Koronatartuntojen määrä rikkoo pian tuhannen rajan päivässä, uskoo asiantuntija ja kertoo, mitä se merkitsee - Hyvinvointi | HS.fi

Koronatartuntojen määrä rikkoo pian tuhannen rajan päivässä, uskoo asiantuntija ja kertoo, mitä se merkitsee

”Seuraavan kuukauden sisällä ratkeaa, miten menemme kesään. Jos tartuntamäärät saadaan painetuksi alemmaksi, viime vuoden kaltainen kesä on mahdollinen”, arvioi tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

Tuhannen tartunnan päivä olisi synkkä merkkipaalu, sanoo asiantuntija.­

4.3. 9:34

Suomen koronatartuntojen määrä on viime päivinä noussut niin, että määrässä tehdään todennäköisesti kohta uusi ennätys: yli tuhat tartuntaa päivässä.

Tuomas Aivelo­

Se tulee olemaan ”merkkipaalu epäonnistumisen polulla”, kuten Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo asiaa kuvailee.

”Voisi kuvitella, että olisimme jo osanneet toimia paremmin." Pandemiaa on kuitenkin torjuttu jo vuoden ajan, hän muistuttaa.

Tartuntaluvut ovat nyt suuremmat kuin viime keväänä. Ne ovat Aivelon mukaan suuremmat siitäkin huolimatta, että viime keväänä suuri osa tartunnoista saattoi jäädä huomaamatta, kun testauskapasiteetista oli vielä pulaa.

Hän uskoo tartuntalukujen vielä kasvavan lähipäivinä.

”Vaarana on, että tehohoidon kapasiteetin rajat alkavat tulla vastaan ja kiireetöntä hoitoa saatetaan joutua lykkäämään. Se merkitsisi sairaaloille hyvin vaikeata tilannetta tulevina viikkoina”, Aivelo sanoo.

 ”Virossakin on nähty yli tuhannen tartunnan päiviä, vaikka maan väkiluku on neljännes Suomen väkiluvusta.”

Pääministeri Sanna Marin on viime päivinä vedonnut painokkaasti kansalaisiin, jotta he noudattaisivat suojatoimia.

”Toivottavasti Marinin puheen vaikutus alkaa näkyä. Ensi viikolla alkaa myös sulkutila, jos kaikki lait saadaan eduskunnassa läpi. Myös se saattaa hillitä tartuntamääriä”, Aivelo toteaa.

Vielä ei hänen mukaansa kannatakaan ripotella tuhkaa päälleen, vaikka tartuntamäärät kasvaisivat. ”Virossakin on nähty yli tuhannen tartunnan päiviä, vaikka maan väkiluku on neljännes Suomen väkiluvusta”, hän muistuttaa.

 ”Seuraavan kuukauden sisällä ratkeaa, miten menemme kesään.”

Voidaanko epidemian leviäminen vielä saada kuriin?

”Vaikea sanoa, paljonko rajoituksia tarvittaisiin. Kaikki riippuu siitä, miten hyvin ihmiset noudattavat niitä”, Aivelo toteaa. Siksi valtiovallan kannattaa hänen mukaansa edelleen rummuttaa sitä, että tilanne tulee ottaa vakavasti.

”Seuraavan kuukauden sisällä ratkeaa, miten menemme kesään. Jos tartuntamäärät saadaan painetuksi alemmaksi, viime vuoden kaltainen kesä on mahdollinen. Isoja tapahtumia ja festareita ei varmaankaan pystytä järjestämään, mutta jonkinlaisia tapahtumia kuitenkin.”

Syynä tartuntojen ryöpsähtämiseen viime kuussa on koronaviruksen brittimuunnos, joka pääsi yllättämän niin Suomen kuin monet muutkin länsimaat.

Muunnoksen syntyminen ja sen leviäminen Suomeen ei Aivelon mukaan ollut yllätys. Yllättävää oli sen sijaan kehityksen nopeus.

”Jo tammikuun alussa tiedettiin, että brittimuunnos tulee Suomeenkin ennemmin tai myöhemmin”, Aivelo muistuttaa. ”Aika nopeasti selvisi, että virusmuunnoksen maahantuloa ei pystytty estämään. Se myös levisi yllättävän nopeasti.”

Avoin kysymys oli hänen mukaansa se, onnistutaanko muunnos pysäyttämään rajoilla. Rokotteet eivät Aivelon mukaan pelasta tilannetta kovin pian.

”Sikäli rokotteet auttavat, että suuri osa vanhimmista kansalaisista on ehtinyt saada rokotuksen, mikä laskee kuolleisuutta. Virus leviää nyt kuitenkin ennen muuta 20–50-vuotiaiden joukossa, ja tämä ikäryhmä joutuu odottamaan rokotetta vielä pitkään.”

 ”Totaalista kriisiä en pidä todennäköisenä.”

Suomella on Aivelon mukaan nyt edessään kolme mahdollista tietä:

1. Tilanne ryöstäytyy käsistä.

”Pahin skenaario olisi se, että tartuntamäärät kasvaisivat edelleen ja hallitus joutuisi ottamaan käyttöön entistä rajummat rajoitustoimet, kuten ulkonaliikkumiskiellon.

Se merkitsee, että tehohoitopaikoista tulee pulaa ja kuolleisuus kasvaa tuntuvasti suhteessa siihen, paljonko tautiin on tähän mennessä kuollut ihmisiä.

Kovasti pitäisi kuitenkin möhliä, että kuolleisuusluvut nousisivat sille tasolle, mitä ne ovat esimerkiksi Ruotsissa. Siinä rokotteet tulevat apuun.

Tällaista totaalista kriisiä en pidä todennäköisenä. Selvää kuitenkin on, että mitä korkeammalle tartuntamäärät nousevat, sitä kauemmin niiden alastulo kestää. Se tarkoittaa, että kesään mentäisiin suurten tartuntamäärien ja kovien rajoitusten kanssa.”

2. Tauti talttuu.

”Optimistisen skenaarion mukaan tartuntamäärät saataisiin merkittävästi alenemaan tukahduttamalla tarttuminen varotoimin, jäljittämällä tartunnat ja estämällä niiden leviäminen.

Kesällä päästäisiin rokottamaan niitä, jotka eivät kuulu riskiryhmiin. Tässä skenaariossa kesä muistuttaisi aika paljon viime kesää.”

3. Kitkutetaan entiseen tapaan.

”Nykytoimilla päästäisiin siihen, että tartuntojen määrä pysyisi nykyisellä tasolla tai pienenisi hieman. Tilanne jatkuisi kuitenkin kireänä, eikä tiukoista rajoituksista päästäisi eroon: niitä kiristettäisiin ja höllennettäisiin siitä riippuen, miten tartuntojen määrä kehittyy.

Rokotukset helpottavat tilannetta, mutta se vie aikaa. Kesälomalla olisi joka tapauksessa hiukan helpompaa.

Tämä skenaario näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat