Koronatesti ei aina ole luotettava – Samanlaisia oireita saaneet työtoverit hämmästyivät, kun vain toisella heistä todettiin tartunta - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Koronavirus

Koronatesti ei aina ole luotettava – Samanlaisia oireita saaneet työtoverit hämmästyivät, kun vain toisella heistä todettiin tartunta

Koronavirustesteissä tulee myös vääriä negatiivisia tuloksia, sillä testi ei ole aukoton. Pastori Hanna Oja-Nisula uskoo saaneensa viruksen covid-19-tautiin sairastuneelta kollegaltaan, vaikka testi näyttikin toista.

Virve Rissanen ja Hanna Oja-Nisula käyttivät maskeja palatessaan Suomeen. Kuva: Hanna Oja-Nisulan kotialbumi

Julkaistu: 8.4. 10:31

Koronavirustestin tulos ei ole aina täysin luotettava. Vaikka testitulos olisi negatiivinen, potilaalla saattaa silti olla koronavirus.

”Tämä on tunnustettu ongelma. Negatiivinen testitulos täysin ei sulje pois sitä, että potilaalla voi olla virus”, toteaa Helsingin yliopistollisen sairaalan Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Koronatestin herkkyys on hänen mukaansa käytänössä noin 90 prosenttia.

”Testi löytää koronavirusta sairastavan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä”, Lehtonen sanoo.

 ”Minulla on ollut iso mahdollisuus altistua virukselle, ja kaikki oireeni viittaavat koronainfektioon.”

Testien luotettavuus askarruttaa kahta työtoverusta, jotka ovat parhaillaan karanteenissa Vaasassa.

Tiedottaja Virve Rissanen, 32, ja pastori Hanna Oja-Nisula, 44 saivat ensimmäiset taudin oireet ulkomaankomennuksella maaliskuun alkupuolella. Molempien oireet kuitenkin heikkenivät. Kun työnantaja evakuoi työntekijänsä Suomeen maaliskuun loppupuolella, he saivat työterveyslääkäriltään matkustusluvan.

Suomessa he ajoivat Helsinki-Vantaan lentokentälle toimitetulla henkilöautolla Vaasaan ja majoittuivat yhteiseen karanteeniasuntoon. Oireet pahenivat, ja viikkoa myöhemmin molemmat hakeutuivat Vaasan keskussairaalaan, jossa heille tehtiin koronatestit. Oja-Nisulalle tehtiin myöhemmin vielä toinen testi.

Rissasen testitulos oli positiivinen, eli hänellä todettiin koronainfektio. Oja-Nisulan molemmat testit olivat sen sijaan negatiivisia.

Oja-Nisula epäilee kuitenkin sairastaneensa koronavirusinfektion.

”Minulla on ollut iso mahdollisuus altistua virukselle, ja kaikki oireeni viittaavat koronainfektioon.”

Hän aikoo joka tapauksessa noudattaa koronaviruksen karanteeniaikoja. Tilanne on kuitenkin turhauttava.

”Aviomieheni on Suomessa ja kuuluu riskiryhmään. Erossaoloaikamme kasvaa koko ajan. En myöskään voi tietää, olenko vaarassa saada koronaviruksen uudelleen”, Oja-Nisula sanoo.

 Jos henkilöllä on oireita ja hänen lähipiirissään esiintyy koronaa, hänen tulisi käyttäytyä aivan kuin hänellä olisi koronavirus – olipa testitulos millainen tahansa.

Rissasen ja Oja-Nisulan näytteet otettiin vanutikulla sieraimen kautta nenänielun limakalvolta. Nenänielusta otettava testi on Lasse Lehtosen mukaan tällä hetkellä olevista vaihtoehdoista paras.

Testin luotettavuus on kuitenkin Lehtosen mukaan kiinni monista seikoista. Hän ei ota kantaa Rissasen ja Oja-Nisulan tapauksiin, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

”Ensinnäkin tulokseen vaikuttaa se, miten hyvin näytteen ottaja onnistuu tehtävässään, toiseksi se, miten näytettä säilytetään. Kolmanneksi luotettavuus riippuu siitä, missä vaiheessa potilaan tauti on: erittääkö hän virusta ja miten paljon.”

Lehtosen mukaan toisinaan on käynyt niin, että aivan taudin alkuvaiheessa virusta ei löydetäkään. Toisaalta jos näyte otetaan myöhemmin, virus on jo voinut edetä nenänielusta keuhkoihin.

”Silloin näyte pitäisikin ottaa keuhkoista. Se vaatisi keuhkoputkien tähystystä, eli on käytännössä hankalaa”, Lehtonen sanoo.

Yleissääntönä on kuitenkin se, että jos henkilöllä on oireita ja hänen lähipiirissään esiintyy koronaa, hänen tulisi käyttäytyä aivan kuin hänellä olisi koronavirus – olipa testitulos millainen tahansa.

 ”Istuimme samassa huoneessa muutamana iltana, mutta emme halanneet emmekä edes kätelleet toisiamme.”

Virve Rissanen kertoo, että tauti alkoi hänellä itsellään kuumeiluna.

”Lämpö nousi aina iltaa kohti, välillä aamuisinkin. Päätä särki, kurkku oli kipeä. Koin yhtäkkisiä väsymyskohtauksia ja kaikki voimat katosivat.”

Hän uskoo, että Oja-Nisula sai tartunnan käydessään hänen luonaan.

”Istuimme samassa huoneessa muutamana iltana, mutta emme halanneet emmekä edes kätelleet toisiamme.”

Oja-Nisulan oireilu alkoi vajaan viikon päästä vierailuista.

Kummankin olo kuitenkin parani, ja he saivat lähtöluvan Suomeen. Kuume mitattiin kahdesti välilaskun aikana. Sitä ei kummallakaan ollut. Matkalla he käyttivät hengityssuojia.

Suomeen palattua oireet kuitenkin palasivat entistä voimakkaampina. Molemmilla oli lämpöilyä, kurkkukipua, päänsärkyä, lihaskipuja, paineen tunnetta rinnassa ja kuiva suu. Rissasella myös palelu- ja väsymyskohtauksia ja keuhkojen ”kutittelua”.

Virve Rissanen ja Hanna Oja-Nisula joutuivat palaamaan ulkomaankomennukselta koronavirusepidemian takia. Kuva otettu maaliskuussa ennen Suomeen paluuta. Kuva: Kimmo Tapanainen

Oja-Nisulalla oli enemmän oireita keuhkoissaan. Hänen hengityksensä oli normaalia raskaampi. Kuume sahasi. Taudin loppuvaiheessa molemmille ilmaantui nuhaa.

Molemmat hakeutuivat Vaasan keskussairaalaan 30. maaliskuuta. Siellä heidät testattiin sekä koronaviruksen että malarian varalta. Myöhemmin Oja-Nisulalta testattiin myös koko joukko erilaisia trooppisia tauteja.

Rissasella havaittiin siis koronavirus, mutta Oja-Nisulan kaikki testitulokset olivat negatiivisia. Hänellä todettiin kuitenkin poikkeamia keuhkoissa ja maksa-arvoissa sekä liian alhainen happisaturaatio, jonka vuoksi hän jäi sairaalaan viiden päivän ajaksi.

 Tartunta on kummallekin mysteeri.

Tartunta on kummallekin mysteeri. Mahdollista on myös, että Oja-Nisulan oireet johtuvat jostakin muusta taudista. Se tuntuu hänestä kuitenkin epätodennäköiseltä, koska hän on viettänyt aikaa Rissasen seurassa.

Henkisesti he ovat voineet hyvin.

”Pahin hetki oli itselläni se, kun kollega jäi sairaalaan. Hän ei joutunut hengityskoneeseen, mutta taudin arvaamattomuus on muuttanut suhtautumistani. Jos nyt joku sanoo menevänsä töihin, vaikka kurkku on kipeä, se menee minulla vahvasti tunteisiin”, Rissanen sanoo.

Hän on myös kokenut, että Suomessa heistä on pidetty hyvää huolta sekä Vaasan keskussairaalan, Husin että työterveyden taholta.

Nyt Rissasta ja Oja-Nisulaa askarruttaa, milloin he voivat pitää itseään terveenä. Ohjeet ovat olleet sekavia.

”Periaatteessa eristykseni loppui tänään. En kuitenkaan pidä itseäni vielä valmiina liikkumaan muiden joukossa.”

Hänestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhden oireettoman päivän sääntö on tuntunut liian lyhyeltä. Samaa mieltä on ollut muun muassa infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila Husista.

 Husin uuden ohjeen mukaan koronavirustartunnan saaneen eristystä tulee jatkaa 7 vuorokautta riippumatta siitä, onko hänellä oireita vai ei.

Hus päivitti ohjeensa tiistaina. Uuden ohjeen mukaan hyväkuntoinen koronavirustartunnan saanut henkilö voi sairastaa kotona. Hänen tulee olla eristyksessä, jota jatketaan 7 vuorokautta riippumatta siitä, onko hänellä oireita vai ei. Jos oireita on vielä tämän 7 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään vuorokauden ajan.

Euroopan tartuntatautivirasto ECDC pitää Lehtosen mukaan hyödyllisenä kahden viikon mittaista kotieristystä sairaalasta pääsyn jälkeen. Myös Kiinassa neuvotaan pysymään karanteenissa kaksi viikkoa sairaalasta pääsyn jälkeen. Lisäksi siellä potilaasta otetaan varmuuden vuoksi vielä kaksi koronavirusnäytettä.

Husin mukaan uutta koronavirusnäytettä ei ole tarpeen ottaa, sairastipa potilas sitten kotona tai sairaalassa.

Oja-Nisulaa askarruttaa myös se, pitääkö hänen varoa koronatartuntaa vielä tästä eteenkinpäin. Varmuuden voisi saada testaamalla koronaviruksen vasta-aineet, jotka kehittyvät elimistössä, kun infektio on kestänyt 10–14 vuorokautta. Toistaiseksi vasta-ainetestejä ei kuitenkaan Suomessa ole potilaskäytössä.

Vasta-ainetestillä saadaan selville se, onko henkilö parantunut koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-taudista, kun nykyiset testit kertovat ainoastaan sen, sairastaako potilas parhaillaan tautia.

Lehtonen kertoo Husin tilanneen 60  000 vasta-ainetestiä luotettavalta saksalaiselta valmistajalta. ”Näillä testeillä pääsemme alkuun”, hän sanoo.

Ensimmäisten testien on määrä tulla Suomeen tällä viikolla. Laajemmin ne ovat käytössä pääsiäisen jälkeen. Ne kohdennetaan Lehtosen mukaan kuitenkin sinne, missä niistä on eniten hyötyä, esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön.

Lehtonen uskoo, että kesän jälkeen verinäytteestä otettavia vasta-ainetestejä voidaan tarjota myös suurelle yleisölle.

THL kertoi tiistaina aloittavansa vasta-ainetutkimuksen, jossa selvitetään satunnaisotannalla koronaviruksen leviämistä väestössä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat