Ihmisen käytös pilkkiavannon äärellä paljastaa paljon

Vaikka kirjailija Tuomas Kyrö on irvaillut pilkkimisen olevan suomalainen seurustelumuoto, kyllä se on nimenomaan suomalaista meditaatiota, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

11.3.2021 2:00 | Päivitetty 11.3.2021 14:57

On taas se aika vuodesta, kun satoja venäläisiä pilkkijöitä pelastetaan ajelehtivilta jäälautoilta Itämeren ja Kaukoidän rannoilla.

Sen kunniaksi meidänkin perheemme lähti pilkille.

Onneksi mukana oli osaavia ystäviä – itse olen paska kalamies. Armeijassa Sodankylässä kävin kyllä joskus sallalaisten poromiesten kanssa madepilkillä Jeesiönjoessa, mutta useimmiten vietin iltavapaat pilkkijakkaran sijaan upseerikerhon edullisten oluiden ääressä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat