THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sai koronaviruksen, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti – Pääsiäinen voi pahimmillaan ajaa meidät Ruotsin tielle - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Koronavirus

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sai koronaviruksen, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti – Pääsiäinen voi pahimmillaan ajaa meidät Ruotsin tielle

Lipsuilu voi pilata koko kolmen viikon pinnistelyn tulokset. Meidän pitää ylittää itsemme, sanoo dosentti Kaisa Kuurne.

Nohynek uskoo saaneensa tartunnan maaliskuun alkupuolella Tukholmassa. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 9.4. 13:22

Olemme pysytelleet kotona, pitäneet etäisyyttä ja pesseet kätemme karheiksi, mutta nyt alkaa olla ikävä perhettä ja kavereita. Eikö heitä voisi jo kutsua vaikka pääsiäisaterialle?

Ei, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

”Jos nyt alamme lipsuilla, meillä voi olla edessämme sama tilanne kuin Ruotsissa tai Britanniassa.”

Hän tietää mistä puhuu, sillä hän on itse juuri toipumassa taudista.

Samaa sanoo sosiologian dosentti Kaisa Kuurne.

”Elämme historiallista hetkeä, joka vaatii kollektiivista sinnikkyyttä. Meidän pitää nyt ylittää itsemme. Muuten voimme tosiaankin pilata sen, mitä olemme kolmen viikon kamppailulla saavuttaneet.”

Pääsiäisen viettoon tarvitaankin tänä vuonna sekä luovuutta että kurinalaisuutta. Jutun lopussa asiantuntijat antavat seitsemän kohdan muistilistan säännöistä, joita tulisi noudattaa.

 ”Jos kestämme nyt, voimme kevään kuluessa hellittää kontrollitoimia vähitellen.”

Kuurne muistuttaa, että vuoden kiertoon liittyvät rituaalit ovat tärkeitä: Ne tuovat ihmisiä yhteen ja niihin latautuu paljon.

”Nyt meidän pitää keksiä, miten pystymme juhlistamaan pääsiäistä näissä olosuhteissa. Istahtaisiko tänään kiirastorstaina radion ääreen kuuntelemaan Matteus-passiota kaikessa rauhassa punaviinilasillisen kanssa? Tai jos sopisi puhelintreffit tärkeän ihmisen kanssa ja menisi samalla kävelylle. Tai jakaisi ihanan pääsiäisaterian videopuhelun välityksellä sukulaisten kanssa.”

Meillä on näyttöä siitä, että eristäytyminen ja rajoitustoimet tuottavat tulosta. Yhtään ei silti voi vielä antaa periksi, asiantuntijat painottavat.

”Väestössämme on vielä liian vähän niitä, joilla on sairastetun taudin antama immuniteetti. Epävarmaa on myös, kuinka hyvin ja pitkään immuniteetti suojaa. Jokainen oireeton tai lieväoireinen ihminen voi tietämättään levittää koronavirusta. Covid-19-tauti on kova ja arvaamaton, ja siihen voi kuolla”, Nohynek sanoo.

Hän kannustaa kaikkia noudattamaan tarkasti ohjeita. ”Jos kestämme nyt, voimme ehkä kevään kuluessa hellittää kontrollitoimia vähitellen.”

 ”Omassakin mielessäni on risteillyt ajatuksia, että olisiko mitenkään mahdollista kutsua poikapuoltani kylään,” sanoo Kaisa Kuurne.

Poikkeustilaa on kestänyt jo kolmisen viikkoa, ja ihmiset alkavat väsyä.

”Kiusaus antaa periksi juuri nyt on monella kova”, toteaa Kuurne.

”Omassakin mielessäni on risteillyt ajatuksia, että olisiko mitenkään mahdollista kutsua pääsiäisenä poikapuoltani ja hänen tyttöystäväänsä. Toinen puoli tajuaa heti, että se ei ole viisasta.”

Kiusaus hellittää säännöistä on hänen mukaansa luonnollista, sillä ohjeiden noudattaminen on uuvuttavaa. ”Kaikki on sekaisin, todellisuus ristiriitaista ja tihentynyttä. Yksin elävät ovat nyt todella yksin.”

Perheellisilläkin on Kuurneen mukaan vaikeaa. ”Ei nykyihminen ole tottunut olemaan koko aikaa perheenjäsenten kanssa. Arkeen kuuluu, että jokaisella on omat erilliset paikat ja verkostot. Samalla pitäisi vielä hoitaa työ ja lasten koulu.”

Kolme viikkoa on hänen mukaansa lyhyt aika muuttaa omia toimintamalleja. Jatkuva yhdessäolo stressaa.

Lisäksi moni on asettanut itselleen valtavia vaatimuksia. On kuviteltu, että nyt kun ollaan kotona, niin tehdään vihdoin ne tekemättömät kotityöt ja kirjoitetaan runoja. Tällaiset odotukset pitäisi Kuurneen mukaan unohtaa saman tien.

”Ihmiset ovat ylikiihtyneessä tilassa ja heidän keskittymiskykynsä on huono. Moni seuraa herkeämättä uutisvirtaa. Osa pelkää koronatartuntaa tai kantaa huolta läheisistä. Kaikki tämä stressaa ja vie voimia.”

Hän kertoo itse leiponeensa hiukan. ”Suuren osan päivästä poden kuitenkin riittämättömyyden tunnetta, kun työt on kesken ja koti sekaisin.”

 ”Se minä, joka olin ennen, ei enää voi toimia. Pitää rakentaa jotakin uutta.”

Kuurne muistuttaa sosiologi Georg Simmelin sanoista, joiden mukaan itsensä ylittäminen on ihmisen moraalinen velvollisuus. Historiasta löytyy tästä esimerkkejä pilvin pimein: sotia, epidemioita, terrori-iskuja, luonnonkatastrofeja.

Itsensä ylittämiseen voi Kuurneen mukaan hakea mallia omista elämänkriiseistään, kuten avioerosta, kuoleman kohtaamisesta, sairaudesta, työttömäksi joutumisesta tai laman kokemisesta.

”Tällaisissa tilanteissa olemme joutuneet ylittämään omat taipumuksemme tai tottumuksemme. Se minä, joka olin ennen, ei enää voi toimia. Pitää rakentaa jotakin uutta.”

Yksi konkreettinen tapa kannustaa ihmisiä olisi Kuurneen mukaan korostaa sitä, kuinka paljon henkiä on jo onnistuttu säästämään.

 ”Meitä koronaveteraaneja voisi hyödyntää esimerkiksi sairaanhoidon eturintamassa.”

Yksi taudista tutkitusti selvinneistä on juuri Hanna Nohynek.

Hän uskoo saaneensa tartunnan maaliskuun alkupuolella Tukholmassa joko työhön liittyvässä kokouksessa tai Fotografiska-museossa sen jälkeen. Matkalla oli mukana hänen puolisonsa, joka myös sairastui.

Sairaus alkoi vilunväristyksillä ja jäsensäryllä. Vaikeampi vaihe tuli kuitenkin vasta toisella viikolla.

”Juuri siinä vaiheessa, kun kuvitteli, että nyt alkaa paraneminen”, Nohynek sanoo.

Väsymys on hänen mukaansa edelleen kova, lihaskunto kadonnut ja keuhkojen paraneminen vielä kesken. Hänen ei kuitenkaan tarvitse nyt pelätä tartuntaa tai sitä, että tartuttaisi itse muita. Vielä ei ole varmaa, miten pitkään ja hyvin immuniteetti suojaa, mutta sen verran turvaa se antaa, että Nohynek suunnittelee tapaavansa pääsiäisenä 89-vuotiasta isäänsä. ”Se tuottaisi meille molemmille erityistä iloa.”

Hän kertoo myös hieman huvittuneesti suunnitelleensa korona-tatuoinnin ottamista.

”Vakavasti puhuen, meitä koronaveteraaneja voisi hyödyntää esimerkiksi sairaanhoidon eturintamassa, kuten hoitolaitoksissa ja kotisairaanhoidossa.”

Hän ehdottaa erityisen koronapassin tai rintamerkin myöntämistä henkilöille, jotka ovat todennetusti sairastaneet covid-19-taudin. Nohynek on pohtinut, voisiko hän esimerkiksi mennä kesämökille vai antaisiko poliisi hänelle sakot.

”Emme ole vielä miettineet, miten suhtaudumme koronaveteraaneihin. Koronapassi voisi olla yksi keino selventää tilannetta”, hän sanoo.

Pidä kiinni näistä säännöistä pääsiäisenä:

1. Pysy kaukana muista ihmisistä, vähintään metrin päässä. Älä kutsu vieraita kotiin, älä edes läheisiä.

2. Muista hygienia: Pese kädet, yski paperiin tai hihaan.

3. Ulkoile, mutta pidä kaveriin riittävä etäisyys.

4. Jos käytät julkisia liikennevälineitä, muista etäisyys. Mitä vähemmän kosketat pintoja, sen parempi.

5. Käy pääsiäisen ruokaostoksilla yksin ja mahdollisimman ripeästi.

6. Huolehdi riskiryhmistä. Pidä yhteyttä läheisiisi postitse, puhelimitse ja digikanavien välityksellä.

7. Vaali omaa erityistä tapaasi viettää pääsiäistä, mutta älä vaadi itseltäsi liikaa. Poikkeusaika on jo sellaisenaan stressaavaa ja vie paljon energiaa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat