Ruuhkaiset lenkkipolut voivat olla tartuntariski – Asiantuntijat kertovat, mitä ulkona liikkumisesta on nyt syytä tietää - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Ulkoilu

Ruuhkaiset lenkkipolut voivat olla tartuntariski – Asiantuntijat kertovat, mitä ulkona liikkumisesta on nyt syytä tietää

Käyttäkää turvaväliä myös ulkoillessa, sanovat asiantuntijat. Suomalainen tutkimusryhmä selvittää, kuinka pitkälle yskä lentää.

Ulkoilijoita ja lenkkeilijöitä Helsingissä Töölönlahdella keskiviikkona.

Julkaistu: 2.4. 2:00, Päivitetty 2.4. 6:24

Aurinkoinen aamu on pelastanut monen kotona kyhjöttävän päivän. Kun kaikki istuvat nyt neljän seinän sisällä, yksi henkireikä sentään on se, että saa lähteä päiväsaikaan ulos kävelylle.

Ulkona saa toistaiseksi liikkua vapaasti. Pääkaupunkiseudulla ulkoilualueet ovat kuitenkin täyttyneet niin, ettei sekaan meinaa mahtua. Alkaako se olla jo riski?

”Ei ole mitään järkeä, että kauppakeskukset ovat tyhjänä, jos ruuhka siirtyy ulkoilureiteille”, sanoo virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta.

”Kyllä ulkonakin pitäisi muistaa turvavälit.”

Tarkkaa turvaväliä hän ei ryhdy neuvomaan. Viranomaisohjeet 1–2 metrin turvavälistä ovat tämänhetkisen tiedon valossa riittävät, hän sanoo.

”Se on selvää, että jos metrin päässä oikein kovaa aivastaa, pisarat voivat tarttua toiseen ihmiseen.”

Sakselan mukaan ulkona liikkuminen on kuitenkin hieman turvallisempaa kuin sisätiloissa.

”Esimerkiksi auringon uv-säteet inaktivoivat viruksia”, Saksela sanoo.

Se tarkoittaa, että viruksista tulee auringossa vähemmän tartuttavia. Hänen tietonsa koskevat viruksia yleensä, koronaviruksen suhteen tutkittua tietoa ei ole.

Helsingissä Kaivopuiston rannassa ja kahvilan terassilla oli runsaasti ulkoilijoita sunnuntai-iltapäivällä 23. maaliskuuta.

Koronaviruksen tarttumismekanismeista ei vielä tiedetä riittävästi, jotta tyhjentäviä vastauksia siitä voitaisiin antaa. Sakselan mukaan on kuitenkin olemassa vahva käsitys, että koronavirus tarttuu lähinnä pisaratartuntana eli lähikontaktissa.

”Koronavirus voi levitä esimerkiksi puhuessa, hengittäessä, yskiessä tai aivastaessa syntyvien pisaroiden kautta”, sanoo apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta.

Viruksen ei uskota jäävän pitkäksi aikaa ilmaan leijumaan niin, että se voisi tartuttaa ilmassa vielä pitkän ajan kuluttua. Esimerkiksi tuhkarokkovirukset säilyvät tartuttavina huoneilmassa ja pinnoilla jopa kaksi tuntia sen jälkeen, kun tartuttava henkilö on jo poistunut.

Kokeellisissa olosuhteissa on saatu kuitenkin koronavirus leijumaan ilmassakin useita tunteja. Se on herättänyt kysymyksen niin sanotuista supertartuttajista, joilla virusta on ysköksissä paljon. Voisiko osa supertartuttajien kantamista viruksista säilyä myös paremmin ilmassa? Ja mikä itse asiassa on ilmassa leijuvan aerosolin ja pienen pisaran välinen ero? Se on veteen piirretty viiva.

”Epäsuoria pisaratartuntoja ymmärretään hätkähdyttävän huonosti”, Vuorinen sanoo.

Hän vetää suomalaista tutkimusryhmää, joka yrittää selvittää muun muassa yskimistä mallintamalla, kuinka koronavirus leviää ilmassa. Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto ovat koonneet monialaisen tutkijajoukon selvittämään, miten äärimmäisen pienet pisarat, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana.

”Pisaroiden leviäminen ilmassa pystytään mallintamaan 3D-tekniikkaa apuna käyttäen. Tutkijat käyttävät mallintamisessa supertietokonetta”, Vuorinen kertoo.

Pisarat kantavat mukanaan taudinaiheuttajia kuten koronaviruksia. Tutkijat selvittävät myös jo olemassa olevan tiedon pohjalta, kuinka pitkään koronavirus voi selviytyä ilmassa.

Ensimmäisiä mittaustuloksia odotetaan jo mahdollisesti tämän viikon lopulla.

”Jos pisarat ovat riittävän isoja, ne tippuvat lattialle tai törmäävät johonkin”, Vuorinen kuvaa.

Jos pisarat sen sijaan ovat kovin pieniä, on Vuorisen mukaan vaikeampaa arvioida, kuinka kauas ne lentävät.

”Ulkona ilma liikkuu ympäriinsä, ja pisarat kulkeutuvat ilmavirran mukana”, Vuorinen huomauttaa.

Koronaviruksesta ei tarkkaan tiedetä, kuinka paljon pisaroita tai virusta itseään tarvitaan tartuttamaan toinen ihminen.

Se kuitenkin tiedetään, että koronaviruskin tarttuu siellä missä ihmisiä on paljon. Sellaisia paikkoja ovat esimerkiksi sosiaaliset tapahtumat, lentokentät, kaupat ja sairaalat. HS kirjoitti viime viikolla muun muassa mahdollisimman hygienisestä kaupassakäynnistä.

Vuorisen mielestä riski saada tartunta on olemassa yhtälailla esimerkiksi Nuuksion kansallispuiston lenkkipoluilla, jos ihmiset koskevat samoihin kaiteisiin ja taukopaikkojen pöydänkulmiin.

”Ulkona voi olla tuulettumisaspekti, mutta etäisyyden toisiin olisi hyvä olla maksimaalinen pisaratartunnan välttämiseksi. Erityisesti, koska taudin suhteellisista tarttumismekanismeista on toistaiseksi vähän tutkimustietoa”, Vuorinen sanoo.

Hänen aiemman tutkimuskokemuksensa mukaan pienet pisarat voivat leijailla melko pitkän matkan ilmassa. Tästäkin syystä viranomaisten suosituksia tapaamisten välttämisestä ja turvavälistä on noudatettava.

Hän ei ryhtyisi muuttamaan viranomaissuosituksia, mutta on sitä mieltä, että niitä pitäisi noudattaa myös ulkoillessa.

”Jos samoilee yksin ja välttää kokonaan ihmiskontakteja, se on melko varmasti turvallista ulkoilua koronaviruksen kannalta.”

Koronavirus vaikuttaa olevan hyvin helposti tarttuva tauti. Siihen, miten pisarat ilmassa käyttäytyvät, vaikuttaa Vuorisen mukaan pisaran koon lisäksi sen massa ja ilmassa vallitsevat olosuhteet.

”Pisara liikkuu samaan tapaan kuin tupakansavu ilmavirtausolosuhteiden mukaan eri suuntiin. Pieni pisara voi myös pysyä ilmassa pitkän ajan melko paikoillaan”, Vuorinen vertaa.

Sisätilassa kiertävät helpommin samat ilmamolekyylit ja partikkelit, jolloin tartuntariski on isompi kuin ulkona, Vuorinen täsmentää. Ulkona pisaroiden liikkuminen riippuu esimerkiksi siitä, miten paljon tuulee ja mihin suuntaan. Jos kuitenkin liikutaan tiiviisti yhdessä, ei tuulellakaan ole suurta merkitystä.

Lisäksi tuuli voi muuttaa pisaroita kuljettavia virtauksia esimerkiksi pyörteileväksi, jolloin virtausten mukana liikkuva pöly, tomu ja virukset voivat liikkua arvaamattomaan suuntaan sekoittaen pisaroita.

”Jos esimerkiksi 20 ihmistä pelaa ulkona jalkapalloa tunnin verran, en ihmettelisi vaikka joku pelaajista saisi tartunnan, mikäli joku heistä tartuttaa virusta tietämättään ”, Vuorinen sanoo.

Tutkimusryhmän tavoitteena on tehdä yhteistyötä viranomaispäättäjien kanssa.

”Tärkeintä on, että kaikki noudattavat viranomaisohjeistusta. Torjuntaprosessi hidastuu, jos sääntöjä rikotaan”, Vuorinen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että juoksulenkillä vilkkaassa Keskuspuistossa mahdollisesti pärskivä ihminen ei ole se huolenaihe, johon viranomaissuositusten tarvitsee yltää. Massat liikkuvat sosiaalisissa tapahtumissa ja ravintoloissa, joiden estäminen on aiheellista.

”Ulkoillessa pitää käyttää tervettä järkeä”, Vuorinen sanoo.

Ulkoilu on joka tapauksessa tärkeää henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin takia.

Pontus Sjögren ulkoili poikansa Armas Sjögrenin ja Hommer-koiran kanssa Töölönlahdella keskiviikkona.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat