Yleisellä suussa piilevällä tulehduksella voi olla yhteys vakavaan koronavirustautiin - Hyvinvointi | HS.fi

Yleisellä suussa piilevällä tulehduksella voi olla yhteys vakavaan koronavirustautiin

Suun terveyttä ei pidä laiminlyödä epidemia-aikana, sillä hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti voi pahentaa koronaoireita.

Suun terveydellä on yhteys monen pitkäaikaissairauden tasapainoon ja hoitoon.­

19.2. 14:08

Suun terveyttä ei pidä unohtaa, vaikka koronaepidemian alkaessa hampaiden kiireetöntä hoitoa ajettiin alas.

”Osalla suun terveys on nyt jäänyt sen takia hoitamatta”, sanoo dosentti Anna Maria Heikkinen.

Hän työskentelee tutkimusjohtajana Helsingin yliopistossa ja parodontologian erikoishammaslääkärinä yksityisellä sektorilla.

Suun terveys voi itse asiassa olla korona-aikana entistä tärkeämpää, sillä tulehdus suussa voi pahentaa mahdollisen koronavirustartunnan oireita.

Jos hengitys haisee, hampaat liikkuvat tai ikenet vuotavat tai vetäytyvät, kannattaa hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle. Lääkäri tarkistaa, voiko kyse olla muustakin kuin lievästä ientulehduksesta, Heikkinen sanoo.

Ientulehdus on tyypillinen vaiva, jota sairastaa jossain elämänsä vaiheessa ainakin 70 prosenttia suomalaisista. Tällaisessa tapauksessa ien yleensä palautuu paikoilleen, kun hampaat on hoidettu kuntoon ja tulehdus saatu paranemaan. Heikkisen mukaan ientulehdus saadaan useimmiten paranemaan suun terveydenhuollon ammattilaisen avustuksella ja tehostetulla hampaiden puhdistuksella.

Astetta vaikeampi tulehdus on nimeltään hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti. Siinä hammasta ympäröivää kiinnitystä on jo menetetty pysyvästi.

Parodontiitissa hampaan kiinnitys pettää ja suuhun muodostuu niin sanottuja ientaskuja. Parodontiitti on usein oireeton eikä aiheuta juurikaan kipua, ja siksi sen ehkäisy ja hoito helposti laiminlyödään.

Pitkälle edettyään parodontiitti aiheuttaa hampaiden liikkumista, kun luutuki hampaan ympärillä vähenee.

Parodontiitti on Suomessa jo merkittävä kansantauti, jota sairastaa noin kaksi kolmesta suomalaisesta aikuisesta.

 Suu voi olla erilaisten bakteerien ja viruksien lymypaikka.

Tuoreessa tutkimuksessa parodontiitti on yhdistetty koronavirustautiin. Qatarin Dohassa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan pitkälle edennyt parodontiitti on yhteydessä covid-19-taudin vaikeampaan tautimuotoon ja koronaviruskuolemiin.

Tutkimus julkaistiin tammikuussa arvostetussa Journal of Clinical Periodontology -tiedejulkaisussa.

Anna Maria Heikkinen pitää tutkimustuloksia mielenkiintoisina ja lupaavina.

”Parodontiittia ja covid-19-tautia yhdistää, että molemmissa elimistön systeeminen tulehdustila voimistuu ja sytokiinimyrsky lisääntyy”, Heikkinen sanoo. Sytokiinimyrskyllä tarkoitetaan elimistön immunologista puolustusreaktiota, jossa elimistö alkaa tuottaa suuria määriä tulehduksen välittäjäaineita, niin sanottuja sytokiineja.

Hän muistuttaa, ettei aiheesta ole vielä pitkän aikavälin tutkimuksia, mutta tuoreessa tutkimuksessa oli mukana lähes 600 potilasta. Heikkinen uskoo, että tutkimustietoa tulee lisää sitä mukaa, kun potilasaineistoa vakavaan koronavirustautiin sairastuneista kertyy.

Tutkimuksessa potilailla, joilla oli vaikea-asteista parodontiittia, oli tilastollisesti merkittävämpi todennäköisyys sairastua vaikea-asteiseen koronavirustautiin. Parodontiitilla ja vaikealla koronavirusinfektiolla on myös yhteisiä riskitekijöitä, kuten diabetes, korkea ikä ja tupakointi.

”Parodontiitti voi altistaa esimerkiksi diabetekselle, ja jos potilaalla on diabetes, on suurempi riski sairastua parodontiittiin. Diabeetikolla on myös suurempi riski sairastua covid-19-tautiin”, Heikkinen kertoo.

”On mahdollista, että viruksen penetraatio ACE2-entsyymien kautta lisääntyy parodontiitissa”, Heikkinen sanoo.

Koronaviruksen on arveltu toimivan ACE2-reseptoreiden kautta. Niitä on ainakin hengitysteissä, munuaisissa, sydämessä ja suolistossa.

Koronavirus käyttää nimenomaan hengitysteissä olevia reseptoreita tunkeutuessaan keuhkojen pintasoluihin ja pääsee aiheuttamaan tulehduksen.

”Suussa ACE2-entsyymeitä on paljon. Voi olla myös mahdollista, että sieltä välittyy tulehdusvälittäjätekijöitä muualle elimistöön ja sytokiinimyrskyn ylläpitämä tulehdustila kiihtyy entisestään ”, Heikkinen sanoo.

Suu voi Heikkisen mukaan olla erilaisten bakteerien ja viruksien lymypaikka. Näin käy etenkin silloin, kun suussa on paljon syventyneitä ientaskuja, kuten parodontiitissa on. Siinä suun ja hampaan välille aukeaa taskuja, joita on monesti vaikea puhdistaa ja joissa voi muhia tulehdus.

Koronavirustauti siis aiheuttaa voimakkaamman tulehdusreaktion, kun elimistössä on päällä jo valmiiksi jonkinasteinen tulehdus.

Kyse on Heikkisen mukaan myös kokonaisterveydestä. Suun terveydellä on yhteys monen muunkin pitkäaikaissairauden tasapainoon ja hoitoon.

Parodontiitilla tiedetään olevan diabeteksen lisäksi jonkinlainen yhteys esidiabeteksen puhkeamiseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

”Jos verensokerit ovat koholla, on ylipainoa ja suukin on hoitamatta, voi yksittäisillä asioilla olla kokonaisuuden kannalta merkitystä ”, Heikkinen sanoo.

 Hammaslääkärin vastaanotolle mennessään potilas purskuttelee ennen hoitoa suunsa vetyperoksidipurskutteella.

Tässä kokonaisuudessa suun ja hampaiden hoitamisella ja hammaslääkärin tekemällä tutkimuksella ja hoidolla voi olla yllättävän iso rooli.

”Vastaanotolla parodontiitti tai sen riski voidaan todeta suun ja hampaiden tutkimuksella ja yksinkertaisella suuhuuhdetestillä”, Heikkinen kertoo.

Parodontiitti on yksi yleisimmistä kroonisista pitkäaikaissairauksista.

Heikkisen mukaan alkavaa hampaiden kiinnityskudossairautta voi nähdä jo parikymppisillä, etenkin niillä, jotka eivät huolehdi suunsa hygieniasta.

Vaikka kudostuhoa ei pysty palauttamaan, sen eteneminen voidaan pysäyttää saamalla tulehdus kuriin hyvällä omahoidolla sekä suun terveydenhuollon ammattilaisen avulla. Käytännössä se tarkoittaa, että plakki tulee poistettua hampaiden pinnoilta.

”Elimistön tulehdustilaa voidaan vaimentaa”, Heikkinen sanoo.

Heikkinen muistuttaa, että vastaanotolle menoa ei tarvitse koronaviruksen takia siirtää muuten kuin silloin, jos on flunssan oireita tai on karanteenissa tartuntariskin takia.

Suun terveydenhuollossa noudatetaan nyt erityistä ohjeistusta, Heikkinen kertoo. Hammaslääkärin vastaanotolle mennessään potilas purskuttelee ennen hoitoa suunsa vetyperoksidipurskutteella, joka vähentää mahdollisten virusten määrää suussa. Lisäksi hoitohenkilökunta suojautuu virukselta maskein ja visiirein.

”Hammashoidossa noudatetaan tarkkoja hygieniaohjeita niin koronaikana kuin muutoinkin”, Heikkinen sanoo.

Hän muistuttaa myös hampaiden säännöllisestä hoidosta: hampaat tulee harjata aamuin illoin ja hammasvälit puhdistaa kotona ainakin kerran päivässä. Lisäksi hampaiden ja suun kunto olisi hyvä tarkistuttaa hammaslääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat