Kainalot, nivuset ja takapuoli ovat punkkien mielipaikkoja – Asiantuntija kertoo, mitkä keinot suojaavat punkeilta jopa paremmin kuin karkotteet - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Terveys

Kainalot, nivuset ja takapuoli ovat punkkien mielipaikkoja – Asiantuntija kertoo, mitkä keinot suojaavat punkeilta jopa paremmin kuin karkotteet

Lapsilla punkkeja löytyy usein myös pään seudulla, toisin kuin aikuisilla.

Punkkeja löytyy Helsingistä runsaasti esimerkiksi Kumpulasta ja Keskuspuistosta.

Julkaistu: 1.7. 11:58

Punkit ovat luonnossa liikkuvan jokakesäinen riesa, ja niiden välttäminen kannattaa ottaa vakavasti. Pienestä koostaan huolimatta punkki voi nimittäin aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten puutiaisaivokuumeen tai borrelioosin.

Markkinoilta löytyy monenlaisia iholle suihkutettavia punkkikarkotteita, mutta onko niistä apua?

”Ohjeistamme aina, että punkeilta suojauduttaisiin ensisijaisesti vaatetuksen avulla ja kemikaaleja käytettäisiin vain viimeisenä keinona”, sanoo ylitarkastaja Elina Rydman Tukesista.

Punkkikarkotteiden toimintamekanismeja ei täysin tunneta, mutta Rydmanin mukaan tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella karkotteiden kemikaalit voivat vaikuttaa eri tavoin hyönteisten hajureseptoreihin. Reseptoreissa tapahtuvat häiriöt vaikuttavat puolestaan hyönteisen käytökseen.

Turun yliopiston puutiaistutkimushankkeen tutkijatohtori Jani Sormunen kertoo, että siinä missä hyttyset tulevat iholle ja pistävät melkein heti, punkit tarttuvat usein vaatteisiin ja etsivät hyvää puremapaikkaa pidempään. Punkki ei kuole, vaikka iholla olisikin karkotetta.

Punkit pyrkivät kosteisiin paikkoihin, joissa iho on ohutta. Siis esimerkiksi kainaloihin, polvitaipeisiin, nivusiin, takapuoleen tai nilkkoihin. Toisin kuin aikuisilla, lapsilla punkkeja löytyy usein myös pään seudulta.

Karkotteissa vaikuttavien tehoaineiden voimakkuus vaihtelee. Tukesin Rydman muistuttaa, että jotta valmisteet ovat tehokkaita ja turvallisia käyttää, on etikettien lukeminen ja käyttöohjeiden noudattaminen tärkeää.

Esimerkiksi osassa tehoaineista on ihoa tai silmiä ärsyttäviä ominaisuuksia, mutta kun noudattaa käyttöohjeita, ärsytystä ei pitäisi ilmetä.

Tällä hetkellä markkinoilla on valmisteita, joissa käytetään DEET-, IR3535-, ikaridiini-, ja sitruunaeukalyptustehoaineita.

Näistä DEET- ja IR3535-tehoaineita sisältävät tuotteet on hyväksytty markkinoille biosidiasetuksen mukaisesti, ja niiden hyväksyminen on edellyttänyt erittäin laajaa tutkimusaineistoa sekä tehoaineesta että itse valmisteesta.

Ikaridiini- ja sitruunaeukalyptustehoaineita sisältävät valmisteet puolestaan on hyväksytty markkinoille kansallisen lainsäädännön perusteella, ja näiden valmisteiden hyväksyntä tehdään kevyemmällä tarkastelulla.

Viime vuosina Tukes on vaatinut selkeää näyttöä punkkikarkotteiden tehokkuudesta myös ikaridiini- ja sitruunaeukalyptustehoainevalmisteiden kohdalla. Nekin joutuvat hakemaan biosidiasetuksen mukaisia lupia heti, kun niiden tehoaineiden arvioinnit valmistuvat tulevina vuosina.

Moni saattaa pohtia, voiko kaupan punkkikarkotteisiin luottaa.

Rydman kertoo, että valmisteita on tutkittu paljon ja niitä säännellään lainsäädännöllä. Valmisteiden antamat suoja-ajat perustuvat vapaaehtoisille ihmisille tehtyihin kokeisiin.

”Koska punkit levittävät vaarallisia tauteja, on kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei mikään punkkikarkote anna täydellistä suojaa”, Rydman lisää.

Tutkijatohtori Sormunen on samaa mieltä. Hän sanoo, että karkotetta käyttäessä voi tulla liiallinen turvallisuuden tunne, joka ei perustu mihinkään. Tärkeämpää on olla valppaana ja tehdä puutiaissyyni ulkoilun jälkeen.

”Ei kannata ajatella, että olen laittanut jalkoihin karkotetta ja siten voin mennä huoletta heinikon läpi”, Sormunen sanoo.

Verkosta löytyy myös ohjeita itse tehtäviin punkkikarkotteisiin, jotka valmistetaan sekoittamalla eteerisiä öljyjä veteen. Niiden käyttöä Tukesin Rydman ei suosittele kahdesta syystä.

Jos ei tunne käytettävien aineiden kemiaa ja ominaisuuksia, niiden turvallisuudesta ei voi olla varma – aineiden mahdollisista yhteisvaikutuksista puhumattakaan.

Toisekseen niiden tehokkuutta voi Rydmanin sanoin vain arvailla. Mikäli punkkikarkotteita haluaa käyttää, hän suosittelee valitsemaan kaupan tuotteen siksi, että ne ovat asiantuntijoiden arvioimia. Lisäksi vastuu valmisteesta ja sen turvallisuudesta on karkotteen markkinoille saattavalla yrityksellä.

Punkkirokotteen ottamista suositellaan nykyään monilla alueilla ympäri Suomen. Sormunen muistuttaa, että rokotteeseen karkotekeinona ei kannata tuudittautua. Se suojaa puutiaisaivokuumeelta, mutta ei borrelioosia vastaan. Näiden ero ei Sormusen mukaan ole vieläkään kaikille täysin selvä.

Puutiaisen levittämä borrelioosi voi neuroborrelioosiksi kehittyneenä aiheuttaa pysyviä hermostovaurioita. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.

Miten punkeilta voisi parhaiten välttyä?

Sormusen ensimmäinen vinkki on välttää korkeaa kasvillisuutta. Vaikka punkit viihtyvät myös lehtikarikkeessa, ne eivät tartu sieltä ihmiseen etenkään, jos jalassa on umpinaiset kengät. Heinikossa kulkiessa punkit puolestaan tarttuvat helposti esimerkiksi lahkeisiin.

”Aina kun kasvi koskee housunlahkeisiin, riski on olemassa”, Sormunen sanoo.

Siksi hän suosittelee luonnossa kuljettaessa pysymään polulla. Korkean kasvillisuuden läpi kuljettaessa punkkeja voi tarttua myös selkään, josta niitä on etenkin yksin liikkuessa vaikea huomata.

Jos ympäristössä on paljon kauriseläinten tai jänisten jätekasoja, on syytä epäillä, että sieltä löytyy myös punkkeja. Runsaat jätökset kertovat eläinten liikkuvan alueella säännöllisesti. Punkkien runsaus taas riippuu sopivien isäntäeläinten, kuten jänisten ja kauriiden, määrästä.

Sormunen suosittelee käyttämään luonnossa liikkuessa pitkiä housuja lahkeet sukkiin vedettynä.

”Se ei ehkä ole tyylikkäin ratkaisu, mutta itse en myöskään laittaisi vapaa-ajan retkelle saappaita. Ne vievät aika paljon retkeilyn iloa etenkin helteillä”, hän sanoo.

Paidassa Sormunen suosii lyhyitä hihoja, koska paljaalta iholta mahdollisen punkin näkee paremmin kuin silloin, jos se on päässyt pujahtamaan hihasta sisään. Vaatteissa kannattaa suosia vaaleita sävyjä.

Kaiken ytimessä on Sormusen mukaan kuitenkin valppaus. Hän sanoo itse vilkaisevansa automaattisesti jalkoihinsa vähän väliä maastossa liikkuessaan.

”Olenkin poistanut housuistani satoja puutiaisia vuosien aikana. Iholle asti niitä on päässyt vain harvoin.”

Oikaisu 1.7. klo16: Jutusta saattoi aiemmin saada käsityksen, että punkki voi liikkua karkotteella käsitellyllä iholla. Tosiasiassa karkote toimii niin, että punkki ei mene käsitellyllä alueelle lainkaan, tai jos se joutuu sinne, se pudottautuu heti pois.

Terveys|Punkit saattavat tarvita tänä kesänä kaksi veriateriaa yhden sijaan, sanoo tutkija – Toimi näin, jos huomaat punkin tarttuneen ihoon

Punkit|Kolmelle Helsingin alueelle suositellaan nyt punkkirokotetta, THL päivitti listauksen

Terveys|Hanna Leppimäki luuli parantuneensa korkeasta kuumeesta, mutta sitten kyky puhua ja kävellä alkoi huveta – tältä tuntuu sairastua pelättyyn tautiin, jota vastaan voisi rokottaakin

HS-testi|HS testasi seitsemän hyttyskarkotinta – Klassikko kärysi ja haisi, mutta yksi tuote sai viisi tähteä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi