Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholia kodeissaan, ja se on tikittävä aikapommi, sanoo A-klinikan Kaarlo Simojoki – ”Kulissit romahtavat monissa perheissä” - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Terveys

Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholia kodeissaan, ja se on tikittävä aikapommi, sanoo A-klinikan Kaarlo Simojoki – ”Kulissit romahtavat monissa perheissä”

Suomalaisilla on kotona nyt enemmän alkoholia kuin koskaan aiemmin. 70 000 lapsen vanhemmilla on päihdeongelma. Poikkeusoloissa apua on saatavilla entistä niukemmin. A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki nostaa Suomi auttaa -haastattelussa esiin ongelman, jonka ratkaisuun moni meistä voi vaikuttaa.

A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki vertaa etätyö- ja lomautustilannetta kesälomiin. Keskiviikkona Simojoki ulkoili Vantaan Kuusijärvellä. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 27.3. 12:27

Tavallaan sen olisi voinut arvata. Suomeen julistetaan poikkeustila, ja mitä tekee moni? Hamstraa hanaviinipakkauksia ja väkeviä viinoja. HS uutisoi viime viikolla, että Alkossa nähtiin kasvua kaikissa tuoteryhmissä. Olutta, siideriä ja lonkeroakin myytiin tavallista enemmän, kerrottiin päivittäistavarakaupoista.

Koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustila lienee siis kasvattanut monen suomalaisen alkoholinkäyttöä. Ainakin alkoholia on nyt kotona tavallista enemmän.

Mitä siihen sanoo A-klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki?

Annetaan hänen puhua osana Helsingin Sanomien Suomi auttaa -kampanjaa, jossa omien alojensa viisaat ottavat kantaa ajankohtaiseen tilanteeseen.

Simojoen mielestä alkoholinkulutuksen kasvussa voi kuitenkin tikittää koronakriisin todellinen aikapommi.

”Jos koulut ovat kiinni, suomalaiset käyvät etätöissä toukokuun loppuun asti ja lomautuksia tulee lisää, lisääntyneen alkoholinkäytön vaikutukset tulevat kyllä näkymään yhteiskunnassa. Lasku voi olla valtavan suuri, jos palveluista ei pidetä huolta”, hän sanoo.

Lisääntynyt vapaa-aika voi lisätä juomisen määrää.

”Haluaisin uskoa, että suomalaiset ovat fiksuja ja ymmärtävät tämän tilanteen, mutta olen kyllä hyvin huolissani. Meillä on todella iso porukka, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai jo alkoholiongelma”, Simojoki sanoo.

Tilastot ovat tuttuja. Yli 500 000 aikuista suomalaista juo alkoholia yli riskirajojen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Näin Suomi juo -tutkimuksesta. Viime vuonna Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa merkittiin 10 851 alkoholiin ja huumeisiin liittyvää käyntiä vuorokaudessa.

”Meillä on siis lähes 11 000 päihteisiin liittyvää päivittäistä sote-käyntiä tässä maassa jo nyt. Jos näistä puolesta miljoonasta riskikäyttäjästä viisikin prosenttia rupeaa juomaan aidosti enemmän, siitä tulee iso ongelma.”

 Sosiaalinen kontrolli ja normaalit arjen rutiinit muuttuvat.

Simojoki huomauttaa, että alkoholi on kavala juoma. Alkuun voi tuntua, ettei pari viinilasillista tai oluttölkkiä illassa pahenna tilannetta, mutta vähäinenkin tissuttelu aiheuttaa monenlaisia haittoja.

Poikkeusoloissa työn ja vapaa-ajan välinen suhde saattaa kadota. Simojoki vertaa etätyö- ja lomautustilannetta kesälomiin. Sosiaalinen kontrolli ja normaalit arjen rutiinit muuttuvat. Aamulla ei tarvitse konkreettisesti lähteä työpaikalle, eikä kukaan näe, jos sähköpostia kirjoittaa punaviinilasi kädessä.

”Vaikka kyse ei tietenkään ole lomailusta, osa ihmisistä saattaa kokea tietynlaista lomamoodia, kun töihin ei ole enää pakko mennä.”

Poikkeustilan päätyttyä ongelmat voivat olla yhteiskunnalle ja yksilöiden terveydelle samankaltaisia kuin syksyisin, Simojoki arvelee. Kesälomakauden lopussa työterveyshuollossa näkyy, että avuntarve pitkittyneeseen alkoholinkäyttöön liittyvissä ongelmissa kasvaa.

Erityisen suurta hallaa lisääntynyt alkoholinkäyttö voi aiheuttaa niille, joilla on perussairauksia tai mielenterveysongelmia, toimitusjohtaja huomauttaa. Perussairaudet ovat riskitekijöitä myös koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastumisen näkökulmasta.

”Jos on taipumusta masennukseen tai ahdistukseen tai sairastaa vaikkapa verenpainetautia tai diabetesta, silloin on vielä vähemmän järkevää käyttää alkoholia”, Simojoki sanoo.

Lue lisää: Kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine – onko Suomi koronan suhteen erityisen riskialtis maa? Näin asiantuntijat vastaavat

Kova juominen ei olisi näissä oloissa järkevää siksikään, että alkoholi heikentää kehon immuunipuolustusta.

”Varsinkin juuri näin virusepidemia aikana sahaa omaa oksaansa, jos heikentää omaa immuunisysteemiään.”

Huonovointisuus kasvaa, kun ihmiset työnnetään pitkäksi ajaksi keskenään pieneen tilaan, Simojoki uskoo. Kuva: Sami Kero / HS

Isoja ongelmia poikkeustilanne tuottaa myös niille, jotka ovat hoidossa alkoholiongelman takia. Ongelmia saattaa tulla jopa vieroitushoitoon pääsemisessä, kun hoitoonohjaus ei enää toimi. Vieroitusoireet voivat pahimmillaan olla henkeä uhkaavia, Simojoki sanoo.

”Nyt on todella iso riski, että palveluiden piiriin ei pääse enää samalla tavalla. Osa kunnista on jo alkanut vähentää palveluitaan.”

Muuttunut tilanne voi vaikuttaa aikuisten lisäksi dramaattisesti myös lapsiin. Kolmasosalla päihdehuollon asiakkaista on alaikäisiä lapsia. Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000 alaikäistä lasta, joiden vanhemmalla on päihdeongelma.

”Nyt meidät kaikki työnnetään pieneen tilaan ja pakotetaan olemaan yhdessä – kyllähän huonovointisuus tulee kasvamaan siinä ihan selvästi.”

 Suomessa on 70 000 alaikäistä lasta, joiden vanhemmalla on päihdeongelma.

Simojoki ei kuitenkaan ole huolissaan vain niistä perheistä, joissa vanhemmat ovat syrjäytyneitä tai vakavasti alkoholiongelmaisia.

”Nämä vanhemmat ovat niitä, joilla alkoholi on jo nyt selvästi ongelma. Tähän päälle pitää laskea vielä ne, joiden juominen lisääntyy poikkeustilan aikana”, hän huomauttaa.

”Meillä ei saisi olla vääränlaista kuvaa siitä, mitä alkoholistiperhe tarkoittaa. Alkoholisteja on Suomessa noin vähän yli 200 000, ja heistä suurin osa käy töissä.”

Poikkeustila todennäköisesti vaikuttaa eniten juuri niihin perheisiin, joissa ”kulissit ovat olleet pystyssä”, Simojoki uskoo. Etätyöt tai lomautukset voivat nyt romauttaa sen rakenteen, jolla juominen on pysynyt jotenkuten kurissa ja sijoittunut esimerkiksi vain iltoihin tai viikonloppuihin.

”Jos nyt he, jotka ovat ongelmakäytön ja riippuvuuden rajoilla, siirtyvät etätöihin tai joutuvat lomautetuksi, juominen voi muuttua kokopäiväiseksi”, Simojoki varoittaa.

Perheellisten on hyvä miettiä omaa alkoholinkäyttöään silloinkin, vaikka se tuntuisi pysyvän hallinnassa tai määrät eivät ole isoja.

”Osa voi ajatella, että rauhoitan itseni nyt yhdellä lasillisella päivän mittaan ja toisella lasillisella illalla. Nyt lapset ovat kuitenkin kaiket päivät kotona näkemässä vanhempiensa alkoholinkäytön.”

Riippuu lapsesta, kuinka paljon vanhemman vähäinenkin alkoholinkäyttö voi ahdistaa.

”Joku lapsi saattaa ahdistua jo merkittävästi siitä, että vanhempi juo sen yhden lasillisen, toinen lapsi ei sitten niinkään. Sitten kun tähän lisätään vielä koronaviruksen aiheuttama poikkeustila, koulun siirtyminen koteihin ja se, ettei lapsi pääse enää näkemään kavereitaan, voi vähäinenkin aikuisen alkoholinkäyttö olla ihan tosi iso stressi lapselle”, Simojoki sanoo.

Lapsi kaipaa poikkeustilanteessa turvallista aikuista. HS kertoi aiemmin maaliskuussa, miten aikuinen ei saa tartuttaa omaa pelkoaan lapseen.

 Ikäihmisille lohdun hakeminen alkoholista on erityisen suuri riski.

Poikkeustila ja alkoholi koskettavat paitsi työikäisiä ja lapsia, myös tiukkaan kotikaranteenin määrättyjä yli seitsemänkymppisiä.

Vanhempien ikäluokkien alkoholinkulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut. HS kertoi helmikuussa ikääntyneiden lisääntyneestä alkoholinkäytöstä ja juomiseen liittyvistä tapaturmista. Yli 60-vuotiaiden alkoholinkäytöstä johtuva kuolleisuus on lisääntynyt 2000-luvulla 60 prosenttia.

Lue lisää: Ikäihmiset juovat yhä enemmän alkoholia, ja siitä voi tulla kansantaloudellinen aikapommi

”Suunta on ollut huono koko 2000-luvun. On selvää, että alkoholi on entistä useammalle vanhukselle lohdun paikka ja on osalla jo muodostunut ongelmaksi.”

Lohdun hakeminen alkoholista on vanhemmille ikäluokille vieläkin suurempi riski, sillä se vaikuttaa ikääntyneisiin rajummin kuin nuorempiin: se muun muassa heikentää aivojen toimintaa, muistia ja tasapainoa. Tapaturmien riski kasvaa. Kotona sattuvat onnettomuudet voivat puolestaan entisestään kuormittaa terveydenhuoltoa ja päivystyksiä. Alkoholi voi myös olla vaarallinen yhdistelmä monien lääkkeiden kanssa.

”Lisäksi aliravitsemus tulee alkoholia säännöllisesti käyttäville vanhuksille huomattavasti herkemmin kuin muille. Se puolestaan vaikuttaa äkkiä terveyteen”, Simojoki sanoo.

Pääministeri Sanna Marin vetosi keskiviikkona ravintoloiden, kahviloiden ja baarien pitäjiin, että istuminen paikoissa loppuisi, vaikka siihen pakottava laki ei vielä olekaan voimassa. Baarien sulkeutuminen siirtää osan niissä tapahtuvasta juomisesta kotiin, Simojoki uskoo. Hänen mukaansa siihen sisältyy riski, sillä kodeista puuttuu usein sosiaalinen kontrolli, joka ravintoloissa on edes jollain tavalla läsnä.

Baariin lähdetään yleensä istumaan tuttujen kanssa, ja silloin siellä tulee tehtyä juttelun ohessa muutakin, heiteltyä tikkaa ja pelattua korttia. Kaverit hidastavat juomisen tahtia. Kotona ei välttämättä ole sitten mitään muuta tekemistä kuin juominen: siellä ei ole ketään muuta kuin sinä ja alkoholi, Simojoki kuvaa.

Mutta onko väärin lääkitä hetkellisesti pahaa oloaan alkoholilla edes hetkellisesti?

”Alkoholinkäyttö hetkellisesti auttaa, ja monesta tuntuu aluksi, että se on oikein hyvä keino. Vaikka esimerkiksi lomautuspäätöksen jälkeen kunnon humala saattaa hetkellisesti helpottaa oloa, tunteet ovat edelleen siellä”, Simojoki sanoo.

”Alkoholilla tunteita voi siirtää eteenpäin, jotta niitä ei tarvitsi kohdata. Tukahdutetut tunteet kuitenkin palaavat vahvempina, kun alkoholinkäytön lopettaa.”

 ”Keskustelu, liikkuminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpito ovat oikeasti ne keinot, jolla tätä tilannetta voi hallita.”

Pidempään jatkuessaan tissuttelu laskee mielialaa ja unenlaatua. Alkoholi myös passivoi herkästi, jolloin liikunnan harrastaminen voi vähentyä tai jäädä kokonaan.

”Tissuttelu voi helposti muuttaa järjestäytyneen ja terveellisen elämäntavan ihan toisenlaiseksi”, Simojoki kuvaa.

Jos nukkuminen häiriintyy jo valmiiksi stressaavassa tilanteessa, tilanne pahenee entisestään.

”Stressinhallinnan keinona alkoholi ei ole se oikea tapa. Keskustelu, liikkuminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpito ovat oikeasti ne keinot, jolla tätä tilannetta voi hallita”, Simojoki neuvoo.

Jos tunnistaa, että alkoholi alkaa todella olla ongelma kotona ollessa, paras keino hoitaa tilannetta voi olla tipaton pätkä.

”Korkki kannattaa kerta kaikkiaan laittaa kiinni. Yleensä se on helpompaa kuin se, että päättää rajoittaa juomisen määrää. Aivot kyllä huijaavat juomaan seuraavankin annoksen, ja sitä seuraavan”, Simojoki sanoo.

Lisäksi apua kannattaa hankkia ajoissa. Jos huomaa, ettei omasta alkoholinkäytöstä saa otetta, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen mieluummin enemmin kuin myöhemmin.

Siksi olisikin tärkeää, että alkoholin ongelmakäyttöön liittyvät palvelut pysyisivät poikkeusoloissakin ihmisten saatavilla. Jos palveluihin laitetaan lappu luukulle, hintalappu tulee olemaan poikkeustilan päättyessä valtavan paljon suurempi. Lisäksi osa seurauksista näkyy välittömästi, kun alkoholin aiheuttamat tapaturmat kuormittavat päivystystä.

”Tähän sosiaali- ja terveysministeriö viittasikin jo sillä, että sosiaali- ja terveyspalveluista täytyy huolehtia. Meillä on siirrytty paljolti etävastaanottoihin ja on huomattu, että ne toimivat. Kaikille ne eivät kuitenkaan riitä, ja siksi muitakin on oltava tarjolla myös poikkeustilanteessa”, Simojoki painottaa.

 ”Tärkeintä on se, että välitämme ja huolehdimme toisistamme.”

Poikkeustilassa korostuu lisäksi jokaisen vastuu pitää huolta itsestään – mutta myös toisesta. Sosiaalisilla kontakteilla on valtava vaikutus siihen, miten yksinäiseksi tunnemme toisemme.

”Tärkeintä on se, että välitämme ja huolehdimme toisistamme. Pidetään yhteyttä, soitellaan toisillemme, tuetaan toisiamme. Me kaikki olemme samassa veneessä uuden ja ahdistavan tilanteen kanssa, ja voimme selvitä tästä ilman alkoholia. Se on vertaistukea parhaimmillaan.”

Tee se näin|Moni huolestuu läheisen liiallisesta juomisesta, mutta puuttuminen on vaikeaa – Asiantuntija kertoo, miten tilanteessa kannattaa toimia

Koronavirus|Koronakriisi vaikuttaa rajusti monen masennuksesta kärsivän arkeen – Etäterapia jakoi mielipiteitä HS:n kyselyssä

Koronavirus|Professori ihmettelee, onko kotihoidossa olevia osattu suojata riittävästi: ”Huippuriskiryhmään kuuluvan luona saattaa käydä seitsemän eri hoitajaa”

Kolumni|Tämä on pitkä lento myrskyn läpi, ja sinulla on tärkeä tehtävä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat