Saksalaistutkijoilla alustavaa näyttöä: Koronavirus leviää ensisijaisesti pisaratartuntana, ei niinkään ostoskärryistä, seteleistä tai ovenkahvoista - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Tartunnat

Saksalaistutkijoilla alustavaa näyttöä: Koronavirus leviää ensisijaisesti pisaratartuntana, ei niinkään ostoskärryistä, seteleistä tai ovenkahvoista

Elävän viruksen osoittaminen viljelyllä pinnoilta voi olla teknisesti haastavaa, sanovat suomalaisasiantuntijat. Edelleen paras tapa suojautua tautia vastaan on pitää turvaväli muihin, pestä käsiä ja aivastaa hihaan.

Ostoskärryjä kauppakeskus Eastonissa Itäkeskuksessa. Kuva on otettu elokuussa.

Julkaistu: 15.4. 11:47

Voiko koronavirus tarttua kaupan ostoskärrystä, ovenkahvasta tai kaukosäätimestä?

Se on harvinaista, arvioivat saksalaistutkijat, jotka ovat selvittäneet koronaviruksen tarttumista erilaisilta pinnoilta.

”Tähän mennessä emme ole löytäneet näyttöä siitä, että virus olisi tarttunut supermarketissa, ravintolassa tai kampaajalla”, sanoi Bonnin yliopiston virologian laitoksen esimies Hendrik Streeck Saksan televisiossa.

Virologi Christian Drosten Berliinin Charité -sairaalasta totesi puolestaan podcastissaan, että koronavirus kuivuu erittäin herkästi. Siksi on hänen mielestään vain pieni mahdollisuus, että se tarttuisi esimerkiksi setelien tai kolikoiden välityksellä.

Tutkimuksesta kertoi uutissivusto The Local.

Mitä saksalaistutkimuksesta pitäisi sitten ajatella? Ainakin se, että siihen pitää suhtautua varauksella, sanoo suomalaistutkija.

Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele kommentoi näkemyksiä varovaisesti, sillä uutisesta ei löydy vielä edes vertaisarvioimatonta tutkijoiden raporttia.

”Se olisi hieno uutinen, jos se pitää paikkansa. Se vahvistaisi näkemystä siitä, että koronavirus leviää ensisijaisesti pisaratartuntana”, Kantele sanoo.

Hänellä on kuitenkin kaksi varausta: ”Tutkimustulos mietityttää sen osalta, että elävän viruksen osoittaminen viljelyllä pinnoilta voi olla teknisesti haastavaa. Lisäksi, koska virus kuivuu nopeasti, negatiivinen tulos voi kertoa yksinkertaisesti liian pitkästä ajasta potilaan kosketuksen ja näytteenoton välillä.”

Se ei siis tarkoita, etteikö koronavirus voisi tarttua pinnoilta.

”Toisaalta jo se, että pinnat eivät olisi kovin kauaa tartuttavia, olisi tärkeä löydös!”, Kantele sanoo.

Myös Helsingin yliopiston zonoosivirologian professori Olli Vapalahti pitää tietoja tutkimuksesta lupaavina erityisesti tartunnan rajoittamismahdollisuuksia ajatellen.

”Jos käsi-esine-käsi -tartuntareitin merkitys on vähäinen, on enemmän toivoa, että estämällä hengitysteitse tapahtuvat tartunnat – sekä oireettomilta että oireisilta – tartuntaketjut saadaan katkaistua”, hän toteaa.

Vapalahti huomauttaa kuitenkin, että tutkimuksessa ei kuitenkaan ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten viruksen eristysyritykset tehtiin ja kuinka hyvin asetelma vastaa tartuntaa todellisuudessa.

”Saksalaistutkijoiden tulokset ovat kuitenkin yleensä olleet luotettavia”, hän lisää.

Tulos vastaisi Vapalahdenkin mukaan käsitystä pisaratartunnan ensisijaisuudesta.

Pisaratartunta tapahtuu siten, että viruksen kantaja yskii tai aivastaa ja lähellä oleva ihminen saa viruksen sisäänhengityksen mukana. Tartunta edellyttää lähikontaktia. Virallisesti altistumista arvioidaan siten, että konkakti on kestänyt vähintään 15 minuuttia.

Etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin onkin käsienpesun ja nenäliinaan tai hihaan yskimisen ohella tärkeimpiä keinoja ehkäistä viruksen leviämistä.

Saksalaistutkijat yrittävät löytää vastauksia koronaviruksen leviämistä koskeviin kysymyksiin seuraamalla tuhatta todennetusti covid-19-tautia sairastavaa potilasta Saksan Heinsbergissä. Streeck sekä hänen lääketieteen opiskelijoista koostuva tutkimusryhmänsä ovat maaliskuun alusta alkaen haastatelleet potilaita Heinsbergissä, joka on yksi Saksan koronaepidemian syntysijoista.

Epidemia purskahti siellä helmikuussa karnevaaleissa, joihin osallistui koronaviruksen saanut pariskunta. Huhtikuun alussa 250 000 asukkaan Heinsbergissä oli 1 400 vahvistettua tautitapausta ja 39 kuolemantapausta. Enemmän kuin 690 potilasta oli kuitenkin siihen mennessä jo parantunut taudista.

Tutkijat menevät koteihin, kouluihin ja sairaaloihin keräämään näytteitä ja havainnoimaan, miten virus vaikuttaa arkielämään. He pyrkivät selvittämään mahdolliset tartuntaketjut ja olosuhteet, joissa tartunnat ovat tapahtuneet. Tutkimuksen pohjalta on tarkoitus kehittää suosituksia tartuntojen ehkäisemiseksi koko Saksassa ja Euroopassa.

Tutkijat ovat löytäneet virusta näytteistä, jotka oli otettu esimerkiksi kaukosäätimistä. Näytteissä esiintynyttä virusta ei kuitenkaan ole saatu kasvamaan laboratoriossa tehdyssä viljelyssä.

Alustavien tulosten mukaan tutkijat ovat löytäneet virusta näytteistä, jotka oli otettu covid-19-potilaiden kotoa, esimerkiksi kaukosäätimistä, vesihanoista, kännyköistä, vessan vetimestä tai ovenkahvoista.

”Näytteissä esiintynyttä virusta ei kuitenkaan ole saatu kasvamaan laboratoriossa tehdyssä viljelyssä. Se tarkoittaa, että näytteissä oli jäljellä vain kuolleen viruksen RNA:ta eli ribonukleiinihappoa, joka sisältää viruksen geneettisen informaation”, Streeck sanoo.

Tutkijat ovat keränneet näytteitä muun muassa sellaisista kodeista, joissa asui monta covid-19-tautia sairastavaa.

”Emme kuitenkaan löytäneet elävää virusta miltään kodin pinnalta”, Streeck kertoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että tutkijoilla ei ole vielä riittävästi tietoa siitä, miten kauan virus säilyy elävänä esimerkiksi ovenkahvassa tai muilla pinnoilla.

Aiempien tutkimusten perusteella vaikuttaa hänen mukaansa siltä, että esimerkiksi ovenkahva on tartuntariski silloin, jos joku on juuri yskinyt käteensä ja tarttuu sen jälkeen kahvaan. Tartunta on mahdollinen, jos joku toinen tarttuu samaan kahvaan ja koskettaa sitten kasvojaan.

Suurimmat tartunta-aallot ovat olleet kuitenkin seurausta tilanteista tai tapahtumista, jossa ihmiset kokoontuvat yhteen pidemmäksi aikaa.

Saksan karnevaalien lisäksi koronavirus on levinnyt rajusti esimerkiksi Itävallan Ischglin hiihtokeskuksen after-ski-tapahtumissa ja Pohjois-Italian Bergamon jalkapallo-otteluissa. Suomessa tartunnat levisivät voimakkaasti esimerkiksi Sipoossa maaliskuun alussa pidetyissä syntymäpäiväjuhlissa ja häissä.

Helsingin Sanomat on aiemmin kertonut yhdysvaltalaistutkimuksesta, jonka mukaan koronavirus voi säilyä muovipinnoilla jopa 72 tuntia ja ruostumattomalla teräksellä 48 tuntia. Tutkijatohtori Tuomas Aivelo huomautti kuitenkin, että viruksen säilyminen pinnoilla ei vielä merkitse sitä, että se voisi tartuttaa ihmisiä.

Tartunnat|Virusta kantavia hiukkasia voi leijailla ilmassa minuuttien ajan, selvisi suomalais­tutkimuksessa – Kaupassa on syytä käydä yksin ja ripeästi, sanoo tutkija

Koronavirus|Metrin tai kahden turvaväli ei riitä suojaamaan ulkoilijaa, ja vaarallisinta on juosta jonkun toisen vana­vedessä, esittävät tutkijat – arvio on uskottava, sanoo suomalainen asian­tuntija

Koronavirus|THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sai koronaviruksen, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti – Pääsiäinen voi pahimmillaan ajaa meidät Ruotsin tielle

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat