Kauppojen hyllyillä on nyt limsoja, joiden etiketissä on hämmentävä varoitus – Asiantuntija kertoo, mitä atsoväreistä on syytä tietää - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Terveys

Kauppojen hyllyillä on nyt limsoja, joiden etiketissä on hämmentävä varoitus – Asiantuntija kertoo, mitä atsoväreistä on syytä tietää

Ravinnon turvallisuuden professorin Marina Heinosen mukaan atsovärejä sisältäviä limsoja on turvallista juoda kohtuudella.

Monet atsovärejä sisältävistä limsoista on tuotu Yhdysvalloista.

Julkaistu: 29.6. 11:07, Päivitetty 30.6. 16:02

Kesän myötä monet ruokakaupat ovat laajentaneet virvoitusjuomiensa valikoimaa. Mukana on myös ulkomailta tuotuja erikoisia limsamakuja, joiden suomenkielisestä etiketistä löytyy erikoinen varoitus.

”Sisältää atsoväriainetta paraoranssi (E110) ja alluranpunainen (E129), jotka voivat vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Fanta Peach -tölkin etiketti varoittaa atsovärien mahdollisista haitoista.

Soitimme Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professorille Marina Heinoselle ja kysyimme, miten varoitukseen tulisi suhtautua.

Heinonen kertoo, että atsovärien käytöstä luovuttiin Suomessa 1980-luvulla, koska niiden epäiltiin aiheuttavan lapsille yliherkkyysreaktioita. Euroopan unioniin liittymisen myötä atsoväreistä tuli jälleen sallittuja.

Atsovärit ovat ryhmä synteettisesti valmistettavia väriaineita, joita käytetään erityisesti makeisissa, jäätelöissä, virvoitusjuomissa ja leivonnaisissa. Atsovärit ovat halvempia ja kirkkaampia kuin luonnosta saatavat väriaineet. Lisäksi ne kestävät paremmin esimerkiksi kuumuutta ja valoa.

Heinosen mukaan tutkimustiedon perusteella atsovärit ovat turvallisia. Samalla tavoin kuin muillekin lisäaineille, atsoväreille on kuitenkin määritetty hyväksyttävän päiväsaannin ADI-raja eli enimmäismäärä sille, paljonko niitä voi nauttia turvallisesti yhden päivän aikana.

Miksi limsatölkkien kyljessä sitten on varoitusteksti?

Taustalla on kaksi Briteissä toteutettua tutkimusta, joiden tulokset antavat viitteitä atsovärien mahdollisista vaikutuksista ylivilkkauteen ja keskittymishäiriöihin.

Erityisen tärkeässä roolissa oli Southhamptonin yliopistossa vuonna 2007 tehty tutkimus, jossa mukana oli joukko 3- ja 9-vuotiaita lapsia. Osa lapsista sai plasebojuomaa ja toinen osa juomaa, joka sisälsi viittä atsoväriä: tartrasiinia, paraoranssia, atsorubiinia, uuskokkiinia ja alluranpunaista.

Mukana oli myös säilöntäaine bentsoehappoa ja kinoliinikeltaista, joka on keinotekoinen väriaine, mutta ei lukeudu atsoväreihin.

Tutkijat huomasivat, että tämä atsoväricocktail aiheutti koetilanteessa lapsille ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia.

”Kukaan ei ole vieläkään onnistunut selvittämään, miksi näin kävi”, Heinonen kertoo.

Aiemmin Southhamptonin yliopiston tutkijat olivat selvittäneet 3-vuotiaiden lasten ylivilkkauden ja atsovärien yhteyttä. Vuonna 2004 toteutetussa tutkimuksessa huomattiin, että 3-vuotiaiden lasten ylivilkkaus väheni, kun ruokavaliosta karsittiin viikoksi keinotekoiset väriaineet sekä tietyt säilöntäaineet. Ylivilkkaus lisääntyi uudelleen, kun väriaineiden saantia lisättiin.

Koska yhteyttä ei ole pystytty selittämään eikä toisaalta myöskään kumoamaan, Euroopan Unioni laati asetuksen, jonka mukaan tiettyjä atsovärejä sisältävien tuotteiden pakkausetiketissä tulee olla varoitus mahdollisesta riskistä.

Tutkimuksissa ei ole myöskään onnistuttu havaitsemaan, mikä määrä atsovärejä mahdollisesti lisäisi vilkkautta ja keskittymisvaikeuksia. Heinosen mukaan lapset voivat huoletta juoda atsovärejä sisältäviä limsoja kohtuullisia määriä, tölkin tai pari viikossa.

Heinonen kertoo olevansa hieman yllättynyt, että myynnissä on useampia atsovärejä sisältäviä limsoja.

”Atsovärit ovat Suomessa hirveän harvinaisia, joten meillä altistus niille on hyvin pientä. Atsovärejä löytyy yleensä ihan satunnaisista karkeista, juomista, värjätyistä marsipaaneista ja tandoorikastikkeista. Meillä elintarviketeollisuus on suhtautunut niihin hyvin nuivasti.”

Atsovärit ovat monia muita väriaineita voimakkaampia ja kestävät paremmin myös kuumuutta ja valoa. Kuvassa alluranpunaista ja paraoranssia sisältävää Fanta Peach -limsaa lasissa.

Alkukesästä pienen kohun aiheuttaneiden Vidal Dipper XL -makeisten väriaine on synteettinen, mutta ei kuulu atsoväreihin.

Lue lisää: Lähes 150 suomalaista ilmoitti saaneensa outoja oireita Dipper-karkeista, mutta tutkimuksissa ei löytynyt oireiden yhteyttä karkkiin.

Oikaisu 30.6. klo 16: Vidal Dipper XL -makeisten väriaine on synteettinen, ei luonnollinen kuten jutussa aiemmin luki.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi