Epätasainen syke voi olla hälytysmerkki, johon on syytä reagoida – Kardiologi kertoo, miten muutokset pulssissa voi havaita - Hyvinvointi | HS.fi

Epätasainen syke voi olla hälytysmerkki, johon on syytä reagoida – Kardiologi kertoo, miten muutokset pulssissa voi havaita

Etenkin yli 60-vuotiaiden on syytä tarkkailla sykettään säännöllisesti. Tämä voi jopa pelastaa hengen, Pekka Raatikainen sanoo.

Pulssi vaihtelee paljon yksilöllisesti ja esimerkiksi sen mukaan, missä kunnossa ihminen on. Tästä huolimatta sykettään kannattaa tarkkailla.­

18.9. 12:12

Sydän pamppailee rinnassa vauhkosti. Pulssi ei ota tasautuakseen, vaikka miten pysähtyisi ja huilailisi.

Tai ehkäpä rytmi on ranteesta tunnustellessa paljon verkkaisempi kuin joskus aiemmin.

Sykkeessä saattaa tapahtua elämän aikana rajujakin muutoksia. Sen vuoksi oman pulssin tarkkailu on kannattavaa. Useimmiten äkillisessä pulssin hypähtelyssä on kyse vaarattomasta rytmihäiriöstä, mutta pieni teko voi myös paljastaa eteisvärinän ja pelastaa jopa ihmishengen, Husin rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen toteaa.

Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu kammioiden kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisistä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle. Siksi syke on tyypillisesti epäsäännöllinen ja nopea.

Eteisvärinä voi olla sydämen vajaatoiminnan, läppävian, sepelvaltimotaudin tai muun sydänsairauden oire, minkä vuoksi se pitää tutkia.

Suomessa on noin 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta. Tosiasiassa vaivasta kärsiviä lienee rutkasti enemmän.

Tämä johtuu Raatikaisen mukaan siitä, että eteisvärinä saattaa olla täysin oireeton. Ihminen ei siis välttämättä huomaa arjessaan ollenkaan, että pulssi olisi epätasainen.

 ”Suosittelenkin, että 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat tunnustelisivat pulssiaan säännöllisesti, esimerkiksi viikoittain.”

Salakavala eteisvärinä voi olla kohtalokas, sillä merkittävä osa aivoinfarkteista johtuu siitä.

”Eteisvärinässä eteinen ei pumppaa verta eteenpäin, ja sen sisälle voi muodostua verihyytymiä. Jos hyytymä lähtee liikkeelle, se päätyy usein aivoverisuoniin ja saattaa aiheuttaa veritulpan eli aivoinfarktin”, Raatikainen summaa.

Aivoinfarkti on kuitenkin estettävissä verenohennus- eli antikoagulaatiolääkityksellä.

Tämä edellyttää, että ihminen huomaa pulssin epätasaisuuden ja hakeutuu tutkimuksiin sekä hoitoon ajoissa.

”Suosittelenkin, että 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat tunnustelisivat pulssiaan säännöllisesti, esimerkiksi viikoittain”, ylilääkäri neuvoo.

 Sovellukset, jotka näyttävät sydänfilmin, ovat ylilääkärin mukaan varsin luotettavia.

Sykettään voi tutkia suoraan ranteesta tai kaulalta. Myös tekniikasta, kuten älykelloista, on monelle iso apu.

”Nuoret käyttävät paljon sykemittareita ja älylaitteita, joista näkee sykkeen. Joissakin älykelloissa ja -puhelimissa on myös sisäänrakennettuna sydänfilmi eli EKG, josta saa hyvää tietoa nappia painamalla”, Raatikainen kertoo.

Sovellukset, jotka näyttävät sydänfilmin, ovat ylilääkärin mukaan varsin luotettavia. Tehokkaimmillaan laite nappaa tykyttävistä sormenpäistä sydänfilmin, joka kulkeutuu suoraan lääkärille.

Pulssi voi paljastaa terveydentilasta muutakin kuin eteisvärinän. Yhtäkkiä alkavan ja loppuvan, nopean ja tasaisen tykytyksen syynä on terveillä nuorillla yleensä niin sanottu supraventrikulaarinen takykardia eli lyhyesti sanottuna SVT.

”Ilman pulssin tunnustelua se voidaan helposti sekoittaa paniikkihäiriöön ja hoito viivästyy”, Raatikainen toteaa.

Mutta milloin tutkimuksiin kannattaisi marssia?

”Tähän on olemassa hyvä nyrkkisääntö. Jos syke muuttuu yhtäkkiä aiempaa nopeammaksi, hitaammaksi tai epäsäännölliseksi, suosittelen käymään sydänfilmissä ja varaamaan ajan omalle lääkärille”, Raatikainen linjaa.

Kaikilla ihmisillä on toisinaan lisälyöntejä, mutta jos tunne on uusi, se on silti aina paikallaan tutkia, Raatikainen korostaa.

Päivystykseen on syytä hakeutua myös, jos sykkeen muutos aiheuttaa pyörtymisen, rintakipua tai vaikeaa hengenahdistusta, ylilääkäri lisää.

Eteisvärinässä pulssi on tyypillisesti epäsäännöllinen. SVT:ssä syke on syke on tasainen ja nousee yhtäkkiä jopa yli 200 lyönnin minuutissa.

Yhtä lailla pulssi voi muuttua huomattavasti matalammaksi kuin aiemmin.

”Jos pulssi on ennen ollut levossa 70 ja putoaa yhtäkkiä jopa alle 40 lyönnin minuutissa, sydänfilmi on aiheellinen.”

Yleisesti voi sanoa, että etenkin urheilijoilla leposyke on matalampi kuin muilla. Heidän maksimisykkeensä kipuaa myös helposti hurjan korkealle.

”Jokaisella on joka tapauksessa yksilöllinen sykkeensä.”

Ranne on hyvä paikka mitata pulssia.­

Näin mittaat pulssisi oikein

  1. Ota rento ote ranteestasi. Kokeile, missä kohtaa pulssisi tuntuu helpoimmin. Hyvä paikka on ranteessa peukalon puolella. Jotkut kuitenkin tuntevat sykkeen paremmin kyynärtaipeesta tai kaulalta.

  2. Paina kevyesti yhdellä tai useammalla sormella tunnustelukohtaa niin, että pulssi tuntuu.

  3. Tunnustele ensin sykkeen säännöllisyys: tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti? Voit helpottaa sykkeen mittaamista laskemalla sitä ääneen.

  4. Laske sitten pulssin tiheys puolen minuutin ajalta. Kerro sitten saamasi tulos kahdella. Näin saat tietää, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa.

Jutussa käytetty lähteinä myös Duodecim Terveyskirjastoa sekä Aivoliiton nettisivuja.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi