Ihmiset eivät pelkää enää virusta niin kuin ennen, ja silloin teemme helposti virheitä – pidä kiinni ainakin näistä kolmesta ohjeesta, sanoo asiantuntija - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Koronavirus

Ihmiset eivät pelkää enää virusta niin kuin ennen, ja silloin teemme helposti virheitä – pidä kiinni ainakin näistä kolmesta ohjeesta, sanoo asiantuntija

Koronavirukseen liittyvä huoli on vähentynyt huomattavasti niissä maissa, joissa ensimmäinen aalto saatiin kuriin, kertoo terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz.

Helteiset säät saivat monet lähtemään rannalle, mutta turvaväleistä olisi tarpeen pitää edelleen kiinni.

Julkaistu: 2.7. 13:56, Päivitetty 2.7. 14:16

Suomi on hiljalleen siirtynyt kohti normaalimpaa elämää. Samalla kun rajoituksista on luovuttu, moni on alkanut höllentää kontaktien rajoittamista ja etäisyyden pitämistä. Helteisten säiden myötä puistoissa, rannoilla ja terasseilla onkin jo näkynyt tiiviitä ihmisjoukkoja.

Samaan aikaan havaittujen koronavirustartuntojen määrä on viime päivinä ollut hienoisessa kasvussa. Tartuntoja on ilmestynyt ryppäinä Länsi-Pohjassa sekä Helsingin rakennustyömaan ja Turun telakan työntekijöiden asuntoloissa.

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti arvioi, että todennäköisyys koronavirustartunnan saamiseen Suomessa on tällä hetkellä pieni.

”Globaalisti tapauksia raportoidaan kuitenkin ennätysmääriä, ja monessa Euroopan maassa tartuntamäärät ovat nousussa. Vaikka keväällä esitettiin arvioita, että virus voisi kesän aikana hävitä ja hiipua pois, ei vaikuta ollenkaan siltä, että se olisi poistumassa maailmasta. Myös Suomessa tapauksia on kuitenkin jatkuvasti ja tilanne voi nopeasti muuttua.”

Missä määrin kontakteja olisi sitten hyvä edelleen rajata?

Tarkkoja lukuja turvallisesta kontaktien määrästä on Nuortin mukaan vaikeaa antaa.

Kun tartuntariski on pieni, voi käyttää jonkin verran tapaus- ja paikkakohtaista harkintaa. Silti on edelleen pidettävä kiinni käsihygieniasta, turvaväleistä ja siitä, että oireisena täytyy pysyä kotona.

Kolme tärkeintä muistettavaa asiaa ovat Nuortin mukaan edelleen ”etäisyys, etäisyys ja etäisyys”.

”Tartuntariski tietenkin kasvaa, mitä enemmän kontakteja on, mutta paljon riippuu kontaktin läheisyydestä ja tiiviydestä.”

Riskin arvioimisessa olennaista on kertynyt tieto viruksen tartunta- ja leviämisreiteistä. Joukkotapahtumiin ja matkailuun Nuorti suhtautuu varauksella.

”Ajattelisin, että Suomessa riski on suhteellisen pieni, mutta jos matkustetaan ulkomaille, tilanne on toinen. On otettava huomioon, että pelkkä kohdemaan tautitilanteen katsominen ei riitä, koska turistikohteisiin tulee matkailijoita ympäri maailmaa. Tällöin kasvaa todennäköisyys sille, että jollakin saattaa olla oireeton koronavirustartunta.”

Nuorti on ollut mukana kehittämässä koulutusta koronaviruksen jäljittäjille. Testauskapasiteettia ja jäljittämisen resursseja on lisätty kaikissa sairaanhoitopiireissä niin, että testaa–jäljitä–hoida-järjestelmä on nyt huomattavasti tehokkaampi kuin se oli keväällä.

”Tartuntojen jäljityksen merkitys on entisestään kasvanut nyt kun rajoitustoimia on purettu ja ihmisten liikkuminen lisääntyy. Kuitenkin joukkotilaisuuksissa tapahtuneissa altistumisissa jäljitys tulee haasteelliseksi, koska kaikkia altistuneita ei pystytä tunnistamaan ja tavoittamaan.”

Psykologian tohtori ja terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz on mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, joka on kartoittanut väestön suhtautumista koronavirukseen eri maissa.

Tutkimusdatasta selviää, että niissä maissa, joissa ensimmäinen aalto saatiin kevään aikana kuriin, koronavirukseen liittyvä huoli on vähentynyt huomattavasti maalis–huhtikuusta. Moni myös pitää vähemmän todennäköisenä sitä, että sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Tämä voi selittää huoletonta käytöstä, josta yksi esimerkki on Helsingin yössä tiivisti tanssinut ihmisjoukko.

”Kun pelko häviää, halu päättää itse ja muut motiivit alkavat nousta esiin. Se, että pyritään elämään mahdollisimman normaalisti tässä tilanteessa, on itseä suojeleva mekanismi”, Absetz sanoo.

Yleinen käsitys riskeistä ja niihin liittyvästä käyttäytymisestä korostaa hänen mukaansa liikaa kognitiivisen eli tiedollisen ”järkiajattelun” merkitystä. Todellisuudessa tunteet ohjaavat käytöstämme paljon enemmän kuin luulemme, emmekä välttämättä aina tietoisesti tunnista tunteita käytöksemme takana.

Katukuvasta voi päätellä, että yhteinen vaaran tunne vaikuttaa jonkin verran lieventyneen.

Poikkeustilassa ohjeet olivat tarkat, mutta nyt tilanne on paljon epäselvempi.

”Tässä haetaan tasapainoa ja kompromisseja. Jos kaikessa nyt löysätään, riski kasvaa todella paljon, mutta jokaisen on itse määritettävä, mikä on se porukka, jonka kanssa voidaan olla läheisesti, ja mitkä ovat ne asiat, joita ehdottomasti noudattaa”, Absetz sanoo.

Absetz suositteleekin valmistautumaan ennalta tilanteisiin, jotka herättävät ristiriitaisia tunteita. Kannattaa miettiä valmiiksi, miten aikoo toimia esimerkiksi ystävien tai sukulaisten kanssa, joita on ollut tapana halata.

Koronavirus on erinomainen esimerkki siitä, miten suuri merkitys tunteella voi olla käyttäytymiseen. Absetz katsoo, että ensimmäinen aalto saatiin torjuttua pitkälti yhteisesti jaetulla pelolla.

”Tunteeseen on vaikutettu ihan siitä alkaen, kun Wuhanista tulivat ensimmäiset kuvat, joissa ihmiset kulkevat suojavarusteissa. Tilanteen edetessä tämä kuvasto tuli voimallisesti esille kaikissa kanavissa. Sen aiheuttama pelko ja ahdistus vaikuttivat käytökseen suoraan niin, että hissin nappuloiden koskeminen tai kaupassa käyminenkin alkoi tuntua vaaralliselta.”

Toiset meistä ovat Absetzin mukaan muita herkempiä reagoimaan tunteella. Persoonallisuus voi vaikuttaa siihen, miten taipuvainen ihminen on ahdistumaan ympärillä tapahtuvista asioista.

Jaettu pelko alkoi myös liudentua nopeasti, kun uusien tartuntojen ilmenemistahti hidastui ja rajoituksia alettiin purkaa.

”Samalla tavalla kuin pelko tarttui keväällä, nyt tarttuvat turvallinen olo ja jälleennäkemisen ilo. Ja kun on olemassa se uhka, että taas joudutaan eristyksiin, moni varmaan ajattelee, että kyllä minä nyt haluan halata rakkaita ihmisiä. Tilanne tuntuu turvalliselta ja ihan samalta kuin aina ennenkin.”

Kesäsää on levittänyt hyvää mielialaa. ”Suomalaiset ovat vuodenaikaihmisiä”, Absetz arvelee.

Sekä Nuorti että Absetz korostavat, että liialliseen turvallisuudentunteeseen ei pidä tuudittautua.

”Ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja arvioida riskiä eri tilanteissa. Esimerkiksi Floridassa ja muualla Yhdysvalloissa on arvioitu, että tartunnat ovat nyt painottuneet nuoriin ihmisiin, koska ei ole pidetty etäisyyttä baareissa ja ravintoloissa. Edelleen pitää muistaa, että myös nuoret sairastuvat vakavasti ja oireettomanakin voi tartuttaa muita, pahimmassa tapauksessa riskiryhmään kuuluvia”, Nuorti sanoo.

Myös Absetz arvelee, että ilman kollektiivista pelkoa käyttäytyminen muuttuu liiankin huolettomaksi. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että ympäristö tekisi suojatoimien toteuttamisesta yksilölle mahdollisimman helppoa. Käsidesit ja kaupan kassojen liukuhihnakapuloiden puuttuminen muistuttavat, että vaara kytee taustalla edelleen.

”Toivoisin, että kaupat, ravintolat ja julkiset kulkuvälineet tekisivät käsien pesun ja desinfioinnin helpoksi ja että turvaväleihin ohjattaisiin ehkä jopa entistä paremmin.”

Pidä kiinni ainakin näistä ohjeista:

1. Muista pestä käsiä. Yski ja aivasta hihaan tai paperiin.

2. Jos sinulla on flunssan oireita, pysy kotona ja hakeudu koronatestiin.

3. Määrittele itsellesi, keitä ovat ne ihmiset, joiden kanssa olet läheisissä tekemisissä. Pidä muihin edelleen etäisyyttä.

Koronavirus|Uusissa tutkimuksissa löytyy enemmän immuniteettia koronavirukselle kuin vasta-ainetesteissä

Koronavirus|Odottaako meitä toinen aalto vai oliko tämä tässä? Korona­epidemia ei ole ryöpsähtänyt, vaikka vapaus on lisääntynyt

Tartuntataudit|Tutkijat arvelevat, että vanha flunssa voi suojata koronalta – osa ihmisistä olisi immuuneja pahalle taudille

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi