Koronavirusta löytyi Helsingin ja Turun jätevesistä, mutta ei kolmesta muusta kaupungista – Tutkija kertoo, mitä tuoreista tutkimustuloksista voidaan päätellä - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Levinneisyys

Koronavirusta löytyi Helsingin ja Turun jätevesistä, mutta ei kolmesta muusta kaupungista – Tutkija kertoo, mitä tuoreista tutkimustuloksista voidaan päätellä

Koronaviruksen geeniperimän määrää pystytään määrittämään jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

Koronaviruksen jätevesiseuranta antaa käsityksen viruksen leviämisestä. Kuvassa yleiskuvaa Viikin jätevesipuhdistamolta Helsingissä.

Julkaistu: 2.6. 13:30

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta.

Näytteitä on kerätty 28 jätevesipuhdistamolla ympäri Suomea, ja ensimmäiset tulokset ovat nyt tulleet.

Viikoittain näytteitä otetaan Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun puhdistamoilla. Lisäksi 22 muulla paikkakunnalla näytteitä analysoidaan kuukausittain.

Viikoittain otetuista näytteistä Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei löytynyt viitteitä viruksesta.

Koronavirusta on huhtikuusta alkaen seurattu Suomessa kotitalouksien jätevesistä. Näytteiden avulla on mahdollista nähdä, missä päin Suomea tartuntoja on eniten. Jätevesistä otetuista näytteistä voidaan myös mahdollisesti tutkia koronaviruksen yleisyyttä väestössä.

”Kyseessä ovat ensimmäiset viikkoseurantatulokset, jotka ovat suhteessa siihen, että myös potilasmääriä on ollut Uudellamaalla eniten suhteessa väestömäärään”, sanoo erikoistutkija Tarja Pitkänen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Näistä 24.–25. toukokuuta kerätyistä tuloksista näkyy, että koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää todella voidaan havaita puhdistamoille tulevasta, kotitalouksien vessanpöntöistä tulevasta jätevedestä. Helsingissä on Turkuun verrattuna löytynyt virusta selvästi enemmän. Turusta virusta löytyi jätevedestä vain pieniä määriä.

Tämän pidemmälle menevää analyysiä tuloksista ei vielä voida tehdä.

Potilastapausten seurantaan verrattuna jätevesitutkimuksessa näkyvät Pitkäsen mukaan myös oireettomat viruksen kantajat, jotka erittävät koronavirusta ulosteeseen.

”Jätevesiseuranta täydentää väestötasolla sitä kuvaa, joka saadaan potilaita testaamalla”, Pitkänen sanoo.

Jätevesistä ei mitata viruksen tartuttavuutta vaan esiintymistä eri alueilla. Kansainvälisesti samantyyppisia mittauksia on Pitkäsen mukaan tehty esimerkiksi Hollannissa.

Jätevesiseurannan tulosten avulla voidaan jatkossa toivottavasti tehdä paikkakuntakohtaista vertailua ja nähdä, onko virusmäärillä ajallista vaihtelua. Lisäksi yksi mahdollinen jatkotoimi olisi Pitkäsen mukaan se, että jätevesien virusmääristä voitaisiin jossain määrin ennustaa, jos jollakin alueella virusmäärät ovat merkittävästi lisääntymässä.

”Esimerkiksi terveydenhuolto voisi silloin olla hereillä, jos näyttäisi siltä että lukumäärät ovat nousussa”, Pitkänen kertoo.

Vielä ei olla tilanteessa, jossa ennusteita voitaisiin tehdä. Yksi ongelma on se, että uuden tutkimusjärjestelmän kehittämisessä on tarvittu erikoissuodattimia, joita ei ole saatu maahan riittäviä määriä. Tämä hidastaa Pitkäsen mukaan hieman tutkimusten etenemistä.

”Tämä jätevesiseuranta on vasta pystytetty, eikä esimerkiksi koronaviruksen säilyvyyttä myöskään tunneta riittävästi”, Pitkänen sanoo.

Tarkoitus on seuraavaksi tutkia jo huhtikuussa otettuja jätevesinäytteitä ja niiden koronavirusmääriä. Pitkäsen mukaan on oletettavaa, että huhtikuussa virusmäärät olivat toukokuun loppuun verrattuna isompia.

Samalla ovat meneillään viruksen säilyvyystutkimukset. Ei ole varmuutta siitä, miten hyvin virus on huhtikuussa otetuissa jätevesinäytteissä säilynyt.

Tutkimusmenetelmä ei tehokkaimmillaankaan ole täysin reaaliaikainen, sillä siitä, kun jätevesi lähtee vessoista puhdistamolle ja sieltä laboratorioon, kestää oma aikansa. Samoin on myös potilastestauksessa. Tällä systeemillä tietoa kuitenkin saadaan kaikista alueen kiinteistöistä, eikä vain niistä ihmisistä jotka hakeutuvat testeihin.

Koronavirustartuntoja saattaa olla väestössä paljon enemmän kuin tartuntoja on varmistettu. Jätevesinäytteiden avulla THL toivoo saavansa lisätietoa tartuntojen määrästä.

”Koronavirus on tullut jäädäkseen, ja tutkimustietoa tarvitaan koko ajan lisää”, Pitkänen sanoo.

Nyt luotua tutkimusmenetelmää on myös tarkoitus kehittää niin, että RNA:n lisäksi näytteistä voitaisiin analysoida koronaviruksen erilaisia kantoja eli genotyyppejä. Silloin nähtäisiin, minkälaista virusta milläkin alueella liikkuu.

Oletettavaa on, että erilaisista tartuntalähteistä olevilla viruksilla on erilainen taudinaiheuttajakyky. Tällä hetkellä ulkomailta ei juurikaan tule tartuntoja, mutta rajojen avautuessa erilaiset viruksen genotyypit taas lisääntyvät.

Nyt alkaneet viikkoseurannat ja niiden analysointi jatkuvat Pitkäsen mukaan kesän yli.

”Elokuussa tiedämme taas enemmän virusmääristä ja viruksen säilyvyydestä jätevesissä”, Pitkänen sanoo.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi