Suomi saattaa olla koronan jälkeen pysyvästi erilainen maa – professori Heikki Hiilamo uskoo, että pian alkaa konkurssien aalto - Hyvinvointi | HS.fi

Suomi saattaa olla koronan jälkeen pysyvästi erilainen maa – professori Heikki Hiilamo uskoo, että pian alkaa konkurssien aalto

Koronaepidemia on kuin hidastettu tsunami. ”Vasta kun hyökyaalto laskee ja vetäytyy, päästään katsomaan, mitkä ovat todelliset vauriot”, Heikki Hiilamo sanoo.

”Globaalisti koronapandemian hoito on ollut moraalinen voitto”, sanoo professori Heikki Hiilamo.­

25.1. 9:26 | Päivitetty 25.1. 16:44

Mitä pitää tehdä, jotta pärjää koronanjälkeisessä maailmassa? Sitä kysyivät Leppävirran lukion oppilaat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorilta Heikki Hiilamolta hänen vieraillessaan äskettäin lukiossa Pohjois-Savossa.

Hyvä kysymys, sillä Suomi on isojen ongelmien edessä.

Pian joudutaan ratkaisemaan, miten selvitään koronaepidemian aiheuttamasta velasta ja konkurssien aallosta. Vielä emme myöskään tiedä, miten pandemia muuttaa käyttäytymistämme ja kulutustottumuksiamme. Emme liioin osaa arvata, millaiset henkiset jäljet se meihin jättää.

Hiilamo sanoo, että koronaepidemia on kuin hidastettu tsunami. ”Vasta kun hyökyaalto laskee ja vetäytyy, päästään katsomaan, mitkä ovat todelliset vauriot ja mitä niiden korjaamiseksi täytyy tehdä.”

Tartuntojen ensimmäinen aalto koettiin Suomessa keväällä ja toinen vuodenvaihteessa. Nyt Suomi on taas veitsenterällä: ehtiikö koronaviruksen herkemmin leviävä muunnos päästä valloilleen ennen kuin rokotukset pelastavat tilanteen?

Hiilamon arvion mukaan rokotusten vaikutus alkaa näkyä helmikuun loppupuolella. Silloin kuolonuhrien ja sairaalahoidossa olevien potilaiden määrän voi odottaa vähenevän, vaikka tartuntoja tapahtuisi nykyiseen tapaan tai jopa enemmän.

 Alkuvuonna Suomessakin arvioitiin, että koronavirus olisi ollut voitettu jo loppukesällä. Se osoittautui vääräksi päätelmäksi.

Pandemian mallintajat eivät ole tähänkään mennessä onnistuneet ennustamaan epidemian kulkua kovin hyvin. Monessa maassa on tapahtunut suuria yllätyksiä, kuten Irlannissa, jossa käyrä nousi joulun jälkeen pystysuoraan ylös.

Myös Suomessa esitettiin alkuvuodesta arvioita, joiden mukaan koronavirus olisi ollut voitettu jo loppukesällä.

Hiilamokin oli keväällä mukana tiedepaneelissa, joka tuotti taustatietoa valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämälle exit-työryhmälle. Sen oli määrä valmistella nopealla aikataululla Suomen tie ulos koronakriisistä ja suunnitelma kriisin jälkihoitoa varten.

Työryhmän työskentely jäi kuitenkin lyhyeksi, kun hallitus ymmärsi, että kriisiä täytyy seurata loppuun asti ennen kuin jälleenrakennus voi alkaa.

Suomi on kuitenkin Hiilamon mielestä pärjännyt koronakriisissä erinomaisen hyvin verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, vaikka maiden väestörakenne ja maantiede ovat samankaltaisia.

”Se kertoo, että politiikkamme on ollut onnistuneempaa”, hän sanoo.

 Hiilamon mielestä Suomen pitäisi oikeastaan olla Ruotsille kiitollinen.

Yksi tärkeä ero on ollut Hiilamon mukaan se, että Ruotsin hallitus antoi koronakriisin hoidon kansanterveysviraston vastuulle. Viranomainen arvioi, että korona on samankaltainen epidemia kuin aiemmatkin pandemiat ja piti tästä näkemyksestä jääräpäisesti kiinni. Näin se meni yhä syvemmälle suohon.

Suomessa sitä vastoin hallitus otti itse vastuun koronatoimista ja oli myös selvästi herkempi omaksumaan uutta tietoa uudessa tilanteessa.

Hiilamon mielestä Suomen pitäisi oikeastaan olla Ruotsille kiitollinen. Ruotsin esimerkki osoitti, että koronapandemia on eri juttu kuin aikaisemmat epidemiat. Ruotsi näytti myös miten voi käydä, jos asiat hoidetaan huonosti.

”Ilman Ruotsin kokemuksia emme ehkä olisi ryhtyneet niin määrätietoisiin toimiin viruksen leviämisen estämiseksi kuin ryhdyimme”, hän sanoo.

Ruotsissa ajateltiin myös, että yhteiskunta ja talous pääsevät vähemmällä, kun rajoituksia on vähemmän.

Niin ei kuitenkaan käynyt. Ruotsi ei saanut löysästä politiikastaan etuja vaan pelkästään haitat.

Suomen hallitus lähti sitä vastoin ajatuksesta, että koronaviruksen ehkäisypolitiikka on parasta talouspolitiikkaa. Se sai kireämmän politiikan edut, mutta haittoja ei ole ilmennyt sen enempää kuin muissakaan maissa.

”Sitä paitsi Suomen rajoitukset ovat olleet paljon löysempiä kuin joissakin maissa, joissa virus on levinnyt vielä enemmän. Suomessa ei esimerkiksi vielä ole ollut käytössä ulkonaliikkumiskieltoja”, Hiilamo huomauttaa.

Suomen politiikan onnistumisesta kertovat esimerkiksi reaaliaikaiset tiedot palkkojen ja sosiaalietuuksien kehityksestä.

Isot muutokset nähdään Hiilamon mukaan kuitenkin vasta sitten, kun epidemian yli on päästy.

Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitä, paljonko konkursseja on odotettavissa. Konkurssiaalto tulee Hiilamon mukaan vasta tammikuun jälkeen. Silloin päättyy väliaikainen laki, joka rajoittaa velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin.

Selvää on, että isojakin rakenteellisia muutoksia tapahtuu.

 Jäävätkö ihmiset ikuisesti kotisohvalle katsomaan tv-sarjoja sen sijaan, että he lähtisivät elokuviin, teatteriin, konserttiin tai keikoille?

Kärsijöitä tulevat Hiilamon mukaan olemaan ne alat, joihin rajoitustoimet ovat iskeneet pahimmin. Toisaalta uudet trendit luovat myös uusia kasvumahdollisuuksia.

Iso kysymys onkin, muuttuvatko ihmisten käytös ja kulutustottumukset pysyvästi. Miten yleisesti etätyötä tehdään, tilataanko ruokaa edelleen suoraan kotiin ja siirtyykö ostosten tekeminen vieläkin enemmän verkkoon? Jäävätkö ihmiset ikuisesti kotisohvalle katsomaan tv-sarjoja sen sijaan, että he lähtisivät elokuviin, teatteriin, konserttiin tai keikoille?

”Vaikka nyt näyttää siltä, että ihmiset odottavat pääsyä yhteisten elämysten äärelle, he ovat saattaneet tottua pandemian aikaisiin käytäntöihin, ja se vaikuttaa heidän valintoihinsa tulevaisuudessakin”, Hiilamo sanoo. Ainakin kotimaanmatkailun ja luonnossa liikkumisen buumin hän ennustaa jatkuvan.

 Koronapandemian taloudelliset vaikutukset muistuttavat vuoden 2008 talouskriisiä.

Miten kauan koronakriisistä toipuminen kestää?

Hiilamon arvion mukaan pandemian vaikutukset jäävät bruttokansantuotteella mitattuna lyhyemmiksi kuin vuosina 1991–1993 koettu lama.

Koronapandemian taloudelliset vaikutukset muistuttavat hänen mukaansa pikemminkin vuoden 2008 talouskriisiä.

Erona on kuitenkin se, että koronapandemian vaikutukset kohdistuvat epäsymmetrisesti talouden eri toimialoille. Jos toipumisessa tuijotetaan vain kasvun keski-arvoja, isot alakohtaiset erot jäävät huomaamatta.

”On aloja, joiden toimintakyky on hiipunut melkein kokonaan, kun taas toisilla kysyntä on kasvanut. Tiettyjen alojen toipuminen vie todella pitkään tai sitä ei tapahdu lainkaan, vaikka talous kasvaisi ja työllisyys paranisi”, Hiilamo sanoo.

Suomen hallitukselle taloustilanne on hyvin hankala.

Kautensa alussa hallitus pani rahaa menemään tekemällä investointeja ja lunastamalla vaalilupauksia. Tarkoitus oli kuroa velanotto kiinni hallituskauden aikana, Hiilamo muistuttaa.

”Hallitus löi tavallaan vetoa sen puolesta, että talous menee hyvin ja ikävät säästötoimet vältetään.”

Sitten iski koronavirus, ja nyt menee entistä heikommin, koska rahaa tarvitaan koronatukiin ja yleiseen elvytykseen.

Hiilamo viittaa työelämäprofessori Vesa Vihriälän vetämän talousviisaiden raporttiin viime toukokuulta. ”Se lähti ajatuksesta, että nyt ei kursailla, vaan pyritään estämään romahdus ottamalla velkaa. Jatkossa tehdään sitten sopeutustoimia.”

Hän muistuttaa myös pyrkimyksestä uudistaa Suomen sosiaaliturva tulevien seitsemän vuoden aikana. Asiaa pohtiva komitea aloitti työnsä vuosi sitten.

Näissä olosuhteissa tehtävä on kuitenkin hyvin vaikea. Niin sanottua jakovaraa ei ole.

 Säästöistä ja veronkorotuksista tullaan puhumaan kyllästymiseen saakka viimeistään vuoden 2023 eduskuntavaalikamppailussa, Hiilamo uskoo.

Iso yhteiskunnallinen kysymys onkin nyt se, aiotaanko tilanteesta selvitä säästämällä vai korottamalla veroja.

”Karkeasti sanottuna, jos lasku maksetaan säästöjen kautta, maksajina ovat keski- ja pienituloiset. Jos se tehdään veroja korottamalla, hyvätuloiset ja rikkaat ihmiset maksavat laskusta isomman osan”, Hiilamo sanoo.

Tällaista keskustelua ei Suomessa ole vielä käyty, mutta Hiilamo uskoo, että säästöistä ja veronkorotuksista tullaan puhumaan kyllästymiseen saakka viimeistään vuoden 2023 eduskuntavaalikamppailussa.

Hän muistuttaa, että isojen kriisien aiheuttama velkataakka on monissa liberaalin talouspolitiikan maissa maksettu korkealla progressiivisella verotuksella. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeisenä aikana ylimmät marginaaliverot olivat Yhdysvalloissa ja Britanniassa 70 ja 80 prosentin luokkaa.

Suomessa on Hiilamon mukaan ollut viime aikoina hallituksia, jotka ovat alentaneet veroja ja luoneet keinotekoisesti säästämistarvetta. Menoja on pitänyt karsia, koska tuloja on pienennetty.

Suomen pitäisi olla Ruotsille jopa kiitollinen, sanoo Heikki Hiilamo. Hänet kuvattiin kotipihallaan Helsingin Arabianrannassa.­

Ilmapiirissä voi nyt tapahtua muutos: verojen korotuksista saattaa tulla osa yleistä jälleenrakennuspolitiikkaa. ”Tulevaisuudessa pohditaan, miten paljon varakkaammat ja parempituloiset osallistuvat laskun maksamiseen”, Hiilamo arvioi.

 ”Hanki hyvä koulutus ja vältä ylivelkaantumista.”

Moraalisesti suhtautuminen pandemiaan on Hiilamon mukaan ollut maailmanlaajuinen voitto.

Eri maat ovat panostaneet siihen, että ne saavat kuriin kulkutaudin, joka koettelee vakavimmin passiiviväestöä eli vanhuksia. ”Se on suuri askel terveyden edistämisessä”, Hiilamo sanoo.

Aiemmin heikoimpien suojelemiseen ei yksinkertaisesti ollut varaa eikä mahdollisuuksia.

Kun espanjantauti riehui maailmalla vuosina 1918–1920, mitään rajoitustoimia ei ollut. Tauti tappoi miljoonittain ihmisiä. Suomessakin kuoli 20 000 ihmistä.

Minkä neuvon Hiilamo siis antoi Leppävirran lukiolaisille, jotka olivat huolissaan omasta tulevaisuudestaan?

”Annoin heille samat neuvot kuin ennenkin: Hanki hyvä koulutus ja vältä ylivelkaantumista. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi välttää esimerkiksi asuntolainan ottamista – omistusasunto on useimmiten melko hyvä sijoitus – vaan sitä, että luottotiedot kannattaa säilyttää.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat