Monelle nousee koronarokotteen jälkeen kuume – Asiantuntija kertoo, mistä se johtuu ja mitä rokotteen sivuoireista tiedetään juuri nyt - Hyvinvointi | HS.fi

Monelle nousee koronarokotteen jälkeen kuume – Asiantuntija kertoo, mistä se johtuu ja mitä rokotteen sivuoireista tiedetään juuri nyt

Rokote on kevein tie päästä yhteiskunnassa eteenpäin, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja.

Elimistö reagoi rokotteeseen samoin kuin, jos se törmäisi taudinaiheuttajaan, mutta reaktio menee yleensä ohi parissa päivässä.­

12.2. 2:00 | Päivitetty 12.2. 10:12

Kuume nousee, päätä särkee, viluttaa, jäseniä kolottaa ja olkapäässä tuntuu paikallista kipua juuri siinä kohtaa, johon piikki on pistetty.

Nämä ovat minkä tahansa rokotteen tyypillisiä sivuoireita. Koronavirusrokotteista näitä haittavaikutuksia on raportoitu paljon. HS kirjoitti keskiviikkona, että monet hoitajat ja lääkärit ovat joutuneet ottamaan sairaspäivän rokotusoireiden takia.

Pitäisikö tästä olla huolissaan?

”Elimistö reagoi rokotteeseen samoin, kuin jos se törmäisi taudinaiheuttajaan”, kertoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Keho haluaa tuhota taudinaiheuttajan ja alkaa puolustautua nostamalla kuumeen tai aiheuttamalla muita infektio-oireita mutta vain päiväksi pariksi. Näin se toimii, kuten on tarkoituskin.

”Rna-rokote häviää elimistöön noin vuorokaudessa, jolloin keho tajuaa, että homma on hoidettu ja oireet rauhoittuvat”, Rämet sanoo.

Koronavirusrokotteen kaltaisista rna-rokotteista tiedetään, että oireet tulevat toisella rokotuskerralla voimakkaampina. Silloin keho on oppinut, miten tilanteeseen pitää reagoida ja oireilee kahta kauheammin.

”Jos on ennen rokotusta jo sairastanut koronataudin, voisi ajatella että ensimmäisen rokotuskerran puolustusreaktiot vastaisivat toista kertaa”, Rämet arvelee.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo Suomessa lääkkeiden ja rokotteiden turvallisuutta. Kahdesta tällä hetkellä käytössä olevasta koronavirusrokotteesta on valvontaviranomaiselle tullut 421 haittavaikutusilmoitusta, joista 137 on ilmoitettu olevan vakavia. Se on paljon, mutta siihen on syynsä.

Haittailmoitusten lukumäärä ei Fimean ylilääkäri Maija Kaukosen mukaan kerro siitä, paljonko rokotuksista on tullut haittoja.

”Koronarokotteet ovat mediakiinnostuksen kohteena ja valtava puheenaihe. Tiedetään että kaikki tällainen julkisuus lisää ilmoitusten määrää”, hän sanoo.

Uusi lääke myös vaatii tiiviimpää seurantaa.

Pidempiaikaisia haittoja koronavirusrokotteesta ei ole vielä tullut. Siitä kertoo se, että yhtään korvattavaa lääkevahinkoilmoitusta ei ole tehty koronavirusrokotteista Suomessa.

Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö korvaa lääkkeistä ja rokotteista aiheutuvia haittoja, joissa oireet eivät häviä 14 vuorokaudessa. Korvaussumma on lievissä tapauksissa yleensä joitakin satasia ja perustuu vahingonkorvauslakiin. Myös kaikki haitasta mahdollisesti aiheutuvat sairaskulut ja ansionmenetykset korvataan.

Vakavan haitan määritelmä vaihtelee myös sen mukaan, kuka sen tekee. Haittavaikutusilmoituksen saa Kaukosen mukaan tehdä joko rokotettu itse tai terveydenhuollon ammattilainen. Ilmoittaja voi itse arvioida, oliko haitta vakava. Jos ilmoittaja itse määrittää haitan vakavaksi, Fimea ei muuta tätä määritelmää.

”Jos ilmoittaja ei kerro vakavuusastetta, se määritetään kansainvälisen määritelmän mukaisesti”, Kaukonen kertoo.

Määritelmän mukaiselle vakavalle haitalle on selkeät kriteerit. Haittavaikutus arvioidaan vakavaksi, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen. Haittavaikutus on vakava myös silloin, jo se on aiheuttanut pysyvän vamman tai alentanut toimintakykyä, kuten työkykyä, tai aiheuttanut sikiövaurion.

”Tiedän että joku on ilmoittanut koronarokotteen haitan vakavaksi, koska on joutunut pitämään yhden sairaspäivän. Ymmärrän, että yksilö itse saattaa arvioida haitan vakavaksi, koska se johti työkyvyttömyyteen”, Kaukonen sanoo.

Hänen mukaansa haittavaikutuksista käydään jatkuvasti kansainvälistä tiedonvaihtoa esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian lääkeviranomaisten kanssa.

”Missään päin maailmaa ei ole tullut esiin riskitekijää, josta pitäisi olla huolissaan”, Kaukonen sanoo.

Hänen mukaansa riski kuolla tai joutua pitkäksi ajaksi sairaalahoitoon koronataudin takia on isompi kuin se, että rokotteesta aiheutuisi jokin pysyvä haitta.

Suomessa joka kolmas koronavirusinfektioon sairastunut yli 80-vuotias on kuollut. Globaalisti kaikista koronavirusinfektioon sairastuneista diagnosoiduista tapauksista on kuollut kaksi sadasta. Hyvin harvinaisen, vakavan haittavaikutuksen riski on alle yksi 10 000 rokotettua kohden.

Yhdeksässä Fimeaan tulleessa ilmoituksessa kuvataan eriasteisia vakavia allergisia eli anafylaktisia reaktiota, jotka on hoidettu välittömästi. Näissä oireina on yleisimmin ollut hengenahdistus, ihon punoitus tai nokkosrokko ja erilaiset suu- ja kurkkutuntemukset.

Yhdysvaltojen tartuntatautiviranomainen CDC on raportoinut, että henkeä uhkaavien vakavien allergisten reaktioiden yleisyys on koronavirusrokotteessa noin yksi 100 000 rokotettua kohden. Analyysi tehtiin, kun Pfizerin Comirnaty-rokotetta oli pistetty vajaat kaksi miljoonaa annosta. Raportti on julkaistu arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Journal of American Medical Association (JAMA).

”Mahdollisten allergisten reaktioiden takia rokote annetaan Suomessa aina valvotuissa olosuhteissa”, Mika Rämet sanoo.

Fimea on käsitellyt 11 ilmoitusta kuolemista, joilla on ollut ajallinen yhteys koronavirusrokotukseen. Yhtä tapausta lukuun ottamatta kyse oli hoivakodissa asuneista vanhuksista. Kaikilla oli pitkälle edennyt perussairaus, josta kuoleman katsottiin johtuneen. Neljälle nousi kuitenkin rokottamista seuraavina vuorokausina kuume, eikä rokotteen myötävaikuttavaa roolia kuolemassa voitu heidän kohdallaan täysin sulkea pois.

”Useinkaan ei ole mitään keinoa varmuudella tietää, onko rokotuksella ollut tekemistä rokotteeseen liittyvän haittavaikutuksen kanssa vai onko haittavaikutus ollut pelkästään ajallinen”, Rämet sanoo.

Muun muassa tästä syystä koronavirusrokotteilla on tehty placebo-kontrolloituja tutkimuksia, joissa mahdollisia haittoja on voitu verrata rokotetuilla ja rokottamattomilla. Esimerkiksi Astra Zenecan rokotetutkimukset olivat syyskuussa noin viikon ajan tauolla, kun yksi rokotetuista sairastui vakavasti. Ulkopuolinen asiantuntijaryhmä määritteli, että kyseessä ei ollut rokotteeseen liittyvä syy-seuraussuhde vaan vain ajallinen yhteys.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ohjeistanut, ettei koronavirusrokotetta annettaisi saattohoidossa oleville. Heikkokuntoisten, hauraiden henkilöiden rokottamisesta päätetään tapauskohtaisesti yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa.

”Ylipäätään rokotteista haetaan korvauksia harvoin. Jos lääkekorvaushakemuksia kaiken kaikkiaan on vuodessa pari sataa, niistä keskimäärin 11–12 on rokotteista”, kertoo toimitusjohtaja Tiina Hellgrén Suomen Keskinäisestä Lääkevahinkovakuutusyhtiöstä.

Poikkeuksena on sikainfluenssaa vastaan käytetty Pandemrix-rokote, joka aiheutti osalle rokotetusta lapsista ja nuorista narkolepsian.

Ylivoimaisesti eniten rokotekorvauksia haetaan kausi-influenssarokotteista. Korvauksia rokotteiden aiheuttamista haitoista maksetaan alle kymmenen kertaa vuodessa, useimpina vuosina kerran tai pari.

Koronavirusrokotteilla on valtion takaus. Viime kädessä Suomen valtio maksaisi, jos koronavirusrokotteista alkaisi tulla paljon lääkevahingonkorvaukseen oikeuttavia haittoja.

Rokotuksista tulee ylipäätään hyvin vähän muita kuin pian ohimeneviä haittavaikutuksia. Ne ovat yleisempiä, jos rokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia tai bakteereita.

Suomessa tällainen on BCG-rokote, joka suojaa tuberkuloosin vaikeilta muodoilta, kuten tuberkuloottiselta aivokalvotulehdukselta ja yleistyneeltä tuberkuloosilta. BCG-rokote voi aiheuttaa rokotetuilla imusolmuketurvotusta, rokotepaikan turvotusta ja osteomyoliittia eli luutulehdusta.

Rokotetta ei anneta Suomessa kaikille vaan ainoastaan niille, joilla arvioidaan olevan suurentunut riski saada tartunta.

”Sitten on se surullinen historia Pandemrixin aiheuttamasta narkolepsiasta”, Rämet sanoo.

Hänen mukaansa tarvittiin sopiva rokotteen antigeeni eli viruksen osa, tietty geneettinen alttius ja sen lisäksi vielä jokin muu tekijä, koska kaikki geneettisen riskin omaavat rokotetut eivät sairastuneet. Käytetty tehosteaine, skvaleeni, ei yksin aiheuta narkolepsiaa.

Muistakin lääkkeistä tulee haittavaikutuksia. Silti rokotteisiin kohdistuu eniten ennakkoluuloja.

”Rokotteiden hyödyt nähdään väestötasolla, ja haitat kohdistuvat yksilöön”, Rämet sanoo.

Lääkkeen kohdalla hyödyt ja haitat kohdistuvat samaan yksilöön, ja hän voi punnita ottamansa riskin itse. Esimerkiksi, jos tulehduskipulääkkeen ottaa särkyyn vain harvoin, riittävän nesteen kera eikä tyhjään vatsaan, on riski saada vatsahaava yksilön kohdalla vain pieni ja hyödyt koetaan haittoja suuremmiksi.

”Rokote otetaan terveenä. Se on vakuutus tulevaisuutta ajatellen. Haitat, kuten kipeä pistopaikka tai kuume ovat hyvin konkreettisia, mutta hyöty aika abstrakti”, Rämet vertaa.

Hän toivoo, että ihmisten henkilökohtainen päätös ottaa tai olla ottamatta rokotus perustuisi tietoon ja mahdollisimman vähän tunteeseen.

”Vaikka unohtaisi tehohoidon tarpeen ja kuolemantapaukset, niin koronan suhteen haitat ovat hyvin käsin kosketeltavia: lapset eivät pääse kunnolla harrastamaan, kukaan ei pääse teatteriin, ravintolassa käyminenkin mietityttää, maskit ovat epämukavia ja käsidesi ainakin joissain kaupoissa haisee tosi pahalle”, Rämet sanoo.

Ottamalla koronavirusrokotteen yksilö minimoi hänen mukaansa riskinsä saada vaikea tautimuoto tai menettää esimerkiksi makuaisti.

”Kevein tie päästä yhteiskuntana ja yksilönä eteenpäin on rokottaminen”, Rämet sanoo.

Lisäys 12. helmikuuta klo 10:10: Jutussa kerrotaan, että koronavirusinfektioon sairastuneista on globaalisti kuollut kaksi prosenttia. Juttuun on lisätty tieto, että luku perustuu WHO:n arvioon diagnosoiduista covid-19-tautitapauksista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat