On selvää, että toinen aalto on alkanut, sanovat asiantuntijat – ”Tämä on uusi normaali vähintään ensi kesään asti” - Hyvinvointi | HS.fi

On selvää, että toinen aalto on alkanut, sanovat asiantuntijat – ”Tämä on uusi normaali vähintään ensi kesään asti”

Neljä asiantuntijaa kertoo Helsingin Sanomille, mitä toisesta aallosta tiedetään.

Asiantuntijoiden mukaan on perusteltua puhua toisen aallon käynnistyneen.­

13.10. 12:36 | Päivitetty 13.10. 14:44

Lokakuu menee menojaan, ja koronavirusepidemia kurittaa Suomea yhä ankarammalla kädellä. Tautitapaukset ovat jyrkässä kasvussa, mutta sairaalapaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin keväällä. Kuolemantapauksetkin ovat pysyneet varsin vähäisinä.

Helsingin Sanomat kysyi asiantuntijoilta, voimmeko jo sanoa virusepidemian toisen aallon käynnistyneen Suomessa. Entä miten tilanne eroaa keväästä?

Katsottiinpa positiivisten tulosten osuutta testauksissa, absoluuttisia tartuntamääriä taikka väestöön suhteutettua uusien koronaviruspotilaiden määrää, on selvää, että toinen aalto on alkanut.

Tätä korostaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

”Osassa Eurooppaa viruksen suvantovaihe päättyi jo elokuun puolella. Siinä mielessä Suomi on jälleen viimeisimpien joukossa tulossa mukaan”, Järvinen toteaa.

Tapausmäärät ovat Järvisen mukaan tällä hetkellä lähes samalla tasolla kuin kevään huippuaikoina.

Husin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan tilanne tuskin rauhoittuu ainakaan ennen kesää 2021.­

Järvisen kanssa samoilla linjoilla on Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.

”Toinen, kolmas, jopa neljäs tautiaalto juontavat käsitteinä juurensa influenssapandemioista, joille vuodenaikaisvaihtelu on ollut tyypillistä”, hän sanoo.

”Espanjantaudin ja sikainfluenssan ensimmäinen aalto oli keväällä, kesäksi tilanne rauhoittui ja syksyllä koitti toinen aalto, josta tuli toinen, ensimmäistä vakavampi aalto.”

Nuorti korostaa, että koronavirukselle on tyypillistä suuri alueellinen vaihtelu. Kielikuvana toinen aalto on käyttökelpoinen, vaikkakaan ei määritelmällisesti täsmällinen.

Aallolla voidaan hänen mukaansa tarkoittaa tapausten kiihtyvää nousua rauhallisemman kauden jälkeen.

Vaikka tapausmäärät vähenivät, koronavirus ei siis hävinnyt kesäksi mihinkään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koettiin keskellä kesää tautihuippu, joka lieveni syksyyn mennessä. Nyt tartunnat ovat jälleen alkaneet nousta.

 Tämänhetkisiä tapausmääriä ja epidemian leviämistä ei voi suoraan verrata kevääseen.

”Koronaviruksen tapauksessa toinen aalto on kielikuvana käyttökelpoinen, vaikkakaan ei määritelmällisesti täsmällinen”, Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo.­

Keväällä tapausten suhteen nähtiin Nuortin mukaan vain jäävuoren huippu. Siksi tämänhetkisiä tapausmääriä ja epidemian leviämistä ei voi suoraan verrata kevääseen.

Koska testauskapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin ensimmäisen aallon aikaan, näemme enemmän jäävuoren pinnan alla olevaa osaa.

”Tunnistamme enemmän lieväoireisia tapauksia, ja taudin ikäjakauma on nuorentunut. Myös joukkoaltistumisia tunnistetaan paremmin”, Nuorti sanoo.

Asko Järvinen lisää, että viime viikkoina koronavirusta on tavattu enenevissä määrin aina kuusikymppisiin ihmisiin asti. Siitä huolimatta tauti on kokonaisuudessaan siirtynyt nuorempaan väestönosaan.

”Muutokselle kuvaavaa on, että esimerkiksi Ruotsissa koronavirusten kuolonuhrien huippu saavutettiin ennen varsinaista epidemiahuippua. Tämä johtuu siitä, että virus levisi aluksi hoivan piirissä”, ylilääkäri toteaa.

Pandemia on vaikuttanut merkittävästi etenkin matkustamiseen. Helsinki-Vantaan lentokentällä ohjataan matkustajia koronatesteihin.­

Taudin vähäinen esiintyvyys vanhemmassa väestössä selittää osaltaan sitä, miksi sairaalapaikat ja koronaviruskuolemat ovat syksyllä pysyneet vähäisinä.

”Nythän kuolemia ei ole lähes ollenkaan”, Järvinen sanoo.

On puhuttu siitäkin, että muuntuneen koronaviruksen taudinkuva voisi olla lievempi kuin keväällä.

Nämä viitteet eivät kuitenkaan nykytiedon valossa pidä paikkaansa, Järvinen sanoo nyt. Ei siis voida sanoa, että tauti olisi muuttunut lievemmäksi.

”Virukset muuttuvat, ja niiden muuntumista voidaan tarkastella. Mutta siitä, että voisimme sanoa taudinkuvan itsessään muuttuneen erilaiseksi, ei ole varmuutta”, Asko Järvinen sanoo.

”Todennäköisimmin taudin lievyyttä selittää tällä hetkellä enemmän se, että koronavirus on keskittynyt nuorempiin ikäryhmiin.”

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo muistuttaa paikallisten epidemioiden roolista koronaviruksen levinneisyydessä.­

Toisaalta on harhaanjohtavaa puhua yhdestä suuresta aallosta.

Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo painottaa, että koronavirus on tosiasiassa joukko paikallisia epidemioita.

”Jos katsomme Suomessa vain kokonaiskuvaa, se piilottaa alueelliset erot”, Aivelo summaa.

 ”Jakolinja Uudenmaan ja muun Suomen välillä pätee yhä.”

Hän nostaa esiin Vaasan tapauksen, joka näyttäytyy osana toista aaltoa. Todellisuudessa se on kuitenkin ensimmäinen koronavirusrypäs kaupungissa itsessään – eli tavallaan Vaasan oma ensimmäinen aalto.

”Jakolinja Uudenmaan ja muun Suomen välillä pätee yhä”, Aivelo sanoo.

”Pääkaupunkiseudulla tartuntaketjut ovat jatkuvia, erillisiä ja hitaammin leviäviä. Maakunnissa, kuten Mikkelissä hiljattain, on nähty nopeita nousuja, jotka saadaan kuriin.”

 ”Aaltoa osuvampi vertauskuva on leviävä metsäpalo.”

Tähän jakolinjaan ei ole silti syytä tuudittautua toisenkaan aallon aikana.

Pekka Nuortin mukaan tilanne on sekä globaalilla tasolla että Suomen sisällä dynaaminen ja nopeasti muuttuva.

”Aalto on toki hyvä kielikuva, mutta vielä osuvampi vertauskuva on leviävä metsäpalo. Se menee yksinkertaisesti sinne, mistä löytyy polttoainetta, eli altista väestöä”, professori summaa.

Metsäpalo näkyy Euroopan maiden tartuntakartassa, joka hehkuu punaisena.

Hän nostaa esimerkiksi Tšekin, jossa koronavirus oli vielä hetki sitten hallinnassa. Nyt sekä sairastuneiden että sairaalahoitoa tarvitsevien määrät ovat nopeassa nousussa.

”On muistettava, että vain pienellä osalla väestöstä on todettu vasta-aineita virukselle.”

 ”Kyllä tämä on joka tapauksessa uusi normaali vähintään ensi kesään asti.”

Voimme siis hyvällä syyllä puhua toisesta aallosta. Mutta miten tästä eteenpäin?

Asko Järvinen uskoo, ettei tauti ole hetkeen katoamassa.

”Koronaviruksen kanssa on pystyttävä elämään ja toimimaan. Keskiössä lienevät yksilöiden omat ratkaisut, sillä tahtotila yhteiskunnan sulkemiseen on pieni.”

”Kyllä tämä on joka tapauksessa uusi normaali vähintään ensi kesään asti. Hellittää ei vielä saisi”, hän sanoo.

Huolen rinnalla on nyt turhautumista. Silti toinen aalto on otettava vakavasti.

Psykologian tohtori Tuija Turunen painottaa joustavuuden ja sopeutuvaisuuden merkitystä poikkeusaikana.­

Erot ensimmäisen ja toisen aallon välillä ulottuvat myös ihmisten mieliin. Sen tietää Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori Tuija Turunen.

”Keväällä olimme vahvasti samassa veneessä, ja tarve selviytyä korostui. Siksi yritimme saada oman olemisemme ja koko valtakunnan turvalliseksi”, Turunen sanoo.

Uudet ja yllättävät asiat antoivat voimaa akuutissa kriisissä, sillä ne piti oppia ja omaksua. On ymmärrettävää, että huolen rinnalla on nyt väsymystä, turhautumista ja pettymystä.

Silti toinen aalto on otettava vakavasti. Koronaviruksen pitää edelleenkin huolettaa riittävästi, jotta sen edessä pysyy huolellisena.

”Mutta tällä hetkellä kannattaisi keskittyä keväällä opittuun ja siihen, mihin pystyy vaikuttamaan. Mitä rutiineja pystyy jatkamaan mahdollisimman normaalisti? Mitä uusia hyvinvointia vahvistavia tapoja voisi kehittää?”

”Ennen kaikkea on yritettävä jaksaa mukautua ja oltava joustava. Ja onneksi mieli onkin hämmästyttävän joustava, kunhan se saa ymmärrystä ja tukea”, Turunen päättää.

Oikaisu 13.10. klo 14:32: Jutusta poistettu virheellinen tieto, että olisi olemassa viitteitä taudinkuvan lieventymisestä. Lisätty tieto siitä, että nykytiedon valossa taudin ei voida sanoa lieventyneen. Lisätty maininta siitä, että ikäjakauma selittää nykytilannetta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi