Oireista ei voi päätellä, johtuuko sairaus koronaviruksesta – Asiantuntijat kertovat, milloin flunssasta toipunut voi taas tavata läheisiä - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Koronavirus

Oireista ei voi päätellä, johtuuko sairaus koronaviruksesta – Asiantuntijat kertovat, milloin flunssasta toipunut voi taas tavata läheisiä

Vähintään viikko toipilasaikaa ja lisäksi ainakin yksi oireeton päivä kotona, ohjeistaa THL kaikkia flunssaisia.

Jos podet kurkkukipua, nuhaa, yskää, kuumetta, hengenahdistusta, lihaskipua tai väsymystä, on syytä pysyä nyt kotona. Kuva: Emilia Kangasluoma

Julkaistu: 19.3. 14:50, Päivitetty 19.3. 15:53

Liikkeellä on parhaillaan koronaviruksen lisäksi monen muunlaisia hengitystieinfektioita. Ohje on selkeä: Jos podet nyt kurkkukipua, nuhaa, yskää, kuumetta, hengenahdistusta, lihaskipua tai väsymystä, pysy kotona.

Koronavirustartunnan oireet ovat hyvin saman tyyppisiä kuin flunssan. Oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai jokin muu virus tai bakteeri.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehottaakin jäämään kotiin sairastamaan, jos tällä hetkellä tunnistaa itsellään mitä tahansa akuutteja hengitystieinfektion oireita.

THL:n keskiviikkona päivitettyjen ohjeiden mukaan hyväkuntoinen koronavirus- eli covid-19-potilas voi sairastaa kotona.

Mutta miten pitkään kotona pitäisi pysyä?

THL:n mukaan hoitoa kotona jatketaan vähintään seitsemän vuorokautta oireiden puhkeamisesta.

”Jos potilaalla on oireita vielä tämän seitsemän vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään vuorokauden ajan”, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa.

Kontrollinäytteitä ei ohjeiden mukaan tarvitse ottaa.

Ohjetta voi THL:n mukaan soveltaa kaikkiin flunssiin, vaikka ei tietäisi, onko kyseessä koronaviruksen vai jonkin muun viruksen aiheuttama sairaus.

Mitä flunssan oireiden loppuminen käytännössä tarkoittaa?

”Se tarkoittaa 1–2 oireetonta ja kuumeetonta päivää”, sanoo ylilääkäri Esa Rintala Turun yliopistollisen keskussairaalan Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä.

Toisin sanoen ihminen ei enää niistele tai yski.

Kotiin ei tarvitse jäädä, jos joku perheenjäsen on flunssainen, mutta itse pysyy oireettomana. Yksi oireeton päivä on turvallinen myös silloin, jos joutuu työssään kohtaamaan muita ihmisiä.

Tällä hetkellä esimerkiksi sairaalaan ei pidä tulla vierailukäynnille kuin välttämättömissä tilanteissa. Vierailuja sallitaan esimerkiksi saattohoitotilanteessa tai lastenosastojen potilaiden oireettomissa osastoissa.

”On tärkeää, että suojaamme henkilökuntaa koronatartunnoilta, jotta pystymme toimimaan sairaalassa täydellä teholla tulevat viikot”, sanoo johtajaylilääkäri Juha Korpelainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS).

”Lisäksi sairaalassa on paljon erilaisiin riskiryhmiin kuuluvia potilaita, joille koronavirus voi aiheuttaa vakavia seurauksia.”

Tavallisia flunssaoireita aiheuttavia virustauteja on kymmenisen, joista valtaosa on rinovirusten aiheuttamia. Rinovirusinfektion tartunta on tavallisesti saatu 1–3 vuorokautta ennen oireiden ilmaantumista. Jos virusinfektio leviää pisaroina, turvaetäisyys sairastuneeseen voi estää tartunnan.

Se, kuinka kauan flunssaan sairastunut voi tartuttaa, riippuu viruksesta ja henkilöstä, kertoo infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen.

”Periaatteessa niin kauan kuin sairastunut erittää monistuvaa virusta. Se vaihtelee 3–4 päivästä 13–14:ään”, Ruuskanen sanoo.

Uusien tutkimusten mukaan ainakin kausi-influenssa leviää myös pienten aerosolien kautta ilmassa. Jos virusinfektio tarttuu myös pieninä aerosoleina, koko huoneilma voi Ruuskasen mukaan tartuttaa.

”Tavallisen viruksen aiheuttaman flunssan tartuttavuus on suurimmillaan 1–4 päivää oireiden alkamisesta.”

Siitä, päteekö tämä koronavirustartuntaan, ei ole tietoa.

Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee koronaviruksesta sairastuneen pysymistä kotona 14 vuorokautta oireiden loppumisesta. Harva saa kuitenkaan varmuutta siitä, sairastuiko koronaviruksen vai jonkin toisen viruksen vuoksi. Tällä hetkellä koronavirus testataan Suomessa vain vakavasti sairailta, riskiryhmään kuuluvilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä.

Juha Korpelainen muistuttaa, ettei koronaviruksen koko elinkaarta vielä tunneta tarkkaan.

”Tärkeää on huolehtia perushygieniasta, mutta nyt suositellaan myös olemaan mahdollisuuksien mukaan etätöissä, jos se vain on mahdollista”, Korpelainen sanoo.