Koronakriisi vaikuttaa rajusti monen masennuksesta kärsivän arkeen – Etäterapia jakoi mielipiteitä HS:n kyselyssä - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Koronavirus

Koronakriisi vaikuttaa rajusti monen masennuksesta kärsivän arkeen – Etäterapia jakoi mielipiteitä HS:n kyselyssä

HS kysyi masennusta sairastavilta, miten koronakriisi on vaikuttanut heidän arkeensa. Asiantuntijat ovat huolissaan mielenterveyspotilaiden eriarvoistumisesta ja hoidon ruuhkautumisesta. He neuvovat, miten apua saa nopeasti myös kotoa käsin.

Epidemia on ajanut monet masennusta sairastavat tukalaan asemaan. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Julkaistu: 24.3. 10:27

Terapia-ajat muuttuvat videopuheluiksi, vertaistukiryhmät siirtyvät ja kuntouttavaa työtoimintaa perutaan. Samaan aikaan sosiaaliset kontaktit vähenevät ja mieltä painaa huoli tulevasta.

Koronakriisi koettelee lähes jokaista suomalaista jollain tavalla. Erityisen tukalaan asemaan se on ajanut monet masennusta sairastavat. HS kysyi masennuspotilailta, miten koronaepidemia on vaikuttanut heidän arkeensa. Kyselyyn tuli 170 vastausta.

HUSin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenbergin mukaan masennus- ja ahdistuspotilaiden tilannetta hankaloittaa se, että heidän hoidossaan psykoterapia painottuu muita enemmän. Pelkästään Uudenmaan alueella on Stenbergin arvion mukaan noin 25 000 potilasta, jotka saavat jonkinlaista terapiaa.

”Näin suuren ihmismäärän liikkuminen vastaanotoille ei olisi järkevää koronatartuntariskin takia. Siksi kaikki mahdolliset terapiamuodot suositellaan muutettavaksi tai on jo muutettu etävastaanotoiksi.”

 Etäterapia jakaa HS:n kyselyyn vastanneet kahtia.

Etäterapia jakaa HS:n kyselyyn vastanneet kahtia. Osa kiittelee mahdollisuutta jutella asiantuntijalle kotisohvalta käsin. Jotkut taas kaipaisivat kipeästi tukea kasvotusten. Vastaanotolle tai vertaistukiryhmään lähteminen on monelle masentuneelle tärkeä viikkoa rytmittävä rutiini.

Kaikilla hoitotahoilla ei ole myöskään samanlaisia resursseja siirtyä nettiin. Useampi vastaaja kertoo, että keskusteluryhmät ja terapiakäynnit on peruttu, eikä uusia ole tarjottu tilalle. Myös puhelinpalveluissa on ollut ruuhkaa.

”Akuuttihoidon osalta koronakriisi tarkoittaa sitä, että masennuspotilaan on vaikeampi hakeutua uuteen hoitoon, sillä monet hoitopaikat ovat kuormittuneet”, Stenberg tiivistää.

HS listasi tähän juttuun auttavia puhelimia ja chat-palveluita, joihin kuka tahansa voi ottaa yhteyttä ollessaan avun tarpeessa.

Yksinäisyyden syventyminen toistuu kymmenissä kyselyvastauksissa. Osa taas kuvailee, että sosiaaliset kontaktit olivat jo valmiiksi vähäisiä, eli arki ei ole juuri muuttunut.

”Masentuneen näkökulmasta suurin ongelma on se, että sairauteen liittyy muutenkin vetäytymistä, jolloin positiiviset kokemukset jäävät saamatta ja negatiiviset vahvistuvat. Nyt kun tekemistä ja ihmiskontakteja on vähemmän, se voi voimistaa masennuksen noidankehää”, Stenberg toteaa.

Koronaepidemia aiheuttaa masennuspotilaissa pitkälti samanlaisia tunteita kuin muissakin suomalaisissa: ahdistusta, pelkoa, toivottomuutta sekä huolta tulevasta ja läheisten terveydestä.

 ”Sosiaalisen eristäytymisen vaatimus kolahtaa kovimmin niihin, joilla on jo valmiiksi mielenterveyden kanssa haasteita.”

Mielenterveysliiton kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalmeen mukaan polarisoituminen on merkittävä huolenaihe, varsinkin, kun poikkeustila todennäköisesti jatkuu pitkään. Ne, joilla on alentunut toimintakyky ja heikko turvaverkko, ovat nyt entistä tiukemmilla.

”Sosiaalisen eristäytymisen vaatimus kolahtaa kovimmin niihin, joilla on jo valmiiksi mielenterveyden kanssa haasteita.”

Ruishalmeen mukaan kaikenlaiset poikkeustilanteet, kuten suuronnettomuudet ja luonnonkatastrofit, näkyvät tavallisesti myös kriisipuhelimessa hätääntyneinä yhteydenottoina. Jotkut HS:n kyselyyn vastanneista kuvaavat tätä syvänä toivottomuutena. Oloa pahentaa epävarmuus: kukaan ei tiedä, kauanko tilanne jatkuu.

”Jos kyky ottaa tällaista tietoa vastaan on jo muutenkin heikentynyt, paha olo voi olla potenssiin kaksi. Nämä ajat vaativat meiltä kaikilta sietokykyä ja kestävyyttä”, Ruishalme myöntää.

 ”Tutkimusten perusteella videovälitteinen psykoterapia toimii yhtä hyvin kuin liveterapia.”

Stenbergin mukaan vielä on mahdotonta sanoa, miten paljon masennuksen hoito kärsii koronaviruksen takia, sillä olemme vasta aivan epidemian alkuvaiheessa. Paljon riippuu siitä, miten tartuntoja saadaan hillittyä tulevina viikkoina. Stenberg on kuitenkin huolissaan siitä, että myös mielenterveyshoito ruuhkautuu entisestään, jos esimerkiksi eri alojen lääkäreitä kutsutaan hoitamaan kiireellisiä koronapotilaita.

”Tälle ei saa kuitenkaan antaa periksi ja lamaantua. Kaikki menetetyt kontaktit tulee yrittää korvata virtuaalisilla. Tutkimusten perusteella videovälitteinen psykoterapia toimii yhtä hyvin kuin liveterapia.”

Ruishalme ja Stenberg kannustavat masentunutta kokeilemaan erilaisia etäpalveluita matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilla on maksuton omahoito-ohjelma sekä masennukseen että korona-ahdistukseen, ja HUS on avaamassa korona-ahdistuschatin, jossa voi keskustella psykologien kanssa.

”Nettiterapioissa on tällä hetkellä hyvin tilaa ja resursseja. Esimerkiksi lähetteet HUSin nettiterapiaan käsitellään alle viikossa. Nettiterapioihin tarvitaan lääkärin lähete, mutta se voi olla keneltä tahansa lääkäriltä, ja lähetearvion voi hoitaa etäyhteyksillä”, Stenberg sanoo.

Myös kolmannen sektorin kautta saa apua. Mielenterveysliiton viikoittaiset ryhmät kokoontuvat edelleen netin välityksellä. Jos tilanne on akuutti, kriisityöntekijän kanssa pääsee juttelemaan myös puhelimitse.

 ”Pyri tekemään kaikkea sellaista, mikä tekee hyvää.”

Kymmenet HS:n kyselyyn vastanneet kertovat masennusoireiden pahentuneen viime päivinä. On jatkuvaa ylivirittyneisyyttä ja ruokahaluttomuutta. Osalla vanhat univaikeudet ovat palanneet.

Sekä Ruishalme että Stenberg painottavat masennusta sairastavalle arkirutiinien tärkeyttä. Niiden merkitys korostuu, jos joutuu olemaan paljon yksin ja eristyksissä kotona.

”Pyri tekemään etupainoisesti kaikkea sellaista, mikä tekee hyvää. Ei kannata esimerkiksi jäädä odottelemaan sitä, että liikkumista rajoitetaan, vaan pyrkiä ulkoilemaan ja säilyttämään jonkinlainen päiväaikataulu. Säännöllinen vuorokausirytmi pitää myös hyvää mielialaa yllä”, Stenberg toteaa.

Osa HS:n kyselyyn vastanneista näkee koronakriisissä myös toivon pilkahduksia. Joillakin yhteydenpito läheisiin on jopa syventynyt, kun kriisi on rohkaissut puhumaan ahdistuksesta avoimesti ja painanut arkisempia huolia taka-alalle.

Jotkut ovat löytäneet itsestään kriisin äärellä uusia, yllättäviäkin puolia: Tulee halu valaa uskoa toisiin, koska tuntee itse kahlanneensa vielä pahemmassa, masennukseen ja lamaannukseen johtaneessa pelossa ja ahdistuksessa.”

Ruishalme ja Stenberg painottavat myös läheisen vastuuta.

”Niitä, joilla on heikompi turvaverkko, tulisi huomioida nyt erityisesti ja miettiä, mitä minä voin tehdä läheisteni hyväksi. Eivätkä läheiset tarkoita vain sukulaisia ja ystäviä, vaan myös esimerkiksi samassa rapussa asuvia”, Stenberg toteaa.

Ohjeita|Oletko yksin? Katso täältä, miten palvelevat puhelimet ja chatit auttavat koteihinsa eristäytyneitä