Sairastamisen tuoma immuniteetti korona­virusta vastaan voi kestää vain joitakin kuukausia, selvisi britti­tutkimuksessa – THL:n yli­lääkäri kertoo, mitä siitä pitäisi ajatella - Hyvinvointi | HS.fi
Hyvinvointi|Koronavirus

Sairastamisen tuoma immuniteetti korona­virusta vastaan voi kestää vain joitakin kuukausia, selvisi britti­tutkimuksessa – THL:n yli­lääkäri kertoo, mitä siitä pitäisi ajatella

Vasta-aineiden määrään keskittyneen tutkimuksen perusteella covid-19-tauti voisi tarttua sen jo sairastaneeseenkin vuosittain influenssan tapaan. Immuniteettia on selvitetty aiemmin myös T-soluja tutkimalla.

Verinäytteitä Terveystalossa Espoossa kesäkuun lopussa. Terveystalossa tehdään koronaviruksen vasta-ainetestejä.

Julkaistu: 13.7. 14:06, Päivitetty 13.7. 17:42

Covid-19-tautiin sairastaneiden immuniteetti koronavirusta vastaan säilyy ehkä vain muutamia kuukausia, todetaan tuoreessa brittitutkimuksessa.

Lontoolaisessa King’s Collegessa tehdystä tutkimuksesta kertoo muiden muassa brittiläinen The Guardian -lehti. Kyseessä on aihealueen ensimmäinen pitempiaikainen seurantatutkimus. Sitä ei ole vielä vertaisarvioitu.

Vasta-aineiden määrään keskittyneen tutkimuksen perusteella tauti voisi tarttua sen jo sairastaneeseenkin vuosittain influenssan tapaan.

Tiedot ovat tärkeitä erityisesti rokotetta kehitettäessä ja niin kutsutun laumasuojan merkitystä mietittäessä.

Brittitutkijat arvioivat tutkimuksensa perusteella, että covid-19-tautiin ei välttämättä riitä vain yksi rokotuskerta: jos vasta-aineet hupenevat nopeasti, niin tekee helposti myös rokotteen teho.

Tutkimukseen osallistui 90 covid-19-tautiin sairastunutta. Heistä vain 17 prosentilla vasta-aineita oli veressä vielä kolmen kuukauden kuluttua oireiden ilmaantumisesta niin paljon, että ne suojaisivat uudelta tartunnalta. Taudin nujertamiseen kykeneviä vasta-aineita muodostui kaikkiaan 60 prosentille tutkituista.

Suurimmillaan vasta-ainemäärät olivat kolmen viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Tämän jälkeen ne pienenivät nopeasti. Vasta-ainemäärät näyttivät hupenevan kolmen kuukauden kuluessa jopa lähes olemattomiin.

Tutkimusta johtaneen tohtori Katie Dooresin mukaan vasta-aineiden hupenemisen tahti riippuu siitä, kuinka paljon niitä sairastamisen aikana kehittyy. Tutkimuksen mukaan vakavasti sairastuneella vasta-aineita on enemmän kuin lievän tartunnan saaneella, ja vasta-aineet myös pysyvät elimistössä kauemmin.

Koronaviruksen kohdalla varmaa tietoa immuniteetin muodostumisesta ei vielä ole.

Brittitutkimus keskittyi nimenomaan vasta-aineiden kehittymiseen covid-19-taudin aikana, mutta vastustuskyky voi muodostua muullakin tavoin.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa, että covid-19-vastustuskyvystä puhuttaessa on muistettava myös T-solusitoisen immuniteetin merkitys.

Esimerkiksi T-soluihin kirjautuu muistijälki kohdatuista virusantigeeneistä. Ne myös käynnistävät vasta-aineiden tuotannon B-soluissa.

”Tartunnan saaneella immunologinen muisti jää T-soluihin, joiden avulla vasta-ainetuotanto voi alkaa uudelleen. Silloin ensimmäisen tartunnan aikaansaamalla vasta-ainemäärällä ei välttämättä ole niin suurta merkitystä”, Nohynek sanoo.

Rokotteisiin pitempiaikainen immunologinen muisti saadaan toivottavasti kehittymään sopivalla antigeenivalinnalla ja tehosteaineiden avulla, Nohynek mainitsee.

”Pitempiaikaista seurantatutkimusta immunologiaan liittyen ollaan käynnistämässä myös Suomessa. Aihetta selvittävät nyt monet tutkijaryhmät eri puolilla maailmaa. T-soluihin liittyvä kalifornialaistutkimus julkaistiin jo toukokuussa, ja pari viikkoa sitten Ruotsissa Karoliininen instituutti julkaisi tutkimuksen aiheesta.”

Ruotsalaistutkijat löysivät vasta-aineita niiltä, jotka olivat sairastuneet covid-19-tautiin vakavasti. Lievemmin sairailta löytyi vain T-soluimmuniteettia.

Vasta-aineet näyttävät häviävän nopeammin kuin T-soluimmuniteetti. Vuoden 2003 sars-epidemian jälkeen vasta-aineet hävisivät potilaiden verestä kolmessa vuodessa, mutta edelleen heillä on havaittavissa T-soluimmuniteettia, kertoi heinäkuun alussa HS:lle Hans-Gustaf Ljunggren Karoliinisen instituutin infektiolääketieteen keskuksesta.

Lue lisää: Uusissa tutkimuksissa löytyy enemmän immuniteettia koronavirukselle kuin vasta-ainetesteissä

Toisin kuin Ruotsissa, Suomen terveysviranomaiset eivät ole koronavirusepidemian aikana perustaneet toimintalinjaansa laumaimmuniteettiin. Laumaimmuniteetissa väestön suoja tautia vastaan muodostuu siitä, että tartunnan saaneita, joille immuniteetti kehittyy, kertyy mahdollisimman paljon.

”Me olemme pyrkineet estämään tartuntoja mahdollisimman tehokkaasti, koska tauti on vakava”, Nohynek toteaa.

Jos tuoreen brittitutkimuksen johtopäätökset osoittautuvat oikeiksi, laumaimmuniteetin tavoittelulle ei olisi perusteita.

Uutiskanava Sky Newsin haastattelussa professori Robin Shattock Lontoon Imperial Collegesta on todennut tutkimuksen osoittavan, että taudin jo sairastaneet voivat sairastua uudelleen aiempaa lievemmin mutta yhä tartuttaa toisia ihmisiä.

Täsmennys 13.7. klo 17.45: Artikkelin viimeinen lause muutettu professori Robin Shattockin sanomaksi. Alun perin lauseessa ei mainittu, että kyse oli Shattockin kommentista.

Koronavirus|Uusissa tutkimuksissa löytyy enemmän immuniteettia koronavirukselle kuin vasta-ainetesteissä

Tartuntataudit|Tutkijat arvelevat, että vanha flunssa voi suojata koronalta – osa ihmisistä olisi immuuneja pahalle taudille

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi