Viisikymppinen Vesa toi ensimmäisten joukossa muuntuneen koronaviruksen Suomeen – Hänen tarinansa on kertomus siitä, miten helposti valvonta voi pettää - Hyvinvointi | HS.fi

Viisikymppinen Vesa toi ensimmäisten joukossa muuntuneen koronaviruksen Suomeen – Hänen tarinansa on kertomus siitä, miten helposti valvonta voi pettää

Vesa sai matkustaessaan koronaviruksen brittimuunnoksen. Enää hän ei aio matkustaa mihinkään pitkään aikaan.

Brittiläinen koronavirusmuunnos saapui Suomeen ensimmäisen kerran joulupyhien jälkeen, kun kolmella Suomeen palanneella matkustajalla todettiin muuntuneen koronaviruksen aiheuttama tartunta Helsinki-Vantaa lentoasemalla otetuissa testeissä.­

8.2. 13:16 | Päivitetty 8.2. 16:35

Viisikymppinen Vesa asuu Suomessa pienellä paikkakunnalla. Hänellä on kaksi kouluikäistä lasta ja vaimo.

Hänen vaimonsa on kotoisin Länsi-Afrikasta, ja koko perhe päätti joulun jälkeen matkustaa viikoksi vaimon kotimaahan. Samalla Vesalla oli tilaisuus hoitaa siellä työhönsä liittyvä asia.

”Ajattelin, että lento on varmasti puolityhjä, mutta kone olikin buukattu niin täyteen, ettei turvaväleistä ollut tietoakaan”, Vesa kertoo.

Se reissu oli käänteentekevä. Vesasta tuli yksi ensimmäisistä suomalaisista, jotka toivat tietämättään koronaviruksen brittimuunnoksen Suomeen.

Vesa ei kerro sairastumisestaan omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

”Olen alusta asti suhtautunut koronavirukseen vakavasti. Käyttänyt kasvomaskia, noudattanut turvavälejä ja vältellyt tapaamasta esimerkiksi vanhoja vanhempiani”, hän kertoo.

Paikallisella lentokentällä maahan saavuttuaan perhe käveli suoraan koronatestiin, vaikka heillä ei ollut mitään taudin oireita. Testi maksoi heille 150 dollaria per henkilö. Nelihenkiselle perheelle se tarkoitti noin 500 euron laskua.

Maassa oli maskipakko, ja siellä noudatettiin turvavälejä.

”Paikan päällä kävimme ravintolassa syömässä ja ajoimme taksilla.”

 Koronatestin jälkeen perhe kävi maskit kasvoilla kaupassa, ja seuraavana päivänä vielä hakemassa noutoruokaa ravintolasta.

Vesan oireet alkoivat hotellissa: kuumetta, lihassärkyä ja kivuliasta yskää. Hän arveli saaneensa malarian. Hän otti kuumetta alentavaa lääkettä ennen lentoaan Suomeen. Matkalla oli vielä kaksi välilaskua.

Siellä Vesa perheineen jonotti pitkissä turvatarkastusjonoissa ja istui lounge-tilassa kuusi tuntia. Lisäksi Vesa kävi toisen välilaskun aikana hieronnassa, joka ei tehnyt hyvää jo valmiiksi kipeille lihaksille.

Suomeen saapuessaan perhe ohjattiin uudestaan koronatestiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Testi oli vapaaehtoinen, mutta perhe päätti tehdä sen.

Koronatestin jälkeen perhe ajoi kotipaikkakunnalleen. He kävivät matkalla maskit kasvoilla kaupassa ja seuraavana päivänä vielä hakemassa noutoruokaa ravintolasta, vaikka heidät oli jo lentokentällä asetettu suositusten mukaiseen omaehtoiseen karanteeniin.

Hän ei ollut tullut ajatelleeksi, ettei kaupassakaan olisi silloin saanut käydä.

Vesan kännykkään kilahti ”positiivinen”-viesti seuraavana päivänä testin ottamisesta eli 2. tammikuuta. Lisäksi vaimo ja toinen lapsista saivat heti sen jälkeen tiedon positiivisesta koronatestituloksesta. Saman tien tuli soitto tartuntatautiyksikön koronajäljityksestä.

Viikon päästä positiivisesta testituloksesta varmistui, että Vesalla perheineen oli koronaviruksen muuntunut brittivariantti.

Nopeasti leviävä brittiläinen koronavirusmuunnos saapui Suomeen ensimmäisen kerran joulupyhien jälkeen, kun kolmella Suomeen palanneella matkustajalla todettiin muuntuneen koronaviruksen aiheuttama tartunta.

Kahdella henkilöllä todettiin Britanniassa levinnyt uusi viruslinja ja yhdellä Etelä-Afrikasta löytynyt uusi viruslinja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) julkaisivat aiheesta tiedotteen 28. joulukuuta.

Britanniasta ja Etelä-Afrikasta Suomeen saapuneita alettiin ohjata rajanylityspaikoilla koronavirustestiin ja karanteeniin. Jo ennen joulua Suomi kielsi matkustajalennot Britanniasta 4. tammikuuta asti virusmuunnoksen leviämisen estämiseksi.

THL:n ohjeen mukaisesti kaikkia Britanniasta 7. joulukuuta tai sen jälkeen Suomeen tulleita oli kehotettu hakeutumaan koronavirustesteihin, vaikka heillä ei olisi koronavirustautiin viittaavia oireita. Lisäksi Britanniasta ja Etelä-Afrikasta Suomeen saapuneita ohjattiin rajanylityspaikoilla koronavirustestiin ja karanteeniin.

 Brittivariantti tarttuu herkemmin kuin muuntumaton covid-19-tauti.

Siinä missä virusmuunnoksia määriteltiin tammikuun alussa vain ulkomailta tulleista positiivisista näytteistä, on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tällä hetkellä mahdollisuus tunnistaa virusmuunnos kaikista positiivisista näytteistä kohtalaisen nopeasti.

Ylilääkäri Asko Järvinen.­

”Keskimäärin vuorokauden sisällä siitä, kun positiivinen vastausnäyte on tullut”, sanoo Husin infektio-osaston ylilääkäri Asko Järvinen.

Muualta maasta ainakin ulkomailta tulleet tartunnat pyritään ohjaamaan jatkotutkimuksiin, jotka tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Virusmuunnos selvitetään niin, että potilaan näytteestä tehdään ensin pcr-testi. Jos se on positiivinen, selvitetään jatkotutkimuksilla, voisiko kyseessä olla variantti eli viruksen muuntunut muoto.

Uusissa virusversioissa on muutos muun muassa piikkiproteiinissa, joka voidaan sekvensoida eli lukea ja määrittää siihen kertyneet mutaatiot. Sekvensointi on hidasta, ja vastaus tulee parissa viikossa. Hus-alueella on käytössä uudenlainen pcr-testi, joka tunnistaa nimenomaan muuntunutta kohtaa – sen avulla vastaus tulee jo seuraavana päivänä.

Suomessa on tällä hetkellä todettu 211 virusmuunnostapausta, joista muutama on Etelä-Afrikan varianttia ja loput Vesallakin todettua brittimuunnosta. Suurin osa virusmuunnostapauksista on todettu Hus-alueella tai Helsinki-Vantaan lentoasemalla testatuista.

Yksittäisiä virusmuunnostapauksia on raportoitu ainakin myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhoitopiirin ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueilla sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhoitoalueella.

Brittivariantti tarttuu herkemmin kuin muuntumaton covid-19-tauti, koska virus tarttuu paremmin virusreseptoriin ja tartunnan saaneen nielussa on keskimäärin enemmän virusta. Tartuntatapa näyttäisi kuitenkin tämän hetken käsityksen mukaan olevan pääosin sama, eli virusmuunnoskin tarttuu herkimmin pisaratartuntana lähikontaktissa.

Asko Järvinen kertoo, että virusmuunnoksen tartunta saattaa myös alkaa varhemmin, eli sairastunut ihminen voi tartuttaa sitä jo monta päivää ennen kuin itse saa oireita.

 Vesa on voinut tartuttaa virusta eteenpäin jopa viikon ajan.

Vesa ei tarkkaan tiedä, missä vaiheessa Afrikan-matkaa on tartunnan saanut. Se on saattanut tulla jo menomatkalla vaikkapa taksissa hotellille tai ensimmäisellä illallisella hotellin ravintolassa. Hän on voinut tartuttaa virusta eteenpäin jopa viikon ajan.

Ainakin Vesa sairasti koronavirustautiaan jo paluumatkalla lentokoneessa ja välilaskujen aikana, ja on mahdollista, että hän on tartuttanut sen esimerkiksi edessään tai takanaan istuvaan.

”Se on sen verran tarttuvampi, että kuten on nähty Englannista ja Irlannista, se aika nopeasti valtaa alaa tältä osin muuntumattomalta virustyypiltä”, Järvinen sanoo.

Järvinen ei osaa varmasti sanoa, tarttuuko virusmuunnos helpommin myös esimerkiksi pinnoilta, mutta se on mahdollista.

”Koska virusmäärä on isompi, voi olla mahdollista, että esimerkiksi pinnalla olevassa tahrassa on enemmän virusta”, Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa Husin alueella selvitettyjen tartuntaketjujen perusteella virusmuunnos on tarttunut herkimmin lähipiirissä, samoin kuin koronavirustaudissa muutenkin. Vesankin tapauksessa koko perhe sairastui, koska he oleilivat pitkään samassa tilassa.

Muuntumattomassa koronavirustaudissa perheenjäsenet voivat hyvin välttää tartunnan, mutta eivät kaikki virusmuunnoksen saaneen perheenjäsenetkään sairastu. Tarkkoja lukuja näistä ei tiedetä.

”Virusmuunnoksessa tartunta tapahtuu useamman kohdalla, lyhyemmässä ajassa ja hieman herkemmin”, Järvinen summaa.

Pääosin tauti näyttäisi Asko Järvisen mukaan olevan samanlainen kuin muuntumattoman viruksen aiheuttama.

Vesa kuvailee tautiaan influenssan kaltaiseksi kuumetaudiksi. Kuumetta oli muutama päivä noin 39 astetta, ja joka paikkaa särki. Oli kivuliasta yskää ja vähän nuhaa. Hänen tautinsa oli siis vähän perusflunssaa rankempi.

Vesan vaimo ja lapset sairastivat hyvin lievän taudin. Heillä ei ollut kuumetta, ja lievätkin flunssaoireet olivat ohi parissa päivässä.

Joissakin tautitapauksissa ulkomaan kontaktia ei ole Järvisen mukaan kyetty tunnistamaan, mikä hänen mielestään puhuu sen puolesta, että on erityisen tärkeää pitää kiinni tartunnanjäljityksen nopeudesta ja siitä, että sitä on tekemässä riittävän moni.

”Tartunnan saaneen lähipiirille pitäisi mahdollisimman nopeasti ilmoittaa, että he osaisivat eristäytyä eivätkä levitä tautia eteenpäin omassa lähipiirissään”, Järvinen sanoo.

Asko Järvisen mielestä on tärkeää pitää huolta tartunnanjäljityskapasiteetista eikä siirtää kaikkia resursseja rajalle. Rajatoimenpiteiden täytyy olla hänen mielestään tehokkaita niin, että saadaan ihmiset testattua, mutta siihen ei pidä käyttää tartunnanjäljityksen henkilökuntaa.

 Vesan tauti havaittiin, koska hän hakeutui lentokentillä koronatestiin. Testaus perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen.

Hallitus päätti tammikuun viimeisellä viikolla vähentää rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä ja jotta kaikki tulijat olisi mahdollista testata. Helmikuun 25. päivään asti rajojen yli sallitaan nyt vain välttämätön, esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työmatkaliikenne.

Vesan tauti havaittiin, koska hän hakeutui lentokentillä koronatestiin. Testaus perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen.

Asko Järvinen muistuttaa, että virusmuunnoksia tulee varmasti jatkossa lisää, sillä tartuntoja on maailmassa enemmän kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa erinäköisiä virusmuunnoksia tullaan tunnistamaan, koska sekvensointia eli viruksen dna-ketjujen määrittämistä tehdään nyt laajasti monessa länsimaassa.

Moni pelkää, että virus muuntuu niin paljon, ettei siihen kehitetty rokote enää ehkäise tartuntoja. Järvisen mukaan oleellisempi kysymys on, kykeneekö rokotus estämään virusten aiheuttamat vaikeimmat tautimuodot, eli sen, että ihmiset joutuvat sairaalaan tai tehohoitoon ja tauti pitkittyy.

Vasta positiivisen testituloksen saatuaan Vesa tajusi, että Afrikan nuoressa väestössä pyörii koronavirusta varmasti enemmän kuin ihmiset tietävät. Heillä tauti on lievä, eikä moni käy testeissä. Testit maksavat, ja monella on rahalle muuta käyttöä.

”Kyseessä on nuori ja dynaaminen yhteiskunta, jossa ihmiset menevät kipeänä koronatestin sijasta malariatestiin, joka on siellä edullisempi. Malariaan myös suhtaudutaan siellä paljon vakavampana tautina”, Vesa sanoo.

Malariaa on maassa paljon, ja tapausmäärät ovat jo vuosia olleet nousussa. Vesa sanoo olevansa huolissaan globaalista epätasa-arvosta, mutta ei pidä sitä paikallisten ihmisten tai viranomaisten, vaan pikemminkin isojen maiden poliitikkojen syynä.

Nyt Vesa arvelee, että koronavirus saattaa vaimon kotimaassa olla lievänä aika monella. Siellä on myös Vesan paikallisten tuttavien mukaan mahdollista ostaa negatiivinen testitulos, jos haluaa poistua maasta. Kukaan paikallinen ei puhunut koronarokotteista.

Kotiin tultuaan perhe jäi karanteeniin, jota pidennettiin 14 vuorokauteen virusmuunnoksen takia. Lapsetkaan eivät menneet heti joululoman jälkeen kouluun lähiopetukseen. Aluksi toinen terveenä ollut lapsi sai myös lopulta tartunnan, vaikka hän yritti isossa talossa oleilla muusta perheestä erillään.

Vesa sairasti noin viikon, ja karanteeniaika oli hänen mielestään tylsä. Ennen kaikkea hän olisi halunnut päästä töihin ja urheilemaan.

”Täällä maalla myös ruoan tilaaminen oli hankalaa, kun lähetystä ei saa kotiovelle”, hän kertoo.

Vesa ajoi kaupan pihaan, jonne kauppias nosti ostoksia, ja pari kertaa hän kävi elintarvikkeiden noutopisteellä. Vaikka hän käytti hanskoja ja kasvot tiiviisti peittävää maskia, hän kuuli myöhemmin, ettei niin olisi pitänyt karanteeniaikana tehdä.

Tiettävästi Vesan perhe ei ole tartuttanut virusta ainakaan koneen laskeutumisen jälkeen Suomessa eteenpäin.

 ”Tietysti tuntuu pahalta, että olen toimillani edistänyt viruksen leviämistä.”

Vesa kiittelee sitä, miten hyvin tartuntatautiyksikkö piti perheestä huolta: soitteli usein ja antoi ohjeita.

Hän oli sairastuessaan huolissaan siitä, että joutuu sairaalaan tai hengityskoneeseen. Tai että tauti pitkittyy.

Vaikka jälkikäteen Vesaa harmitti, että matkalle tuli lähdettyä, hän on nyt sairastettuaan ihan tyytyväinen, että hänellä on vasta-aineita kehossaan ja immuniteetti kestää ainakin joitain kuukausia.

”Minulta testattiin vasta-aineet, ja tasot olivat korkeammalla kuin rokotuksen saaneella lääkärillä”, Vesa sanoo.

Hän kannattaa ehdottomasti pakkotestauksia rajoilla ja muitakin koronarajoituksia.

”Aion käyttää maskia ja huolehtia turvaväleistä, enkä matkusta enää mihinkään ennen kuin pandemia on rauhoittunut”, hän sanoo.

Hän ajattelee, että on hänen omaa syytään, että hän sai tartunnan.

”Tietysti tuntuu pahalta, että olen toimillani edistänyt viruksen leviämistä ja luultavasti tartuttanut jonkun ennen testitulosta”, Vesa sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat