Koronaviruksen uudet, herkemmin leviävät muunnokset ovat nostaneet esille sen, miten virus leviää ilman välityksellä. Maskit ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin covid-19-taudin leviämisen ehkäisyssä.
Osassa Saksaa onkin otettu käyttöön uudet määräykset, joiden mukaan maskin tulisi olla FFP2- tai FFP3-standardin mukainen tai ainakin niin sanottu kirurginen kasvomaski. Ne suojaavat tartunnalta kangasmaskia paremmin.
Maskin käyttö on ollut Saksassa pakollista huhtikuusta asti, mutta käytössä on voinut olla mikä tahansa maski. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel on tosin käyttänyt julkisissa esiintymisissään FFP2-maskia jo keväästä lähtien.
Suomessa vähätellään edelleen sitä tosiasiaa, että koronavirus voi levitä ilman välityksellä, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen, joka tutkii viruksen liikettä ilmassa aerosolifysiikan näkökulmasta.
Ville Vuorinen
Tämän asian merkityksen ymmärtäminen ja sisäistäminen voi Vuorisen mukaan olla tärkein yksittäinen seikka, kun nykyistä virusmuotoa sekä sen uusia variantteja torjutaan ennen kuin rokotuksia saadaan riittävästi.
Hän kertoo tämän jutun lopussa, millaisissa tilanteissa FFP2-maskista voi olla hyötyä.
Ihminen tuottaa hengittäessään, puhuessaan, yskiessään ja aivastaessaan aerosoleja eli ilmassa leijuvia hyvin pieniä pisaroita. Jos henkilö on saanut koronatartunnan, virukset leviävät erikokoisten pisaroiden mukana ympäristöön.
FFP2-maskit suodattavat Vuorisen mukaan tehokkaasti aerosoleja sekä isompia pisaroita, jotka nekin voivat leijua pitkiä aikoja ilmassa.
Virukset leviävät samaan tapaan kuin hengitys höyryää pakkasella tai tupakansavu, jonka voi haistaa, vaikka olisi useiden metrien päässä tupakoitsijasta. ”Toisaalta virukset myös laimenevat tehokkaasti etäisyyden kasvaessa”, Vuorinen huomauttaa.
Puhe moninkertaistaa aerosolien tuotannon kymmen–satakertaiseksi. Siksi sosiaaliset tilanteet ovat tartuntojen kannalta erityisen riskialttiita. Myös fyysinen aktiviteetti moninkertaistaa aerosolien tuotannon.
Viime viikkoina joukkotartuntoja on todettu erityisesti pääkaupunkiseudun rakennustyömailla. Viruksen tiedetäänkin leviävän ilman kautta erityisen hyvin pienissä ahtaissa tiloissa, joissa on huono ilmanvaihto.
Vuorisen mielestä pitäisi tuoda selvemmin esiin se, että maski ei ratkaise vaikkapa taukotilojen riskejä silloin, kun niissä syödään yhdessä.
Angela Merkel on käyttänyt julkisissa esiintymisissään FFP2-maskia keväästä lähtien.
FFP2-standardoitu maski peittää nenän ja suun seudun kuin kuonokoppa. Sen tärkeä ero niin sanottuun kirurgiseen maskiin eli lappumaskiin on se, että mahdollisuus sivuvuotoon on paljon pienempi kuin kirurgimaskissa.
Kirurginen maski kyllä suojaa varsin hyvin muita ihmisiä aerosoleilta ja pisaroilta ulospäin hengitettäessä. Sisäänpäin hengitettäessä se ei kuitenkaan suojaa riittävästi, koska se vuotaa reunoista.
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n mukaan kirurgista lappumaskia käytettäessä jopa puolet hengitettävästä ilmasta menee suodattavan materiaalin ohi. Lappumaskin käyttäjän tartunnan saamisen riski putoaa kuitenkin noin 50 prosenttiin.
FFP2- ja FFP3-standardoidut maskit suojaavat VTT:n mukaan käyttäjäänsä viruksilta lähes kolme kertaa paremmin kuin kirurginen lappumaski.
FFP2-maski antaa jo yksistään käyttäjälleen saman suojan kuin tilanteessa, jossa sekä hänellä itsellään että hänen ympärillään olevilla olisi lappumaski.
FFP2-maskeja on kahta tyyppiä: toisissa on venttiili ja toisissa ei.
Niistä kannattaa valita käyttöön venttiilitön suojain. Se suodattaa ilmaa molempiin suuntiin eli suojaa käyttäjää itseään sekä hänen ympärillään olevia ihmisiä.
Venttiilillä varustettu FFP2 suodattaa vain sisäänhengitettyä ilmaa eli suojaa ainoastaan käyttäjää itseään.
Kangasmaskin suodatusteho on kaikkein kehnoin. Se suojaa muita ihmisiä pärskeiltä ja viruspisaroilta, mutta sen suodatusteho on vain noin 40–50 prosentin luokkaa.
Anthony Fauci on itsekin käyttänyt monikerrosmaskeja.
Joidenkin tutkimusten mukaan kirurgisen maskin ja kangasmaskin yhtäaikaisesta käytöstä saattaisi olla hyötyä käyttämällä kangasmaskia kirurgisen maskin päällä.
”Ensinnäkin kangasmaski tiivistää kirurgisen maskin reunat. Toiseksi jotkut tutkimukset osoittavat, että jos kangas on sopivan tiheäkudoksista, yhdistelmän suodatuskyky tehostuu, kun aerosolit ovat kooltaan 1–10 mikrometriä. Vielä sitäkin pienempiin aerosoleihin tarvittaisiin FFP2-maski, mikä voi olla tärkeää”, Vuorinen sanoo.
Tällaisia monikerrosmaskeja ovat suositelleet muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO sekä Yhdysvaltain tartuntatautiviraston johtaja Anthony Fauci.
Yhdistelmämaskilla voi tosin olla myös heikkouksia. ”Joillakin ihmisillä se saattaa esimerkiksi haitata hengittämistä”, Vuorinen huomauttaa.
Etäisyys, maskit, hyvä ilmanvaihto ja ulkoilma laskevat ilman kautta altistumisen riskitasoa merkittävästi. Vuorinen huomauttaa, että kun ihmiset kohtaavat toisiaan, tästä listasta vähintään kahden asian pitäisi toteutua yhtä aikaa.
Mitä maskia käyttäisit joukkoliikennevälineessä?
Bussissa, junassa tai metrossa matkustamisessa on korkea tartuntariski. Tila on rajallisen kokoinen, ilmanvaihto epäselvä, lähikontakteja on vaikea välttää ja matkan kesto voi olla pitkähkö. Silloin käyttäisin FFP2-maskia.
Kaupassa?
Kauppa on tila, jossa käy paljon ihmisiä. Käyttäisin FFP2-maskia erityisesti silloin, jos kaupassa on paljon ihmisiä eikä yli kahden metrin turvavälejä pysty pitämään. Aika usein käytän kaupassa kirurgista maskia yhdessä kangasmaskin kanssa ja pidän etäisyyttä.
Henkilöautossa työporukalla?
Henkilöauton ilmasta on mitattu hyvin korkeita viruspitoisuuksia, kertoo uusi, vielä julkaisematon tutkimus. Riskitaso on korkea, koska autossa istutaan lähekkäin, tilavuus on pieni ja sisäilma jaetaan. Ikkunan raottaminen ja maskien käyttö laskisivat riskitasoa merkittävästi. Tilanteessa olisi erityisperusteet käyttää FFP2-maskia. Automatkoilla sisäilman kierrättämistä tulisi lisäksi välttää. Kannattaa varmistaa, että ilmastointipaneelin nuolipainike ei ole päällä.
Taksissa?
Jos autossa on tai on ollut useita ihmisiä eikä tilaa ole tuuletettu, virusta voi jäädä tilaan. Käyttäisin FFP2-maskia.
Henkilöautossa perheenjäsenen kanssa?
En käyttäisi maskia paitsi siinä tilanteessa, että perheenjäsen on altistunut koronavirukselle. FFP2-maski ja auton tuuletus olisivat mielestäni tarpeen erityisesti silloin, kun altistunutta perheenjäsentä viedään autolla koronatestiin.
Vierailulla isoäidin luona?
Jos epäilisin altistuneeni koronavirukselle, en vierailisi riskiryhmäläisten luona ollenkaan.
Muuten käyttäisin vierailulla mahdollisimman hyvää maskia. Pienentäisin tartuntariskiä parantamalla ilmanvaihtoa, eli avaisin ikkunan tai parvekkeen oven. Riskiä voi laskea myös lyhentämällä vierailun kestoa ja säilyttämällä etäisyyden.
Vanhusten palvelutalossa, hoitokodissa tai sairaalassa?
Mielestäni näissä tilanteissa FFP2-maskin käyttö olisi erityisen perusteltua. Hyvän ilmanvaihdon merkitys tunnetaan hyvin sairaalaolosuhteissa.
Työpaikalla?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee pitämään yli kahden metrin etäisyyden muihin ihmisiin kaikissa tiloissa, joissa vietetään pitkä aika, kuten työpaikalla ja kokouksissa. THL suosittelee maskin käyttöä millä tahansa etäisyydellä, mikä on mielestäni perusteltua. Jos työpaikalla tai kokoushuoneessa on puutteellinen ilmanvaihto ja ilma on tunkkainen, se on tarttumisen kannalta vaarallinen paikka. Mitä pidempään kokous kestää, sitä suurempi on riski. Mieluummin pitäisin etäkokouksen tai valitsisin tilan, joka on mahdollisimman väljä.
Ravintolassa?
Ruokaravintoloissa on useimmiten kohtalaisen hyvä ilmanvaihto, mikä on hyvä asia. Maskien käyttö ravintoloissa voisi mahdollistaa turvallisemman ravintolatoiminnan. Ruokailun tai juomisen ajaksi maski sitten pitäisi vain poistaa kasvoilta.
Hakiessasi lasta päiväkodin pihalta?
Ulkoilmassa tarttumisriski on kaikkein vähäisin ja etäisyys on mahdollista säilyttää.
Hakiessasi lasta päiväkodin sisätiloista?
Käyttäisin kirurgista maskia, kangasmaskia tai näiden yhdistelmää.
Hiihtämässä?
Hiihtäessä ja hölkätessä en käytä maskia. Ulkona on helppo pitää etäisyyttä, jolloin riskitaso on alhainen.
Oikaisu 28.1.2021 kello 15.49: Korjattu lausetta, jossa kerrotaan, että venttiilillä varustettu FFP2 suodattaa vain sisäänhengitettyä ilmaa eli suojaa ainoastaan käyttäjää itseään. Aiemmin jutusta saattoi saada l-kirjaimen puuttuessa harhaanjohtavasti käsityksen, että FFP2 ei suojaisi käyttäjää itseään.
