Vaikka Suomi alkaa palata varovaisesti normaalielämään, etätyötä kannattaa edelleen suosia.
”En lähtisi maisemakonttoriin juuri tällä hetkellä, mikäli työnteko onnistuu myös kotoa käsin”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.
Ville Vuorinen
Hän on koordinoinut tuoretta Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimusta, jonka tarkoitus oli tutkia koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä sisäilmassa. Se tuo uutta tietoa erityisesti julkisten tilojen tartuntariskeistä.
Tutkimus on vielä vertaisarvioimaton ja se on luettavissa täältä.
Tutkimus luo uutta ymmärrystä siihen, että mitä pidempään ja tiiviimmin sisätilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi koronaviruksen tartuntariski kasvaa.
Jos työpaikalle pitää kuitenkin palata, turvallisuutta voidaan Vuorisen mukaan parantaa pitämällä toisiin vähintään parin metrin etäisyyttä ja huolehtimalla hyvästä ilmanvaihdosta sekä viettämällä mahdollisimman vähän aikaa yhteisissä tiloissa. ”Oleellista on, että kukaan ei tule töihin sairaana”, hän toteaa.
Ravintolassa käyminen, terassilla istuminen tai kaupassa käyminen eivät näyttäisi hänen mukaansa muodostavan yhtä suurta tartuntariskiä kuin esimerkiksi avokonttorissa työskentely – jos riittävästä etäisyydestä pidetään kiinni.
Sen sijaan joukkoliikennevälineissä, joissa ihmiset istuvat tai seisovat vierekkäin, altistumisvaara on isompi. Erityisen tartuntariskin voisi muodostaa vaikkapa konsertti, jossa ihmiset istuvat tai seisovat tiheästi vierekkäin usean tunnin ajan.
”Jos konsertti järjestetään ulkona, jossa kuulijoiden välillä pystytään pitämään mahdollisimman isot ja tasaiset välimatkat, epäonnisia tapauksia tulee melko suurella varmuudella vähemmän”, Vuorinen toteaa.
Kasvomaskeilla on Vuorisen mukaan mahdollista pienentää altistumisriskiä.
”Emme tutkineet kasvomaskien vaikutusta, mutta henkilökohtaisesti kannatan niiden käyttöä”, hän sanoo.
Oikein käytettynä kasvomaski voi poistaa ison osan uloshengityksessä poistuvasta aerosolista ja pienentää myös sisään hengitettävän aerosolin määrää. Erittäin hyödyllisiä ne ovat tilanteessa, jossa ollaan lähikontaktissa toisten kanssa. Maskeilla on myös mahdollista laskea huoneilman aerosolipitoisuuksia”, Vuorinen sanoo.
Maaliskuussa käynnistyneessä tutkimushankkeessa on ollut mukana yli 30 tutkijaa. Hengitysteistä poistuvien pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin supertietokoneella, ja tuloksista tehtiin erilaisia analyyseja sekä 3d-visualisointeja.
Tutkijat perehtyivät myös huomiota herättäneisiin tartuntapiikkeihin, joissa suuren ihmisjoukon uskotaan saaneen tartunnan yhdeltä oireettomalta tartuttajalta.
Eräs tunnetuimmissa on kuoroharjoitus Yhdysvaltain Washingtonissa, joissa yksi oireeton kuorolainen tartutti 52 laulajaa. ”Tämä tapaus jätettiin kuitenkin pois, sillä kontaktitartunta vaikutti vähintään yhtä mahdolliselta”, Vuorinen sanoo.
Sen sijaan tutkijat perehtyivät esimerkiksi Sipoossa pidettyihin häihin ja syntymäpäiväjuhliin sekä Musiikkitalon naistenpäivän konserttiin.
Tutkijat yhdistivät ihmisen aerosolintuotosta koskevia kirjallisuustietoja arvioihin siitä, minkä kokoisessa tilassa ihmiset olivat olleet ja miten kauan he olivat siellä viettäneet. Tekemiensä laskelmien perusteella he pystyivät arvioimaan, että henkilöt olivat todennäköisesti altistuneet aerosolille hengityksen välityksellä ja että määrät olivat voineet olla merkittäviä. Vielä ei kuitenkaan Vuorisen mukaan tiedetä, miten suuri määrä viruksia aiheuttaa infektion. Kaikki aerosolit eivät myöskään pidä sisällään viruksia.
Kevään 2020 aikana tutkijat ovat Vuorisen mukaan havainneet, miten moni asia vaikuttaa tartuntoihin.
Esimerkiksi samassa tilassa vietetyllä ajalla, ihmismäärällä ja yskivien henkilöiden lukumäärällä on vaikutusta. Jokaisen ihmisen tuottama aerosolimäärä vaihtelee niin ikään yksilöllisesti.
Tuoreista tapauksista saatujen tietojen ja aiempien tutkimusten pohjalta tutkijat arvioivat, että altistumiseen saattaa riittää 50–500 aerosolipartikkelin hengittäminen.
”Jos ihmisiä on yksi neliömetrillä, pelkästä puhumisesta syntyy tartuntaan riittävä hiukkaspilvi, jos joukossa on oireettomia koronaa kantavia ja tilassa vietetään pidempi aika”, Vuorinen sanoo.
Yksi ihminen neliömetrillä on hänen mukaansa melko tavallinen ihmistiheys esimerkiksi ravintolaympäristössä tai konsertissa.
Avokonttorissa työskentelevä oireeton mutta koronavirusta kantava henkilö voi synnyttää tilaan pitoisuuksia, jotka vaihtelevat 10:stä 500:aan aerosolihiukkaseen kuutiometriä kohden. Jos altistumisen riskirajaksi otetaan sata virusta sisältävää aerosolia, voi sen Vuorisen mukaan hengittää lyhimmillään minuuteissa, pisimmillään tunneissa.
Työpaikan ongelmana onkin Vuorisen mukaan se, että siellä oleskellaan pitkään, tyypillisimmin kahdeksan tuntia. Siksi etäisyyksien pitäminen on siellä tärkeää.
”Mitä kauempana toisista ollaan, sen parempi. Mutta myös aika on erittäin olennainen asia, mikä pitää ottaa huomioon”, Vuorinen sanoo.
Työpaikalla tulisi hänen mukaansa kiinnittää huomiota myös ilmanvaihtoon.
”Jos ilmanvaihto on järjestetty hyvin, aerosolit poistuvat tilasta poistoilman mukana. Vastaavasti ikkunan avaaminen auttaa tilannetta”, hän toteaa.
Yksittäisessä neuvotteluhuoneessa ilma vaihtuu Vuorisen arvion mukaan täysin noin tunnissa, jos ilmanvaihto on kunnossa. ”Oman riskinsä voivat tosin muodostaa pinnoille jääneet virukset”, hän lisää.
Illallisravintola ei Vuorisen mukaan ole altistuksen näkökulmasta yhtä riskipitoinen kuin työpaikka, koska siellä vietetään yleensä paljon lyhyempi aika ja siellä myös vieraillaan harvoin.
Ulkotiloissa, kuten terassilla, aerosolipitoisuudet eivät yleensä nouse yhtä korkeiksi kuin sisätiloissa, ellei kyseessä ole teltta ja elleivät ihmiset istu tai seiso tiiviissä ryhmässä.
”Tosin tuuli voi ulkona kuljettaa aerosolia arvaamattomalla tavalla myös henkilöltä toiselle”, Vuorinen lisää.
Liian etäällä keskustelukumppanista ei terassillakaan kannata istua, sillä huutaminen tuottaa paljon aerosolia. Hyvin suuri tartuntariski onkin Vuorisen mukaan esimerkiksi sisätilassa pidetyllä parin tunnin keikalla, jossa yleisö seisoo tiiviissä rykelmässä ja vielä huutaa tai laulaa.
Huomattavasti turvallisempaa on kuunnella musiikkia puistossa piknik-konsertissa, jossa yleisöllä on mahdollista hajaantua.
Jatkossa tutkijat aikovat mallintaa esimerkiksi lentokenttien ihmisvirtoja.
”Näin voisimme auttaa kehittämään niiden toimintaa turvallisemmaksi, kun matkustajamäärät alkavat palautua normaaleiksi”, Vuorinen sanoo.
