Suomalaisten jaksaminen on nyt koetuksella ennen­näkemättömällä tavalla – Psyko­terapeutti Maaret Kallio vastaa videolla lukijoiden kysymyksiin - Hyvinvointi | HS.fi

Suomalaisten jaksaminen on nyt koetuksella ennen­näkemättömällä tavalla – Psyko­terapeutti Maaret Kallio vastaa videolla lukijoiden kysymyksiin

Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen kanssa on eletty nyt vuosi. Kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio vastasi perjantaina suorassa lähetyksessä lukijoiden kysymyksiin poikkeusoloissa jaksamisesta.

11.3. 15:43 | Päivitetty 13.3. 8:35

Koronarajoitusten voimaantulosta on perjantaina kulunut vuosi. Silloin tilanne tuli monelle yllätyksenä, ja tunnelmaa kuvasivat paniikki ja pelko – mutta myös huojentuminen.

Oli lupa olla menemättä mihinkään ja sai panna kiireisen elämän tauolle. Tilanteelle jaksettiin jopa nauraa.

Nyt kauppojen vessapaperihyllyjä ei kilvan tyhjennetä, eikä sosiaalinen media ole tuoreen sulkutilanteen alettua täyttynyt vessapaperinhamstrausmeemeistä, kuten vuosi sitten. Ei paljon naurata.

”Ei kukaan olisi silloin uskonut, että olemme tässä samassa tilanteessa vielä vuoden kuluttua”, sanoo psykoterapeutti ja Helsingin Sanomien kolumnisti Maaret Kallio.

Nyt tunnelmaa kuvaavat hänen mielestään enemmän väsyneisyys, huoli, turhautuminen, alivireys ja toivottomuuden tunne. Yläkoululaisten etäkouluun siirtymistä ei perheissä samalla tavoin enää suunnitella, vaan tilanteeseen ennemminkin alistutaan.

Kallion mukaan vielä vuosi sitten oltiin aika ylivirittyneitä, kun tilanne tuli eteen yllättäen. Alettiin puuhata ikäihmisille ja karanteeniin joutuneille ruokalähetyksiä, järjestettiin kahvi- ja viinihetkiä palaveriyhteyksillä. Ihmiset käärivät hihat ja auttoivat, jos kokivat voivansa tehdä jotain.

Hamstraaminen oli osittain laumakäyttäytymistä, mutta sekin toi osalle ihmisistä tunteen, että voi jotenkin ottaa tilannetta haltuun ja valmistautua.

”Nyt tilanne tuntuu arkisemmalta ja jopa loputtomalta. Siihen ollaan pikemminkin väsyneitä. Monista tuntuu, ettei tilanne liiku mihinkään, eikä loppua näy”, Kallio sanoo.

Vuosi sitten ajateltiin, että kesällä tai viimeistään syksyllä tämä on varmaan ohi. Nyt kukaan ei uskalla ajatella kovin pitkälle eteenpäin.

Huoli ei koske enää vain itseä, vaan laajemmin yhteiskuntaa ja sen hauraampia ryhmiä.

”Oma tarmokkuus joutuu todella koetukselle, kun ei enää koeta, että olisi joku selkeä ajallinen päätepiste”, Kallio pohtii.

Osa on sopeutunut tilanteeseen paremmin, mutta toisille tilanne on jo kestämätön, eikä toivoa jaksa ylläpitää yksin. Moni on vain ärtynyt tai vihainen, mikä kertoo pitkästä kuormittuneisuudesta.

Kouluttajapsykoterapeutti Kallio vastaili viime vuonna HS:n lukijoiden kysymyksiin suorissa lähetyksissä. Tällä viikolla lähetykset saivat jatkoa HS:n verkkosivuilla, kun ensimmäinen kolmesta livelähetyksestä järjestettiin perjantaina 12. maaliskuuta.

Viime vuonna Kallio keskittyi erilaisiin teemoihin sen mukaan, mikä lukijoita ja katsojia erityisesti askarrutti. Samoin toimitaan tälläkin kerralla. Lähetyksessä Kallio näyttää ja ohjaa tekemään myös konkreettisia harjoituksia jaksamisen ja mielen vahvistamiseksi.

Nyt kolmen viikon koronasulku on juuri alkanut. Miten ihmiset selviytyvät tästäkin? Maaret Kallio vastaa tähän ja moneen muuhun ajankohtaiseen kysymykseen. Täältä voit jättää oman kysymyksesi.

Maaret Kallio ei ole etukäteen päättänyt livelähetyksissä käsiteltäviä teemoja, mutta arvelee, että isoa osaa ihmisistä painaa yksinäisyys, ahdistus, aloitekyvyttömyys ja keskittymiskyvyn puute.

Kysymyksiä Kalliolle tuli ensimmäisen vuorokauden aikana lähemmäs 200.

Miten jaksaa, kun sosiaalinen elämä on tauolla ja elämään kaipaisi kepeyttä ja iloa?

Menetin itse läheiseni koronalle jo keväällä. Koko korona-aika on ollut hyvin triggeröivä mitä tulee jokapäiväiseen korona-uutisointiin ja erityisesti tiettyjen kanssaihmisten tapaan puhua koronasta, vähätellä tautia tai uhmata rajoituksia ja suosituksia esimerkiksi olemalla käyttämättä maskia. Miten selvitä surussa ja traumassa, kun joka päivä on muistutus menetyksestä, mutta samalla tunne siitä, että ihmiset ajattelevat ainoastaan itseään, eivätkä käsitä taudin aiheuttamaa suurinta menetystä, saa vihaiseksi ja ottaa vallan?

Kallio sanoo, ettei hänellä mitään yksinkertaisia ratkaisuja ja vastauksia ole. Joku on menettänyt läheisensä ja toinen elinkeinonsa. Ei ole ihme, että toivo tuntuu olevan kateissa.

On hyödyllistä nostaa esiin kysymyksiä siitä, miten vuosi on mennyt.

Ihmiset eivät olleet samalla viivalla, kun pandemia vyöryi päälle ja alkoi rajoittaa kaikkien elämää. Esimerkiksi lasten ja nuorten elämässä vuosi on valtavan pitkä aika. Se, että on joutunut luopumaan tietyistä keskeisistä nuoruusiän käännekohdista, ei ole Kallion mukaan todellakaan merkityksetöntä.

”Peruskoulun päättyminen, ylioppilasjuhlat tai penkkarit ovat joiltakin ikäluokilta jääneet nyt kokematta”, Kallio sanoo.

Nuoren kehitykseen kuuluu oman identiteetin muodostaminen kodin ulkopuolella. Nyt se on estynyt. Nuori ei ole aikuinen, vaan tarvitsee enemmän toisen ihmisen tukea oppimiseen, keskittymiseen ja jaksamiseen. Yksin koneen äärellä se ei toteudu.

Epävarmuus ja jatkuvasti muuttuvat säännöt vähentävät ihmisten turvallisuudentunnetta, vaikka ei olisi menettänyt toimeentuloa tai läheisiään. Ihmiselle on tärkeää saada riittävän vahva tunne, että hallitsee omaa elämäänsä ja siihen pystyy omin teoin vaikuttamaan.

Ne, jotka ovat tottuneet rentoutumaan ja irrottautumaan töistä esimerkiksi tanssimalla tai laulamalla ryhmässä, joutuvat keksimään jotain ihan muuta.

”Jos on ennenkin saanut mielenrauhaa luonnossa liikkumisesta, ei muutos ole niin iso”, Kallio sanoo.

On luksusta, jos pystyi vuosi sitten toteamaan, että sai vihdoinkin kauan kaivatun tauon iänikuisesta matkustelusta tai lasten harrastusrumbasta. Nyt taukokin on jo monelle ollut ihan riittävä.

Toiset eivät saa juuri ollenkaan omaa aikaa ja tilaa perheeltään ja toisia vaivaa yhä syvempi ja synkempi yksinäisyys.

”Reilu vuosi sitten kenenkään päivittäiseen sanavarastoon eivät kuuluneet koronalinko tai poikkeustila. Nyt ne ovat osa arkipäivän puhetta”, Kallio sanoo.

Varmasti monen mielissä pyörivät kysymykset Milloin tämä loppuu? tai edes Milloin tilanne muuttuu?

Kallio uskoo, että nyt kaikki odottavat lähinnä sitä, milloin ja miten koronarajoituksista päästään rauhallisesti ulos ja voidaan alkaa rakentaa elämää koronan jälkeen.

Elämänilo ja juhlat ovat tärkeä asia elämässä. Elämästä ei voi ottaa paussia. Lapsia syntyy, vaikka pandemia panee joitain asioita tauolle. Ihmisiä myös kuolee ja sairastuu muista kuin koronaan liittyvistä syistä.

Monen arki, juhla, työ ja vapaa-aika ovat mössöytyneet niin, että vähän kaikkea leimaa apatia. Silloin ei jaksa enää toivoa iloisia asioita.

Etätyössäkin olisi Kallion mukaan hyvä pyrkiä pitämään yllä jonkinlaisia siirtymiä. Pukeutuminen töihin, bussimatka ja siirtyminen palaveriin ovat luoneet kokonaisuuden, joka nyt puuttuu.

”Voisiko työpäivää jotenkin tietoisesti pätkittää?” Kallio kehottaa etätyöläisiä kysymään itseltään.

Joillekin se tarkoittaa myös kontrollikykyä olla välillä hoitamatta työasioita.

Kallio muistuttaa, että on myös tärkeää tukeutua toisiin.

”Myös mielenterveydellä on suuri merkitys, ei vain fyysisellä terveydellä”, Kallio sanoo.

Kallio haluaisi kyetä sanoittamaan ihmisten ahdinkoa ja tympääntymistä. Sitä, että on ihan ok, ettei ole hurja tsemppimeininki päällä koko ajan. Saa väsyttää ja saa ärsyttää. Sen sanominen ääneen voi jo helpottaa.

Kallio sai viime vuonna palautetta, että jotkut pariskunnat katsoivat vierekkäin sohvalla tai porukat etänä yhdessä livelähetyksiä.

”Lähetyksen jälkeen ihmiset jatkoivat asioiden pohtimista keskenään, mikä oli äärimmäisen arvokasta”, Kallio kertoo.

Se, että joku toinen osasi sanoittaa omaa ahdistusta tai muuta tunnetta helpotti monia. Joitakin se jopa auttoi huomaamaan, milloin olisi hyvä hakea ulkopuolista apua.

”Omia tunteita ei ole aina helppo kuvata”, Kallio sanoo.

Hän haluaa myös ylläpitää ihmisten toivoa. Rokotukset etenevät ja tilanne menee koko ajan eteenpäin, vaikkei siltä aina tuntuisi. Koronakriisi on Kallion mukaan myös henkinen kriisi, johon tarvitaan apua.

”Uskon, että auttaa, jos yrittää ymmärtää itseä ja toisia”, Kallio sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat