Maalis–huhtikuussa moni järjesti etätyöpäivän lomassa videokahvitteluja. Perjantaisin työkaverit kokoontuivat omien lasillistensa kanssa ruutujensa äärelle after work -tilaisuuksiin.
”Alkuinnostus taitaa olla hiipunut”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Hän kuvaa ilmiötä termillä etätyöapatia, jolla hän tarkoittaa tylsistymistä etätyöpäivien yksitoikkoisuuteen.
Asiantuntija- ja toimistotyötä tekevistä valtaosa on siirtynyt koronaepidemian aikana etätyöhön. Osalle se tuottaa varmasti jonkinlaisen erillisyyden tunteen, joka voi lisätä riskiä stressaantua työstä tavanomaista enemmän, Hakanen sanoo.
”Työpäivät kotona ovat helposti toistensa kaltaisia, vaikka työ olisi sinänsä kiinnostavaa.”
Hakanen ei osaa sanoa, aiheuttaako etätyö kuitenkaan varsinaista työuupumusta. Hänen mukaansa etätyö saattaa kuitenkin olla nyt kestävyyslaji, jossa joidenkin voimat alkavat parin kuukauden jälkeen jo olla lopussa.
Hyvin harva työyhteisössä oleva haluaisi tehdä etätyötä jatkuvasti.
Suurimman osan mielestä etätyö toimii silloin tällöin tehtynä erittäin hyvin.
”Autonomian koetaan lisäävän työhyvinvointia, ja se yleensä toteutuu etätyössä hyvin”, Hakanen sanoo.
Autonomialla tarkoitetaan sitä, että voi itse vaikuttaa, miten työnsä tekee.
Hyvin harva työyhteisössä oleva haluaisi kuitenkaan tehdä etätyötä jatkuvasti, Hakanen sanoo. Sataprosenttinen etätyö on monen kohdalla nyt pakollista, eikä itse valittua vaihtelua konttorissa istumiselle.
Monille myös epäviralliset kohtaamiset kopiokoneella tai kahviautomaatilla ovat työn rikkautta. Niitä ei etätyössä ole, vaikka osallistuisi kuinka moneen Teams- tai Zoom-videopalaveriin.
”Nettipalavereissa pysytään useimmiten tiukasti asiassa jo siksi, etteivät palaverit veny liian pitkiksi”, Hakanen sanoo.
”Yhdessä tutkimuksessamme huomasimme huomaavaisuuden ja ystävällisyyden ja sitä kautta myös työn imun siirtyvän työntekijöitten välillä enkä ole varma, voiko sama toteutua Teamsin välityksellä.”
Intensiivisemmästä työpäivästä puuttuu eräänlainen huokoisuus, jolloin osa ihmisistä saa asiat hoidettua lyhyemmässä ajassa. Toisaalta työpäivään saa mahtumaan entistä enemmän hoidettavia asioita, kun aikaa ei mene työkaverien kanssa hengailuun.
Krooninen väsymys, henkinen etääntyminen sekä hallinnan heikentyminen varoittavat uhkaavasta uupumisesta.
Etätyön vaikutuksia hyvinvointiin on varsinaisesti tutkittu aika vähän, ainakaan systemaattisesti. Joitakin kyselyjä työntekijöille on aiheesta tehty. Yhdessä hollantilaistutkimuksessa pakotettu siirtyminen etätyöhön vähensi työn kuormittavuutta mutta yllättäen myös autonomian kokemusta, eikä vaikutuksia työuupumukseen ollut.
”Kun etätyötä voi tehdä joustavasti, vaikutus on luultavasti myönteinen”, Hakanen sanoo.
Työterveyslaitos teki viime vuodenvaihteessa työhyvinvointia koskevan, työikäistä väestöä edustavan kyselytutkimuksen runsaalle 1 500 työntekijälle. Sen perusteella voitiin erottaa työuupumukselle tyypillisiä hälytysmerkkejä, jotka on hyvä tunnistaa. Krooninen väsymys, henkinen etääntyminen sekä kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentyminen varoittavat uhkaavasta uupumisesta.
”Voimavarat ovat ehtyneet, ei jaksa keskittyä entiseen malliin, syntyy halu vetäytyä ja tunteet heilahtelevat”, Hakanen kuvaa.
Hakasen mukaan samoille ihmisille suunnataan tänä vuonna vielä ennen heinäkuun kesälomia uusi kysely, jonka perusteella voi nähdä, miten ihmisten hyvinvointi työssä on muuttunut nyt poikkeuskuukausina.
Hakanen olettaa, että tilanne vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti riippuen työstä, etätyön johtamisesta ja ihmisen sopeutumisesta kotona työskentelyyn.
”Jotkut saavat etänä paljon aikaiseksi, koska heihin luotetaan.”
Toisaalta etätyössä palautetta voi olla tavallista vähemmän, jolloin työntekijä voi kokea riittämättömyyttä tekemästään työstä.
”Työuupumus alkaa stressioireilla, jotka pahenevat pikkuhiljaa. Yöllinen heräily, jännittyneisyys sekä vatsa- ja pääkipu ovat tyypillisiä stressioireita.”
Nyt koronaepidemian aikana stressi voi liittyä muuhunkin kuin suoraan työntekoon. Pienten lasten vanhemmilla esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseen, kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän kotona koko ajan.
Esimiesten myötätuntoinen puhe ja inhimillisyys ovat poikkeustilanteessa tärkeitä.
Mitä etätyöapatialle tai alkavalle työuupumukselle voi sitten tehdä?
”Esimies voi suojata työntekijöitä riittämättömyydeltä ja lisätä yhteenkuuluvuutta olemalla heihin yhteydessä säännöllisesti”, Hakanen sanoo.
Esimiesten myötätuntoinen puhe ja inhimillisyys ovat poikkeustilanteessa tärkeitä. Hakasen mukaan pelkän sähköpostipalautteen sijasta on tärkeää myös antaa palautetta kasvotusten videoyhteyden kautta. Palaute voi ehkäistä merkityksettömän puurtamisen kokemusta.
Etätyössä on kyse pitkälle myös itsensä johtamisesta.
”Etätyö ruokkii helposti työholismia, jos on siihen taipuvainen”, Hakanen sanoo.
Siksi työn tauottamisen merkitys korostuu. Taukojen lisäksi pitää ehkä myös sopia etukäteen itsensä kanssa työpäivän pituudesta. Tylsistymisen voi rikkoa Hakasen mukaan vaikkapa tekemällä uusia asioita.
”Voisiko nyt poikkeusaikana ottaa töissä jonkin uuden asian haltuun?”
Tai tauottaa päivä puhelinpalaverilla puistossa tai metsässä koiran kanssa kävellen.
”Pitää myös muistaa tehdä asioita, joista itse nautti. Se auttaa jaksamaan töissäkin.”
”Joillekin voi jonkinlainen työuupumus iskeä viiveellä syksyllä.”
Palautuminen poikkeusajasta kesän aikana on Hakasen mielestä hyvin tärkeää. Kesäloma tulee monilla sopivasti tähän saumaan. Siksi voi olla osalle kova paikka, jos epidemiasta tulee syksyllä toinen aalto. Varsinkin, jos ei ole kesällä palautunut kunnolla.
”Joillekin voi jonkinlainen työuupumus iskeä viiveellä syksyllä”, Hakanen sanoo.
Toisaalta kiitollisuus on hänen mukaansa myös valtava voimavara. Se näkyy joillakin jo nyt. Osa pienten lasten vanhemmista on jo ollut kiitollisia siitä, että työpäivä on taas ehjä, kun lapset aloittivat päiväkodin tai koulun.
Kesällä voi Hakasen mielestä tehdä hyvää vaihtaa maisemaa ja olla jonkin aikaa muualla kuin kotona, jossa on oltu nyt pitkään. Toisaalta kaikilla ei ole kesämökkiä tai muuta pakopaikkaa lomanviettoon. Kotonakin voi rentoutua, jos osaa nauttia siitä ilman työarkea.
”Lomalla voi kuitenkin keskittyä muihin kuin töissä tarvittaviin vahvuuksiin. Voi tehdä pientä remonttia, opiskella kieliä, ulkoilla tai aloittaa jonkun uuden kauan haaveilemansa harrastuksen.”
