Moni huomaa syövänsä poikkeusoloissa enemmän kuin ennen – Asiantuntija kertoo kolme syytä ilmiölle ja neuvoo, miten herkuttelun saa hallintaan - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Hyvinvointi

Moni huomaa syövänsä poikkeusoloissa enemmän kuin ennen – Asiantuntija kertoo kolme syytä ilmiölle ja neuvoo, miten herkuttelun saa hallintaan

Syömme kriisin kynnyksellä, koska kylläisyys poistaa pelontunnetta. Jotta tunteista saa jälleen otteen, hermosto täytyy saada rauhoittumaan, sanoo ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

Juuri nyt syömisestä ei kannata hankkia ylimääräistä stressiä, sanoo ravitsemusterapeutti. Kuva: Marja Airio / Lehtikuva

Julkaistu: 26.3. 9:53

Tekee mieli syödä, koko ajan.

Etätyönteon tueksi tuntuu tarvitsevan jatkuvasti naposteltavaa. Kotikaranteeniin viikoksi varatut herkut on syöty jo toisena päivänä. Keittiössä tuoksuu pulla, juustokakku ja sämpylä ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin.

Herkut voivat tuoda kaivattua piristystä muuttuneeseen arkeen. Samalla osaa huolettaa: tämä ei ehkä ole pidemmän päälle terveellistä.

Miksi tarkalleen ottaen toimimme nyt näin?

Kriisitilanteessa kaikki ihmisen perustoiminnot muuttuvat. Ihmisellä on biologinen tarve pyrkiä siihen, että on hyvä olla, selittää laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

”Syöminen on hyvin kehollista toimintaa: se luo meille fysiologista turvaa. Ihmisen kolme tärkeintä tarvetta ovat syöminen, lisääntyminen ja laumassa oleminen, sosiaalisuus. Näihin kaikkiin liittyy hyvin voimakkaita tunteita. Kun syömme, olemme enemmän turvassa.”

Säännöllinen rytmi ja tutut asiat tuovat arkeen turvaa myös syömisen suhteen, ravintoterapeutti Anette Palssa sanoo. Kuva: Sabrina Bqain

Pienikin näläntunne voi puolestaan vahvistaa muita pelkotuntemuksia.

Syitä syömisen kasvaneelle määrälle voi olla useita, mutta hyvin usein taustalla vaikuttavat tunteet. Osalle kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei muuta tekemistä tai hyvän olon lähteitä ole. Pelko ei välttämättä ole varsinaisesti läsnä.

”Moni kokee, että elämässä on nyt vähemmän ilonlähteitä, kun ei voi lähteä liikuntaharrastukseen, teatteriin tai reissuun. Ihmiset käyttävät saatavilla olevia keinoja hyvän olon hankkimiseen, ja tämänhetkisessä tilanteessa ruoka helppo ja hyvin vaikuttava keino”, Palssa kertoo.

Kyse voi toisekseen olla myös tunnesäätelyn keinojen puutteesta. Muuttuneessa elämäntilanteessa on tärkeää pystyä havainnoimaan, ilmaisemaan ja säätelemään omia tunnetilojaan.

”Jos ei ole tottunut käsittelemään ja kohtaamaan tunteitaan, ruoka on oivallinen keino tuupata niitä kauemmaksi sen sijaan, että käsittelisi ja jakaisi tunteitaan läheisille. Kriisin kohdatessa tunnesäätelytaidot korostuvat kauhean paljon”, Palssa sanoo.

Kriisitilanteessa omien tunnesäätelykeinojen löytäminen saati harjoitteleminen ei ole helppoa.

”Silloin on hyvä kohdata omat hyvä kohdata omat ahdistuksen tunteet ja tarvittaessa vaikka hakeutua ammattilaisen pakeille, esimerkiksi työpsykologin juttusille tai lyhytterapiaan.”

 Ahdistuneen keho saattaa mennä taistele tai pakene -tilaan ja ruokahalu voi kadota täysin.

Jatkuva napostelu saattaa myös kertoa siitä, ettei ihminen saa senhetkisestä ruokavaliostaan riittävästi energiaa, ainakaan riittävän täyttävistä lähteistä.

Jos maailman koronavirustilanne, läheisten terveydentila tai oma taloudellinen turvattomuus ahdistavat kovasti, keho saattaa mennä taistele tai pakene -tilaan ja ruokahalu voi kadota täysin. Vaikka hälytystilan takia ruokaa ei tee mieli, elossa säilymisen vietti kuitenkin ohjaa meidät syömään jotakin nopeaa ja helppoa, josta elimistö saa äkkiä energiaa.

”Luolamiestä ruokahalun katoaminen palveli: kun pusikossa rasahtaa uhkaavasti, on joko hyökättävä tai paettava paikalta. Koronaviruskriisin keskellä olevaa nykyihmistä se ei kuitenkaan auta”, Palssa kuvaa.

Se, miten paljon koronaviruspandemian synnyttämä poikkeustila vaikuttaa omaan turvallisuudentunteeseen, riippuu ihmisen taustasta. Osalla on hyvin vahva perusturvan tuntu, jota maailman tapahtumat eivät hetkauta helposti.

Osalla tilanne voi puolestaan vaikuttaa vahvastikin. Esimerkiksi traumatausta, persoona, taloudellinen tilanne ja läheisten terveydentila voivat vaikuttaa siihen, miten tukeva oma perusturvan tunne on. Silloin turvallisuudentunnetta yritetään kasvattaa pelkoja tukahduttamalla.

”Nälkä on aina pieni kuolemanpelko”, Palssa muistuttaa.

Syömisen ja tunteiden yhteydestä kertoo sekin, että äärimmäisen suuren kriisin kohdatessa ihminen voi menettää ruokahalunsa kokonaan.

”Jos tulee äärimmäinen tilanne, esimerkiksi läheisen sairastuminen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, voi käydä niin, ettei ihminen syö ollenkaan.”

 Juuri nyt syömisestä ei kannata hankkia ylimääräistä stressiä.

Sisäinen luolamiehemme on kriisitilanteissa helposti tunteiden vietävänä. Jotta tunteista saa jälleen otteen, hermosto täytyy saada rauhoittumaan. Silloin syömisenkin hallitseminen on helpompaa.

Itsensä turhaa virittämistä kannattaa välttää: esimerkiksi koronavirusuutisointia ei välttämättä kannata seurata jatkuvasti. Moni pohtii ja murehtii asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa.

”Mitkä ovat ne asiat, jotka tuovat turvaa ja lohtua? Voisiko lähteä kävelylle metsään, soittaa ystävälle tai vaikka ulkoiluttaa lemmikkiä?” Palssa kysyy.

Kun uusi normaali on vasta muodostumassa, syömisestä ei kannata hankkia ylimääräistä stressiä. Palssa korostaa, että syömisen suhteen on oltava itselleen lempeä ja armollinen, erityisesti poikkeustilanteessa.

”Nyt ei tarvitse ahdistua siitä, että kaiken lisäksi vielä lihotan itseni. Kannustan kuitenkin siihen, että tunteiden säätelyyn löytyisi muitakin keinoja kuin syöminen. Tunnesyömisessä toisiin ihmisiin tukeutuminen ja omista tunteista ja ajatuksista puhuminen oikeasti auttavat”, Palssa sanoo.

Tärkeää olisi, että ruoka ei ole ainoa tapa hyvän olon hankkimiseen: syöminen saa tuottaa mielihyvää, mutta ihminen tarvitsee muita tunnesäätelykeinoja.

”Voi esimerkiksi tietoisesti päättää keittävänsä pullakahvit ja soittavansa samalla ystävälle, jolle voi kertoa, että nyt on aika yksinäinen olo täällä karanteenissa”, Palssa sanoo.

 Rutiinien avulla voi välttää ”tylsyyteen syömistä”.

Käytännön keinona Palssa peräänkuuluttaa ruokailujen säännöllisyyttä. Säännöllinen rytmi ja tutut asiat tuovat arkeen turvaa. Rutiineista kiinni pitämällä voi varmistua siitä, että syö riittävän monta kertaa päivässä. Silloin kun keho saa tarpeeksi energiaa, ei herkkujen syöminen riistäydy käsistä.

Rutiinien avulla voi välttää myös niin sanottua tylsyyteen syömistä.

”Poikkeustilan aikana olisi tärkeää pitää terveiden elämäntapojen rytmiä yllä: pyrkii syömään aamupalan, lounaan ja välipalan, jottei syöminen korvaudu pelkillä herkuilla tai sokerilla”, Palssa neuvoo.

”Ei tarvitse ajatella, mitkä ruoat ovat kiellettyjä tai sallittuja. Kannattaa syödä tarpeeksi tavallista ruokaa. Jos herkuttelustaan potee jälkikäteen huonoa omatuntoa ja sen seurauksena päättää jättää välistä jonkun ruokailun, voivat nälkä ja syöminen riistäytyä käsistä.”

Lisäksi omia ajatuksia läheisille jaettaessa on tärkeää puhua nimenomaan omista tuntemuksistaan, ei pelkästään maailman mullistuksista tai ympäröivästä tilanteesta.

”Ei kannata puhua koronavirusuutisista itsestään, vaan omista pelon ja huolen tuntemuksista. Asiasta puhuminen on eri asia kuin tunteista henkilökohtaisella tasolla puhuminen”, Palssa tiivistää.

Seuraa uutisia tästä aiheesta