Koronavirus leviää, vaikka osaisimme jo suojautua – Psykoterapeutti kertoo, miksi käyttäydymme vastoin järkeä ja antaa kolme tärkeää ohjetta joulunviettoon - Hyvinvointi | HS.fi

Koronavirus leviää, vaikka osaisimme jo suojautua – Psykoterapeutti kertoo, miksi käyttäydymme vastoin järkeä ja antaa kolme tärkeää ohjetta joulunviettoon

Läheisemme eivät välttämättä ole koronavirukselta suojassa sen paremmin kuin muutkaan, psykoterapeutti Emilia Kujala muistuttaa.

Moni haluaisi nähdä läheisiä jouluna, mutta silloin on syytä olla erityisen tarkkana.­

9.12.2020 10:41

Koronavirustartunnat leviävät nyt niin voimallisesti, että joulu joudutaan viettämään poikkeusoloissa.

Miten tässä näin kävi? Meidänhän piti jos osata tämä: pestä kädet, pitää etäisyyttä, käyttää maskia ja yskiä hihaan.

Miksi tartunnat sitten edelleen leviävät?

”Me ihmiset emme ole niin järkeviä ja tietoisia toimijoita kuin kuvitellaan”, sanoo kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti, sosiaalipsykologi Emilia Kujala.

Suositusten mukaan toimiminen edellyttää hänen mukaansa kykyä luopua jostakin mukavasta, kuten rakkaiden ihmisten halaamisesta. Palkinto – se, että pysymme terveinä – seuraa vasta myöhemmin.

Ihmisillä on Kujalan mukaan myös taipumusta luottaa liikaa omaan ja toisten kykyyn noudattaa suosituksia.

”Uskomme, että olemme turvassa tartunnoilta ja että juuri meille tutut ihmiset käyttäytyvät järkevästi. Elämme omassa kuplassamme ja oletamme, että se on turvallinen”, Kujala sanoo.

Kyseessä on niin sanottu yliluottamusharha.

Samasta ilmiöstä kertoo tutkimustulos, jonka mukaan 80 prosenttia yhdysvaltalaisista autoilijoista uskoo olevansa keskimääräistä parempia kuskeja. Tai kiinalaisten tutkijoiden havainto, että ravintolisiä syövät ihmiset ottavat enemmän riskejä, koska heillä on illuusio omasta haavoittumattomuudestaan.

Näin pääministeri Sanna Marin (sd) ohjeisti marraskuussa suomalaisia koronakriisin selättämiseksi:

Koronavirustartuntoja jäljittävät ammattilaiset ovat havainneet, että koronavirus tarttuu varmimmin kotona samassa taloudessa asuvilta ihmisiltä. Tartuttaja kuuluu yleisimmin perhepiiriin, ja tartunnat tapahtuvat tilanteissa, joissa ollaan lähekkäin tai oleskellaan pitkän aikaa samassa tilassa.

Psykoterapeuttina ja sosiaalipsykologina Kujalalla on tutkimustietoa siitä, miksi ihminen ei aina toimi järkevästi.

Ensinnäkin ihmisen mieli hakeutuu kohti sellaista, mikä palkitsee heti eikä vasta viipeellä. Kun koronatartuntoja ehkäisevät varotoimet tuottavat ylimääräistä hankaluutta, on helpompaa mennä sieltä, missä aita on matalin. Voi uskotella itselleen, että vaaraa ei ole ja unohtaa turvavälit ja alituisen käsienpesun.

Toiseksi ihmisellä on luontainen tarve luottaa läheisiinsä. Kujalan mukaan on klassinen lainalaisuus, että läheisyys synnyttää kiintymystä ja luottamusta. Läheisiä ei koeta niin suurena riskinä kuin tuntemattomia.

Kujala viittaa tuoreeseen brittitutkimukseen, jonka mukaan samaan ryhmään kuuluvat kokivat, että heillä on pienempi riski saada koronavirustartunta ja siksi he ottivat myös enemmän riskejä.

”Saman ryhmän jäseniin luotetaan enemmän kuin ulkopuolisiin”, Kujala selittää.

Hän huomauttaa, että luottamus on upea tunne, mutta kun kysymys on koronaviruksesta, siihen ei voi tuudittautua. Läheisemme eivät välttämättä ole koronavirukselta suojassa sen paremmin kuin muutkaan.

Tunteilla on suuri rooli, kun kyse on koronapandemiasta.

Tunteet nousevat pintaan erityisesti silloin, kun ihmiset alkavat olla väsyneitä ja turhautuneita elämään rajoitusten mukaan.

”Stressi vaikuttaa ihmisten kykyyn käsitellä tietoa. Stressaantuneen ihmisen huomio kiinnittyy ennen muuta uhkiin. Hän saattaa myös tulkita uhkaksi sellaisia asioita, jotka eivät tosiasiassa sitä ole”, Kujala sanoo.

Tutkijat ovat havainneet myös, että kriisiaikoina eri ryhmien välisillä ristiriidoilla on taipumus kasvaa. Viime aikoina Suomessakin on noussut esiin koronaviruspandemiaan liitettyjä salaliittoteorioita.

Kujala toteaakin, että mitä enemmän huolta, pelkoa ja epävarmuutta yhteiskunnassa on, sitä hanakammin asioille haetaan selityksiä, joihin on helppo takertua.

Sellaisesta selityksestä on kyse esimerkiksi käsityksessä, että koronavirusta ei ole oikeasti olemassakaan, vaan pandemian taustalla on salaliitto, joka pyrkii tekemään kansalaisista tahdottomia alamaisia.

Salaliittoteoriat kiehtovat Kujalan mukaan erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka kokevat olevansa ulkopuolisia yhteiskunnassa.

”Salaliittoteorioihin uskovilla syntyy usein vahva yhteisöllisyyden kokemus samanmielisten kanssa. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä enemmän sen sisällä syntyy painetta ajatella ja toimia kuten saman ryhmän muut jäsenet”, Kujala toteaa.

Samanmieliset uskovat Kujalan mukaan kuuluvansa ylivertaiseen porukkaan, jolla on hallussaan salaista tietoa, toisin kuin ”idiooteilla, jotka istuvat metrossa maski naamallaan”. Tämän ”tiedon” avulla ryhmä uskoo jopa jäävänsä henkiin ja pelastuvansa.

Käyttäytymiseen vaikuttaa myös halu toimia samalla tavalla kuin muut.

”Emme ole niin itsenäisiä ajattelussamme kuin kuvittelemme. Meillä on taipumusta jäljitellä ystäviämme, läheisiämme ja niitä ihmisiä, joiden joukkoon haluaisimme kuulua”, Kujala sanoo.

Tunteet saattavat ohjata meitä silloinkin, kun perustelemme toimintaamme järjellä.

”Omien tunteiden tunnistaminen olisi tärkeää erityisesti silloin, kun tunteet kiilaavat järjen edelle”, Kujala sanoo.

Näin voi käydä erityisesti jouluna, johon voi kasautua koko vuoden pitkä odotus läheisten tapaamisesta ja yhdessäolosta.

Miten yliluottamusharha tulisi ottaa huomioon koronalta suojautumisessa?

”Perinteisesti ajatellaan, että tiedon jakaminen ja valistus ovat parhaat keinot vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Silloin kuitenkin ylenkatsomme tunteita ja toisten ihmisten vaikutusta omaan käyttäytymiseemme”, Kujala sanoo.

Se, että tietoa jaetaan, ei välttämättä merkitse sitä, että tiedon mukaan myös toimitaan. Huomiota kannattaisikin Kujalan mukaan kiinnittää siihen, kuka tietoa jakaa ja kenelle.

”Jos minä menen yläasteelle kertomaan, että rikos ei kannata, se ei välttämättä vakuuta kuulijoita. Mutta jos saman asian kertoo entinen rikosliigan jäsen, hänen puhettaan kuunnellaan”, Kujala havainnollistaa.

Koronarokotukseen liittyvien pelkojen hälventämisessä tietoa tehokkaampi keino voi olla vakuuttavan esikuvan antama malli. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovatkin kertoneet ottavansa rokotuksen heti, kun heidän vuoronsa koittaa.

Tämä toimii Kujalan mukaan silloin, kun kuulija kokee olevansa samaa valtaväestöä kuin Niinistö ja Marin. Jos taas kuulija kokee kuuluvansa marginaaliin, viestin pitäisi tulla saman ryhmän edustajalta.

Kujala muistuttaa, että viranomaisten tulisi pohtia myös sitä, miten päättäjien ja virkamiesten viesti saataisiin välitettyä ihmisille, jotka eivät seuraa perinteisiä tiedotusvälineitä.

Hän on somevaikuttaja itsekin ja kertoo kiinnittävänsä huomiota muun muassa siihen, millaista kuvaa hän levittää Instagramissa ja Facebookissa.

”Terveydenhuollon ammattilaisena pidän epäeettisenä, että levittäisin suositusten vastaista viestiä. Kun julkaisen itsestäni kuvan maski kasvoilla, saatan saada vihapostia. Se on kuitenkin pienempi paha kuin että vähättelisin tartuntariskiä.”

Näin nitistät yliluottamusharhan joulun juhlinnassa

1. Älä heittäydy tunteittesi vietäväksi vaan pyri tunnistamaan ne. Jos suositusten noudattaminen tuntuu mahdottomalta, mieti, voisiko taustalla olla esimerkiksi harhainen luottamus omaan turvallisuuteen tai suuri läheisyyden tarve. Kun tunnistat tunteesi, voit myös sanoa itsellesi: Tämä joulu on poikkeuksellinen, ja pystyn viettämään sitä eri tavalla kuin ennen.

2. Tee itsellesi ja läheisillesi selväksi, mikä on teidän tapanne viettää poikkeusjoulua. Turvallisuudesta voi muistuttaa kouriintuntuvasti esimerkiksi käyttämällä maskia.

3. Tukekaa toinen toistanne. Jos yksi lipsuu, muut eivät seuraa perässä vaan korjaavat.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat