarassa koronaviruksen suhteen?

”Euroopan näkökulmasta Suomi kuuluu riskien keskikastiin”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

Ylipaino on ongelma koko Euroopassa, siinä Suomi ei Gisslerin mukaan erityisesti erotu muista Euroopan maista. Diabetesta Suomessa esiintyy enemmän kuin keskimäärin Euroopassa. Myös keuhko-ongelmia on Suomessa hiukan enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Esimerkiksi astman kohdalla se johtuu Gisslerin mukaan osittain Suomen kylmästä talvesta.

Suurin koronavirukseen liittyvä riskitekijä on Suomessa väestön korkea ikä. Riski vakavaan sairastumiseen kasvaa huomattavasti, kun ihminen täyttää 70 vuotta. Lähes neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita.

”Yhdysvaltoihin ja moneen Aasian maahan verrattuna Suomen väestö on keskimäärin iäkkäämpää”, Gissler sanoo.

Toinen suomalainen erityispiirre on suuri sydänsairaiden määrä. Suomi ei kuitenkaan enää ole maailman huippua sydän- ja verisuonitautien yleisyydessä.

”Työikäisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on laskenut sotien jälkeen 80 prosenttia”, kertoo Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat silti edelleen Suomen yleisin kuolinsyy.

Koronavirus voi aiheuttaa tulehduksen keuhkoihin, jolloin veren happipitoisuus laskee. Sairas sydän kestää hapen puutetta huonommin kuin terve.

Koronavirus on riski sydänsairaille siksi, että se saattaa influenssan tavoin aiheuttaa verisuonten seinämiin tulehdustilan.

”Jos valtimoverisuonet ovat ennestään sairaat, suoniin voi syntyä veritulppa”, sanoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Hekkalan mukaan on kuitenkin mahdotonta yleistää, miten koronavirus vaikuttaa sydänpotilaaseen.

”Sydän- ja verisuonitaudit ovat laaja sairausryhmä. On ihmisiä, joilla on taipumus lieviin rytmihäiriöihin, on niitä, joilla on vaikeaa sydämen vajaatoimintaa, ja on kaikkea siltä väliltä. On eri-ikäisiä potilaita. Osalla on paljon liitännäissairauksia. Riski pitää määritellä jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti.”

Yleisin sydän- ja verisuonisairaus on kohonnut verenpaine eli verenpainetauti. Siitä kärsii kaksi miljoonaa suomalaista. Miljoona saa lääkettä kohonneeseen verenpaineeseen.

”He eivät lähtökohtaisesti kuulu koronaviruksen riskiryhmään, mikäli lääkitys on kohdallaan ja toimii kuten pitää, eli verenpaine on hyvä”, Hekkala sanoo.

Liikkeellä on ollut valeuutinen, jonka mukaan verenpainelääke voisi herkistää koronavirustartunnalle.

”Tämä ei pidä paikkaansa. Asia on täsmälleen päinvastoin: lääkettä kannattaa ehdottomasti syödä”, Brax sanoo.

Myöskään sydämen lievät läppäviat eivät todennäköisesti lisää riskiä sairastua virustautiin vakavasti. Hekkala huomauttaa kuitenkin, että läppävikojen vaikeusaste vaihtelee, ja vaikeat saattavat lisätä riskiä.

Myös sepelvaltimotautia on monia eri vaikeusasteita. Toisella saattaa valtimokovettumatauti eli ateroskleroosi olla lievää, toinen puolestaan on sairastanut massiivisen sydäninfarktin.

”Silloin koronaviruksen aiheuttama riskikin on eri suuruusluokkaa”, Hekkala sanoo.

Koronavirus voi aiheuttaa tulehduksen keuhkoihin. Riskiryhmään kuuluvat myös henkilöt, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa keuhkosairaus. Esimerkiksi säännöllistä lääkitystä saavat astmapotilaat kuuluvat riskiryhmään.

Sen sijaan uniapnea ei välttämättä aiheuta riskiä.

”Uniapneaan ei liity keuhkojen limakalvojen tulehdusta”, sanoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Tupakoitsijat kuuluvat riskiryhmään. Tupakointi kuormittaa hengityselimien limakalvoja, jolloin koronavirus iskee niihin syvemmälle.

”Mitä pidempi tupakointihistoria ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä esiintyy kroonista limakalvontulehdusta ja keuhkolaajentumaa”, Puolanne toteaa.

Lisäksi riskiryhmiin kuuluvat ne, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa diabetes tai krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta. Riskiryhmiin kuuluvat ne, joilla on vastustuskykyä heikentävä tauti tai tauti, jonka hoito heikentää vastustuskykyä. Myös kroonista neurologista sairautta, hermolihastautia tai sairaalloista ylipainoa sairastavat kuuluvat riskiryhmään.

Sydänliiton Tuija Brax on nyt erityisen huolissaan kotikaranteenin vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

”Ahdistus ja masennus voivat kasvaa mittaamattomiin, kun ihmiset ovat yksin neljän seinän sisällä. Sydänkohtauksen riski kasvaa ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden myötä.”

Sydänliitto valjastaakin nyt Braxin mukaan kaikki voimansa tukemaan kotikaranteenissa olevia sydänsairaita.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat