Saksan kangasmaskikiellossa on järkeä, sanoo suomalaisasiantuntija – Tällaiset maskit suojaavat käyttäjäänsä paljon kankaista paremmin - Hyvinvointi | HS.fi

Saksan kangasmaskikiellossa on järkeä, sanoo suomalaisasiantuntija – Tällaiset maskit suojaavat käyttäjäänsä paljon kankaista paremmin

Suomalainen asiantuntija pitää Saksan kangasmaskikieltoa tehokkaana toimena virusmuunnosuhan torjunnassa. Saksassa maskin tulee olla vähintään kirurginen kasvomaski.

Saksassa valmistetuja FFP2-standardin mukaisia kasvomaskeja esiteltiin Walddorfhäslachissa torstaina.­

21.1. 11:13 | Päivitetty 21.1. 12:07

Saksassa on nyt reagoitu voimakkaasti koronaviruksen brittimuunnoksen uhkaan. Virusmuunnos tarttuu aiempaa koronavirustyyppiä herkemmin ihmisestä toiseen.

Yksi selkeä muutos on kangasmaskien vaihtaminen tehokkaampiin maskityyppeihin.

Maskipakko on Saksassa ollut käytössä jo huhtikuun lopulta asti, mutta käytössä on voinut olla mikä tahansa maski. Nyt maskin tulisi olla FFP2- tai FFP3-standardin mukainen tai ainakin niin sanottu kirurginen kasvomaski.

 FFP-maski peittää nenän ja suun kuin kuonokoppa.

FFP-standardoidulla maskilla tarkoitetaan puolikasvomaskia, jonka tärkein ero niin sanottuun lappumaskiin on, että sivuvuoto on erittäin paljon pienempi. Maski peittää siis nenän ja suun seudun kuin kuonokoppa.

”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kirurgisella lappumaskilla jopa puolet hengitettävästä ilmasta menee suodattavan materiaalin ohi”, sanoo tutkimusprofessori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskusksesta (Vtt).

Suodatuskyky siis on heikompi, eikä maski suojaa käyttäjäänsä niin paljon kuin voisi.

”Kirurginen maski on alun perin kehitetty sairaalakäyttöön niin, ettei bakteereita joutuisi operoitavan potilaan haavaan”, Harlin muistuttaa.

Maskin on oltava venttiilitön, jotta se suojaa tehokkaasti myös ulkopuolisia. Työterveyslaitoksen mukaan uloshengitysventtiilillä varustettuja FFP-suojaimia ei suositella tilanteisiin, joissa on suojattava muita hengitystie-eritteiltä.

 ”FFP-maskin käyttö antaa yksistään saman suojan kuin jos molemmilla olisi kirurginen maski kasvoilla”

Lappumaskin suojaus käyttäjälleen ei kuitenkaan ole mitätön, sillä tartunnan riski putoaa kirurgisen maskin käyttäjällä noin 50 prosenttiin.

”FFP-maskin käyttö antaa yksistään saman suojan kuin jos molemmilla olisi kirurginen maski kasvoilla”, Harlin vertaa.

FFP2- ja FFP3-standardoidut maskit siis aidosti suojaavat käyttäjäänsä virusaerosoleilta lähes kolme kertaa paremmin kuin kirurginen lappumaski. FFP2-maski suojaa viruspisaroilta 95-prosenttisesti ja FFP3-maski 98-prosenttisesti.

”Tällä on varmasti hyötyä kaksi kertaa ärhäkämmin tarttuvan virusmuunnoksen torjunnassa, sillä tehokas maski käytännössä nollaa nousseen tartuttavuuden”, Harlin arvioi.

 Kangasmaski suojaa huonoimmin: sen teho on korkeintaan kohtuullinen.

Kangasmaski suojaa käyttäjäänsä kaikkein huonoimmin, sillä sen suodatusteho on 40–50 prosentin luokkaa.

”Suojausteho on käyttäjälleen korkeintaan kohtuullinen”, Harlin sanoo.

Toki mikä tahansa suoja nenän ja suun edessä pysäyttää aivastuksen ja suojaa muita ihmisiä mahdollisilta viruspisaroilta ja tehoaa Harlinin mukaan paremmin kuin hihaan aivastaminen.

Kangasmaskit antavat kuitenkin suojaa käyttäjälleen hyvin lyhyen aikaa, vaikka materiaalina olisi käytetty jotakin mikrokuitukangasta, joka ei läpäise viruksia yhtä herkästi kuin tavallinen puuvilla.

Oikaisu 21.1. klo 11.42: Vaihdettu jutun kuva venttiilittömään maskiin. Aiemman kuvan maskeissa oli venttiili, mutta tällainen maski ei suojaa ulkopuolisia yhtä tehokkaasti. Klo 12.00 lisätty TTL:n suositus tekstiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat